Luonnonvarakeskus julkisti lokakuussa arvionsa Suomen metsävarannosta eli siitä, miten paljon puuta metsissä on tulevaisuudessa. Hakkuumäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa ja tänä vuonna päädyttäneen 75 miljoonan kuution hakkuisiin, jos suhdanteet eivät yllättäen käänny.
Kestävänä hakkuurajana on pidetty 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsien kasvu on kuitenkin kiihtynyt ja vuotuiseksi puumäärän kasvuksi arvioidaan nyt noin 107 miljoonaa kiintokuutiota.
Joka vuosi metsävarat kasvavat siis reilulla parilla kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Nyt Suomen metsissä arvioidaan olevan 2,5 miljardia kuutiota puuta. Metsävarat kasvavat noin 4,3 prosenttia vuodessa ja samaa vauhtia kasvavat hiilinielut eri laskelmissa.
Metsien kasvun taustalla on pääasiassa parantunut metsänhoito ja vähemmän ilmastonmuutos.
Aikaisempi arvio oli aika konservatiivinen siinä vaiheessa, kun se tehtiin kolme vuotta sitten. Se osoittautui aliarvioksi. Siihen suhteutettuna puhutaan merkittävästä noususta
Antti Asikainen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa kasvun lisäyksestä tulee paremmasta metsänhoidosta, jalostetusta taimimateriaalista, ja noin yhden kolmasosan arvioidaan selittyvän ilmastonmuutoksen vaikutuksella.
Kolme vuotta sitten tehdyt arviot metsien hiilinielusta tehtiin vanhoilla kasvuluvuilla. Ne ovat reilusti alempia kuin nykyiset ja kolmanneksen pienempiä kuin Suomen raportoimat kasvihuonekaasuinventaarioluvut vuosilta 2015–2017.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen esitteli uusia skenaarioita eduskunnan talousvaliokunnalle (linkki ohjaa talousvaliokunnan tilaisuuden striimaukseen) 15. marraskuuta.
Yhden tulevaisuuden skenaariolaskelman mukaan hiilinielut kasvaisivat jopa kaksinkertaisiksi aiempaan arvioon verrattuna tulevina vuosikymmeninä.
Kun vuoden 2016 arvioon laskettiin puuntuotannossa olevan metsäalan vuosien 2015–2024 hiilinieluksi 16,5 miljoonaa hiilidioksitonnia, niin uusien laskelmien mukaan tuo luku voisi olla yli kaksinkertainen eli 39,8 miljoonaa tonnia.
Luonnonvarakeskus on 9.12. korjannut tätä arviota, mikä näkyy myös ylläolevasta taulukosta:
Eduskunnan talousvaliokunnalle pidetyssä esityksessä uusia lukuja verrattiin vuonna 2016 julkaistuun skenaarioon. Vertailu ei ollut yhteismitallinen, koska vuonna 2016 julkaistua skenaariota kuvaavissa luvuissa oli esitetty hiilinielu vain puuntuotannon metsämaan alalle, mutta uuden skenaarion luvut sisälsivät tiedot koko metsä- ja kitumaan alalta. Tämän vuoksi hiilinielujen ero oli noin 5 miljoonaa tonnia CO2 ekv. vuodessa suurempi kuin yhteismitallisesti vertailtu. Skenaarioiden todellinen ero johtuu muutoksesta kasvun laskennassa, joka on uudessa skenaariossa kalibroitu vastaamaan valtakunnan metsien 11. inventoinnissa mitattua.
– Aikaisempi arvio oli aika konservatiivinen siinä vaiheessa, kun se tehtiin kolme vuotta sitten. Se osoittautui aliarvioksi. Siihen suhteutettuna puhutaan merkittävästä noususta, sanoo Ylen nyt haastattelema tutkimusprofessori Asikainen.
Arviot perustuvat siihen, että hakkuut nousevat vaiheittain 80 miljoonan kuutioon vuoteen 2025 mennessä ja pysyvät jatkossa 80 miljoonan kiintokuution tasolla.
Jos taloudellinen suhdanne kääntyy ja hakkuut vähenevät, niin hiilinielut voivat skenaarioissa olla vieläkin isompia.
Hiilinielujen kokoarviot täsmentyvät ylöspäin
Luonnonvarakeskus esittelee tarkemmat luvut ja laskelmaperusteet joulukuussa ja tuloksia eri projekteista tammikuussa. Koko metsäala, sen toimijat ja tutkijat odottavat Luken uusia laskelmia.
Valtioneuvoston kanslia on tilannut useita selvityksiä hiilinieluista. Esimerkiksi VTT tekee arviota Suomen pitkän aikavälin ilmastostrategiasta.
Eduskunnan talousvaliokunnan Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet -tilaisuudessa tutkimusprofessori Antti Asikainen kertoi myös, miten metsien kasvua ja hiilineluja voidaan vielä lisätä.
Jos metsiä alettaisiin lannoittaa, kuten tehtiin 70-luvulla, niin hiilinieluihin saataisiin 4–5 miljoonan tonnin lisäys. Asikaisen mukaan lannoittamisen kustannukset olisivat 20 euroa per saavutettu hiilinielun CO2-tonni.
Myös nurmien ja ja maatalousmaan metsittämien 200 000–300 000 hehtaarin alalta toisi parin miljoonan tonnin lisänielun.
Hitaammin vaikuttavia keinoja ovat jalostetun taimiaineksen käyttö metsityksessä. Nämä luonnontaimia nopeammin kasvavat puut vaikuttaisivat vasta vuosisadan jälkipuoliskolla.
Soiden ennallistaminen tai siirtyminen metsähakkuissa jatkuvan kasvatuksen malliin ovat Asikaisen mukaan vähemmän merkittäviä keinoja.
Talousvaliokunnan tilaisuudessa puhunut MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen esitti, että Suomen metsät voivat kasvaa tulevaisuudessa vielä nykyistäkin nopeammin, jopa 150 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Kestäväksi hakkumääräksi on vuodelle 2025 arvioitu jo 93 miljoonaa kuutiota. Tämä tarvittaneenkin, jos kaikki nyt Suomeen kaavaillut metsäteollisuusivestoinnit toteutuvat.
Kasvavien hiilinielujen merkitys?
Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan päästövähennysten ohella hiilidioksidia pitää myös poistaa ilmakehästä, mikäli lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteen rajoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että metsien hiilinielujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa selvästi nykyisestä.
EU-parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 2018 keväällä LULUCF-asetuksen, joka määrittelee miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka.
Mikäli Suomen metsien hiilinielut todetaan aiempaa isommiksi, tällä on vaikutusta siihen, miten maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä katetaan.
EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat metsien hiilinielujen ja maankäytön päästöjen vertailutasot ensi vuoden aikana.
Metsäasiantuntijat odottavat kuumeisesti uusia lukuja
Yle Uutisten tavoittamat metsien hiilinielujen asiantuntijat arvioivat uusia lukuja hämmästyttäviksi. Kovin harva kuitenkaan haluaa vielä ryhtyä niitä kommentoimaan.
Greenpeacen Pohjoismaiden toiminnanjohtaja Sini Harkki pitää uusia arvioita mielenkiintoisina ja uskoo niiden kiihdyttävän entisestään kuumana käyvää poliittista keskustelua.
– Lukuihin on syytä kuitenkin suhtautua varauksella. Vaikka ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän metsien kasvua, siihen sisältyy myös riskejä, kuten myrskytuhojen kasvu ja uudet tuhohyönteiset, Sini Harkki sanoo.
Hänen mukaan nielujen kasvattaminen on joka tapauksessa Suomelle tärkein tehtävä, jotta kasvihuonekaasujen ja nielujen suhde saadaan nollaan vuonna 2035.
Luken tutkimusprofessori Antti Asikainen sanoo, että uusilla arvoilla on merkitystä Suomen ilmastopolitiikalle sekä metsäteollisuuden suunnittelemille investoinneille.
– Kovin isoa reivausta Suomen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon en usko näihin tuloksiin perustuen tulevan. Antaa ehkä meille hieman enemmän pelivaraa politiikan tekoon, mutta perusasiat säilyvät ennallaan, Asikainen toteaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa Suomessakin Ilmastopaneeli IPCC:n raportin vaatimaa nopeaa aikataulua luopua fossiilisista polttoaineista.
korjaus 22.11. klo 9.00 Taulukko hiilinielujen tulevasta kehityksestä on korjattu tutkimusprofessori Antti Asikaisen pyynnöstä koskemaan koko metsäalaa. Aiempi kuva kertoi puuntuotannossa olevan metsäalan hiilinielujen kehityksestä.
korjaus 10.12. klo 10.25. Lisätty Luonnonvarakeskukselta 9. joulukuuta tullut korjaus hiilinielujen laskentaan.
Luonnonvarakeskus on 9.12. korjannut tätä arviota, mikä näkyy myös ylläolevasta taulukosta:
LUKEn tiedote:
Eduskunnan talousvaliokunnalle pidetyssä esityksessä uusia lukuja verrattiin vuonna 2016 julkaistuun skenaarioon. Vertailu ei ollut yhteismitallinen, koska vuonna 2016 julkaistua skenaariota kuvaavissa luvuissa oli esitetty hiilinielu vain puuntuotannon metsämaan alalle, mutta uuden skenaarion luvut sisälsivät tiedot koko metsä- ja kitumaan alalta. Tämän vuoksi hiilinielujen ero oli noin 5 miljoonaa tonnia CO2 ekv. vuodessa suurempi kuin yhteismitallisesti vertailtu. Skenaarioiden todellinen ero johtuu muutoksesta kasvun laskennassa, joka on uudessa skenaariossa kalibroitu vastaamaan valtakunnan metsien 11. inventoinnissa mitattua.
Lue myös: