Viro selvisi alkuviikosta hiuksenhienosti YK:n siirtolaissopimuksen aiheuttamasta hallituskriisistä. Pienin hallituspuolue, konservatiivinen Isamaa vastusti YK:n siirtolaisuussopimusta, joka allekirjoitetaan Marokon Marrakeshissa ensi kuussa.
– Kyse oli hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta, sillä kukaan ei osannut odottaa hallituskriisiä. Keskustelu siirtolaisuussopimuksesta syntyi hyvin myöhäisessä vaiheessa, kertoo apulaisprofessori Tõnis Saarts Tallinnan yliopistosta.
Kriitikot epäilivät siirtolaissopimuksen sanelevan Virolle vaatimuksia maahanmuuttajien vastaanottamisesta. Näin väittivät erityisesti Isamaa sekä oppositiossa oleva, populistinen Viron konservatiivinen kansanpuolue (EKRE).
Lopulta keskustalainen pääministeri Jüri Ratas vei siirtolaisuussopimuksen hallituksen ohi parlamentin äänestykseen, jossa se hyväksyttiin tiistaina.
Yhden puolueen kohtalonkysymys
Virolaiset äänestävät maaliskuussa parlamenttivaaleissa. YK:n siirtolaissopimus näytti olevan ensimmäinen erä viriävää vaalitaistelua.
Isamaa nauttii tällä hetkellä vain viiden prosentin kannatusta, mikä on Virossa vaalikynnys. Vaalikynnys on ääniosuus, joka puolueen täytyy saada, jotta se saisi edes yhden ehdokkaan läpi vaaleissa. Kyse on siis Isamaan kuolinkamppailusta.
– Isamaan piti viestiä tukijoilleen, että se on edelleen kansalliskonservatiivinen puolue, mikä tarkoittaa nyky-Euroopassa selkeää maahanmuuttovastaisuutta, selventää politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Saarts. .
YK:n siirtolaissopimusta vastustavat maat, joiden johdossa on oikeistopopulistiset puolueet. Niiden joukossa ovat Unkari, Puola ja Itävalta.
Oikeistopopulistit keräävät tukea
Oikeistopopulistinen EKRE on moninkertaistanut kannatuksensa muutamassa vuodessa ja on nyt kolmanneksi suurin puolue Virossa.
– EKREä voi pitää menestystarinana koko Euroopan mittakaavassa, Saarts sanoo.
Isamaa on osittain hypännyt EKREn kelkkaan, vaikka se on perinteisesti 1990-luvulta saakka tukenut Viron liittymistä lännen liittoihin kuten EU:hun ja Natoon sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Länsiliittoutuminen on yksi Viron ulkopolitiikan kulmakivistä.
Viro ei allekirjoita YK:n siirtolaisuussopimusta ensi kuussa Marrakeshissa, mutta se äänestää sen puolesta myöhemmin YK:n yleiskokouksessa.
Tilanne on takaisku Viron ulkopoliittiselle johdolle, sillä Viro kampanjoi nyt YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvasta jäsenyydestä ja Marrakeshin kokous olisi ollut oiva tilaisuus pitää pientä maata esillä.
Miehityksen muistot vaivaavat
Virossa pakolaiset ja maahanmuutto ovat arkoja aiheita maan historian ja kansan pienuuden takia.
Neuvostoliiton miehitys ja raju venäläistämispolitiikka ovat jättäneet virolaisiin syvän jäljen. Puhe kansan eloonjäämisestä on yleistä retoriikkaa, edusti puhuja mitä poliittista suuntausta tahansa.
Kiivainta kampanjointi maahantulijoita vastaan oli vuonna 2015, kun liiveihin sonnustautuneet motoristit järjestivät protestimarssin Vaon pakolaiskeskusta vastaan Länsi-Virumaalla ja keskus yritettiin polttaa.
– Silloin puhuttiin, kuinka maahanmuuttajien massa vyöryy Viroon ja pyyhkäisee virolaiset maailmankartalta. Huhuttiin, kuinka pakolaisia tuodaan salaa maahan öisin Tallinnan lentokentän kautta. Nyt kuulemme samankaltaisia väitteitä, kertoo Viron pakolaisavun johtaja Eero Janson.
Pelot liikuttavat
Virolaisten pelot miehittäjiä vastaan ovat ymmärrettäviä, mutta Jansonin mukaan kyse on myös valikoivasta historiantulkinnasta. Virolaisilla kun pitäisi olla muistot myös omasta pakolaisuudestaan, kun 70 000 ihmistä pakeni ulkomaille puna-armeijan tieltä.
Lisäksi kymmenet tuhannet virolaiset asuvat ja työskentelevät ulkomailla, kuten meillä Suomessa. YK:n siirtolaisuussopimuksen pitäisi antaa kehykset myös heidän asioidensa hoitamiseen.
–Mielestäni kyse ei ole enemmistön paniikista, vaan pienen ryhmän kyvystä mobilisoida median välityksellä pelkoja, Janson sanoo viitaten EKREn ja Isamaan poliitikkojen puheisiin.
Venäjän uhkakin jää pakolaisten varjoon
Virossa vaalikampanjoinnissa Venäjän uhka on ollut yksi keskeisistä teemoista varsinkin vuoden 2008 Georgian sodan ja Krimin valtauksen 2014 jälkeen.
Nyt Venäjänkin toiminta tuntuu jääneen maahanmuutto-keskustelun jalkoihin.
Apulaisprofessori Saarts siteeraa tutkimusta, jonka mukaan virolaiset pelkäävät eniten populististen tai ääriliikkeiden valtaannousua ja toiseksi eniten pakolaisten massamuuttoa ja talouskriisin paluuta. Vasta niiden jälkeen nousi pelko Venäjän uhkaa kohtaan.
– Tietysti uusimmat tapahtumat Kertšinsalmella voivat muuttaa tilanteen, apulaisprofessori Tõnis Saarts kuvaa.
Pakolaiskiintiöitä vaikea täyttää
Viro on vastaanottanut 1997–2018 vain viitisensataa pakolaista. Baltian maat sitoutuivat vastaanottamaan Euroopan pakolaiskriisin aikaan tulijoita Välimeren maista.
Ongelmaksi on osoittautunut se, että kiintiöitä on ollut vaikea täyttää. Viro on tänä ja ensi vuonna sitoutunut vastaanottamaan yhteensä 80 pakolaista. Heistä yksikään ei ole vielä saapunut Viroon.
Virolla on ollut Välimeren alueella jopa erityinen yhdysupseeri etsimässä pakolaisia Viroon. Useimmat heistä eivät halua saapua Baltiaan, sillä maiden sosiaalituet ovat pienemmät kuin Euroopan vauraammissa maissa, eikä maahanmuuttajien muodostamia yhteisöjä ole jo valmiina.
– Käytännössä Viro ei koe minkäännäköistä painetta maahanmuuttajien tai pakolaisten taholta, Saarts muistuttaa.
Lue lisää: