Pelloilta vesistöihin päätyviä ravinteita, pääasiassa fosforia, yritetään hillitä eri tavoin. Paljon huomiota on saanut kipsin käyttö tähän tarkoitukseen.
Syksyllä alkoi laaja Vantaajoen vesistön ympäristöpeltojen kipsikäsittely, missä Siilinjärveltä tulevaa maanparannusainetta levitetään lähivuosina tuhansille hehtaareille.
Ruotsissa yleisesti käytetty rakennekalkki vesiensuojelukeinona on meillä jäänyt vähälle huomiolle, vaikka kalkkia on muuten käytetty maanparannusaineena jo pitkään.
Rakennekalkki on koostumukseltaan erilaista kuin tavallisesti pellolle levitettävä kalkki. Siinä on vähintään 20 prosenttia sammutettua tai poltettua kalkkia mukana. Tällaista raaka-ainetta syntyy muun muassa teollisuuden sivutuotteena.
Strukturkalkning i stor skala - Vad krävs och vad kostar det? -raportissa selvitetään rakennekalkin käyttöä ja mahdollisuuksia Ruotsissa. Länsinaapurissa on tällä hetkellä noin 40 000 peltohehtaaria käsitelty rakennekalkilla.
Turun ammattikorkeakoulusta tutkimus- ja koulutuspäällikkö Juha Kääriä haluaisi laajentaa rakennekalkin käyttöä myös Suomessa, vaikka menetelmä vaatii hieman enemmän vaivannäköä.
– Olosuhteet pitää olla sopivat, maaperän lämpötilan riittävän korkea, ei saa olla sadetta. Ennen kaikkea kalkki täytyy 24 tunnin sisällä levityksestä todella hyvin muokata pintakerrokseen, Kääriä kertoo.
Jos kalkin levitystä ei menetelmällisesti tehdä oikein, niin se menee hukkaan.
– Jos olosuhteet eivät ole suotuisat, niin kannattaa siirtää koko käsittely vaikka seuraavaan vuoteen, Juha Kääriä muistuttaa.
Kalkitus sopii Etelä-Suomen savipelloille
Rakennekalkki toimii savimaassa, joita on erityisen paljon Etelä- ja Varsinais-Suomessa. Fosforin sitomisen ohella kalkkikäsittely parantaa maan rakennetta niin, että se läpäisee paremmin vettä.
Esimerkiksi viime kesän helteillä savimaat muuttuivat kivikoviksi eikä vilja kasvanut kuivuudessa.
Tällaisilta savipelloilta rankkasateet huuhtovat myös veden mukana kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita.
Juha Kääriä näkeekin kalkituksella myös tulvia estävän vaikutuksen.
– Vesi jäisi hetkeksi aikaa sinne pellolle. Huipputulvatilanteet pienenisivät, mikä on ihan tärkeä näkökulma jatkossa. Pelkästään rakennekalkitus ei ole hyvä konsti ellei samalla ole hoidettu sen peltolohkon salaojitusta kuntoon, Kääriä sanoo.
Ruotsalaistutkimusten mukaan noin 30-50 % fosforin kokonaiskuormituksesta pienenee
Somerolainen Juha Lahdelma tehokalkitsi peltojaan runsaat viisi vuotta sitten. Kahdelle hehtaarille ajettiin 15 tonnia kalkkia, joka muokattiin maahan keväällä.
Ajankohta ei ollut aivan paras mahdollinen, mutta edelleen Lahdelma huomaa kalkin vaikutuksen. Syksyllä kyntäminen sujuu kevyemmin, kun maa muokkautuu helpommin.
Viljelijälle tämä tietää pienempiä polttoainekuluja. Myös satotaso on noussut, kun peltolohko on ollut kunnossa. Maaperän ravinnetasotkin ovat säilyneet vertailualueita parempina.
Joulukuun viileäntuulisena päivänä Juha Lahdelma noukkii kokkareen savista peltomaata käsiinsä. Se murenee sormissa edelleen hienoksi eikä ole jäätynyt kovaksi paakuksi.
Someron savisille pelloille kalkkikäsittely on ainakin tehnyt suotuisan vaikutuksen. Nyt haluttaisiin tutkia, miten paljon rakennekalkkia eri saviainespelloille olisi hyvä levittää.
Nordkalkin kiertotalousjohtaja Kjell Wepplingin mukaan seitsemän tonnia hehtaarille on yleinen suositus, joka voi vaihdella alueitten mukaan. Hänen mukaansa sopivaa kalkkia on saatavilla eri puolilta maata.
Rakennekalkin hinta tehtaalta on 30 euroa tonnilta, mutta kuljetus- ja levityskustannukset eivät saisi kohota liian korkeiksi, jotta menetelmää kannattaisi käyttää.
Vesistöjä rehevöittävistä päästöistä maatalouden osuu on edelleen suuri. Noin puolet typpikuormituksesta ja lähes 60 prosenttia fosforista on peräisin maataloudesta Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan.
Tutkimus- ja koulutuspäällikkö Juha Kääriän mukaan rakennekalkitus kannattaisi ottaa kipsikäsittelyn ohella mukaan vesiensuojelutoimiin. Varsinkin, kun viljelijälle koituu myös konkreettista hyötyä.
– Molemmat on ihan hyviä menetelmiä. Sen takia toivoisi, että tästä rakennekalkituksesta ruvettaisiin Suomessakin puhumaan vakavammin ja jos näitä ympäristötukia näihin toivottavasti molempiin menetelmiin sitten myönnetään, että tämä rakennekalkitus olisi myös siellä mukana.
Kääriä korostaa Ruotsista tulevia tutkimusnäyttöjä.
– Nyt on 40 000 hehtaaria käsitelty, mutta tavoitteet Ruotsissa (katso video) ovat aika huikeat, että puhutaan sadoista tuhansista hehtaareista. Siellä on todella isot asiat kysymyksessä.
korjaus 4.12. klo 9.12 Muutettu ravinnekalkki-sanat rakennekalkiksi
Lue myös
Adressi toivoo Varsinais-Suomen peltojen kipsikäsittelylle sijaa ministeriön rahanjaossa
Yaran kipsivuori Siilinjärvellä ei pienene vaikka pelloille levitettäisiin kipsiä
Kipsin levitys pelloille alkoi – päästöt jopa puolittuivat
Miksi ihmeessä levittäisimme kipsiä pelloille? Professori antaa viisi syytä