Syyttäjien joutuminen vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi on Syyttäjäyhdistyksen jäsenkyselyn mukaan lisääntynyt. Kyselyyn vastanneista sadasta syyttäjästä 40 oli joutunut työnsä vuoksi epäasiallisen käytöksen kohteeksi.
Toisiin syyttäjiin kohdistunutta vihapuhetta ja maalittamista oli havainnut yli puolet vastaajista. Häirintää havainneista suurin osa oli ollut maalittamisen kohteena myös itse.
Kysely lähetettiin syksyllä kaikille Syyttäjäyhdistyksen noin 270 jäsenelle, joista 37 prosenttia vastasi.
Vastaajien mukaan vihapuhetta ja maalittamista esiintyi ensisijaisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
Vastaajista 39 kertoi, että oli joutunut oikeuden istunnossa epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Pahimmat tapaukset olivat päällekäymisiä.
Oikeussalissa kärkytään kuvia some-jakoon
Vastaajat arvioivat, että ilmiö on vuosien myötä lisääntynyt, muuttunut järjestelmällisemmäksi ja siihen osallistuu yhtä useammin ulkopuolisia tahoja.
– Se oli ennen enemmän sitä, että osapuolet riitelivät. Toinen osapuoli saattoi suuttua ja haukkua syyttäjää. Nyt on tullut entistä enemmän ulkopuolisia mukaan masinoimaan asiaa, kuvaa Syyttäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Haavisto.
Nyt on tullut entistä enemmän ulkopuolisia mukaan masinoimaan asiaa.
Syyttäjä Jukka Haavisto
Vastaajien mukaan vihapuhetta ja maalittamista esiintyi ensisijaisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Syyttäjien nimiä, kuvia, osoitteita, perheenjäsenten nimiä on laitettu internetiin entistä enemmän.
Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia suhtautui kielteisesti istuntosalissa tapahtuvaan normaalista median kuvaamisesta poikkeavaan kuvaamiseen, jonka ainoana tarkoituksena on hankkia syyttäjien kuvia sosiaaliseen mediaan.
Syyttäjät: Työnantajan on puututtava häirintään
Lähes kaikki vastaajat katsoivat, että asiaan puuttuminen kuuluu ensisijaisesti työnantajalle. Suurin osa katsoi, ettei asiaan ole suhtauduttu riittävän vakavasti.
– Meidän mielestämme työnantajan pitäisi seurata ja puuttua asioihin. On kohtuutonta, että vihapuheen kohteen pitäisi seurata netistä, mitä hänestä kirjoitetaan ja reagoida.
– Tuntuu, että työnantajat pesevät käsiään asiasta. Monessa työyhteisössä on varmaan ohjeistus, että ilmoita, jos huomaat.
Tuntuu, että työnantajat pesevät käsiään asiasta.
Syyttäjä Jukka Haavisto
Haavisto sanoo, että työnantajan vastuun tulisi koskea myös muitakin ammattiryhmiä, jotka joutuvat vihapuheen kohteeksi työnsä vuoksi. Esimerkkeinä hän mainitsee poliisit, toimittajat, tuomarit sekä lastensuojelun ja ulosoton virkamiehet.
Syyttäjien työstä on tullut kyselyn mukaan entistä raskaampaa. Haavisto korostaa, että häirinnällä on vieläkin vakavampia vaikutuksia.
– Jos se vaikuttaa siihen, miten eri viranomaiset toimivat ja miten lehdistö toimii, niin se on paljon vaikeampi asia. Tällaista vaaraa ei saisi olla.
Vihapuheet haluttaisiin virallisen syytteen alaiseksi
Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että työssä tapahtuneiden vihapuheiden ja maalittamiseen liittyneiden rikosten eli muun muassa laittoman uhkauksen, kunnianloukkauksen ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämisen tulisi olla aina virallisen syytteen alaisia.
Nyt ne ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, eli syytettä ei voi nostaa ilman uhrin lupaa.
– Jos ne olisivat virallisen syytteen alaisia, se ei henkilöityisi ilmoituksen tekijään, vaan se osoittaisi, että yhteiskunta paheksuu asioita ja puuttuu niihin. Nythän se on täysin yksittäisen henkilön mielipiteestä kiinni. Paine siitä, miten hän puuttuu asiaan, asetetaan hänelle.
Oikeudenkäynneistä on nähty, miten kova kynnys on miettiä, uhraanko itseni.
Syyttäjä Jukka Haavisto
– Oikeudenkäynneistä on nähty, miten kova kynnys on miettiä, uhraanko itseni.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei ole ainakaan toistaiseksi lämmennyt vihapuhetta ja some-häiriköintiä koskevan lainsäädännön kiristämiseen. Häkkäsen mukaan ensin on katsottava, miten nykyinen lainsäädäntö tepsii.
Juttua täydennetty Syyttäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Jukka Haaviston kommenteilla klo 17.51
Lue myös: