Lukiolaisista jopa joka kolmas kokee hukkuvansa koulutyöhön monena päivänä viikossa. Vielä useampi on ollut huolissaan omasta mielialastaan vuoden sisään.
Kannuksen lukion kakkoset Lotta Kokkonen ja Tommi Jokinen tunnistavat ilmiön.
– Tosi paljon näkyy ympärillä uupumista. Se tulee esiin esimerkiksi niin, että yleensä puheliaista tulee tosi hiljaisia tai joku jää jopa pois koulusta stressin takia, sanoo Jokinen.
– Tai sitten niin, että ei pysty keskittymään ja alkaa höpöttää hirveesti, vaikka olisi muuten hiljainen, sanoo Kokkonen.
Yleisintä lukiolaisten väsyminen on Uudellamaalla, toisena on Keski-Pohjanmaa.
Kasvatustieteen professori, kohtuullisuuden puolesta puhuva kokkolalainen Juha T. Hakala on seurannut selvityksiä lukiolaisten uupumisesta jo toistakymmentä vuotta. Nykylukemat eivät ole yllätys, sillä suunta on ollut nähtävissä.
Toisaalta yhteiskunnan stressipuhekin levinnee tiedostaviin nuoriin.
– Tämä on asennekysymys. Työelämän huohottava rytmi on levinnyt kouluelämään, ja se on huolestuttavaa. Meillä on kiirettä ja övereitä ihasteleva elämäntapa, eikä se voi olla tarttumatta nuoriin.
Hakala toivoo lukiolaisten väsymisen herättävän huolta viranomaisissa ja kohdistaa kritiikkinsä aina opetushallitukseen asti. Hakala suomii esimerkiksi yleisiä puheita siitä, että vähintään varmuuden vuoksi lukiossa pitäisi valita vielä yksi kieli tai ottaa pitkä matematiikka. Monen taakka kasvaa turhaan.
Stressi tulee ulos väsymyksenä, ja sitten se nukutaan pois kun pystytään.
Tommi Jokinen, lukiolainen
– Ei nuorilla ole taustaa arvioida kriittisesti sellaista puhetta ja tehdä omia ratkaisuja, vaan he ottavat enemmän lastia kuin olisi tarviskaan.
Hakalan mielestä on ylipäänsä iso rasite vaatia järkeviä valintoja jo lukion alkuvaiheessa, jolloin nuori ei pysty suunnittelemaan ammatillista tulevaisuuttaan vielä täysin – eikä pidäkään. Stressiä ja uupumusta lisää myös valintakoeuudistus, jonka takia lukiosta on saatava hyvät paperit, jotta tie ei nouse pystyyn.
– Se on kyllä typeryyttä. Pitäisi antaa nuorelle mahdollisuus rakentaa itseään ja hengitellä.
Pitkien koulupäivien lisäksi koulutehtäviin voi kulua viikossa jopa 30 tuntia, kuten yhdellä Ylen pyynnöstä kirjaa pitäneistä lukiolaisista.
– Siinä olisi työsuojeluvaltuutetulla kovastikin sanottavaa. Tämä on valvomaton asia, sanoo Hakala.
Hän muistuttaa, että samassa joukossa on myös niitä, jotka harrastavat paljon – eikä innostus sulje pois stressiä.
Työelämän huohottava rytmi on levinnyt kouluelämään, ja se on huolestuttavaa.
Professori Juha Hakala
Kannuslaisella Tommi Jokisella kuluu koulussa 40 tuntia viikossa, ja sen päälle tulee tehtyä töitä opiskelun eteen 20–30 tuntia. Aikaa jää silti myös palautumiseen ja vapaa-aikaan sekä hyviin yöuniin.
– Stressi tulee ulos väsymyksenä, ja sitten se nukutaan pois kun pystytään, summaa Tommi Jokinen.
Stressiä ehkäisee se, että saa välillä tehdä sellaista, mistä tykkää. Ja sekin, ettei jätä kouluhommia viimeiseen iltaan. Silti painetta syntyy projekteista, isoista koulutöistä ja koeviikoista. Joskus onkin pakko päättää ottaa pätkän matkaa vähän kevyemmin.
– Että nyt haluan levätä, ja sitten vain otetaan huono numero, sanoo Jokinen.
Lotta Kokkonen sanoo, että höllääminen johtaa kuitenkin siihen, että huono koe- tai kurssinumero alkaa jossain vaiheessa stressata.
– Jaksaminen käy mielessä aina koeviikon tullessa, mutta kyllä siitä selviää.
Molemmat viihtyvät silti lukiossa: työmäärä oli tiedossa ennakkoon, ja välillä tunne on jopa rento. Pienen kaupungin koulussa saa sekä tukea että tarvittaessa joustoa – ja hyvä yhteishenki kantaa pitkälle.
Kouluterveydenhoitaja ja kuraattori ovat Kannuksen lukiossa tavattavissa kaikkina päivinä. Lukiolaisten liitto muistuttaa, että Suomessa on edelleen suurta vaihtelua siinä, kuinka nopeasti psykologille tai koululääkärille pääsee. Puheenjohtaja Alvar Euron mielestä nuoren ei pitäisi joutua odottamaan apua viikkoja.
Kannuksen lukion kuraattori Jaana Kääntä näkee hänkin nuorten paineet. Oireista yleisin on juuri väsymys. Se voi johtaa siihen, ettei oikein tahdo saada asioita tehtyä.
– Kun tehtäviä kertyy tarpeeksi, nuori voi mennä lukkoon eikä enää tiedä, mistä aloittaisi.
Lukio on kova koulu, lukemista ja tekemistä riittää. Perusasioista ja ajanhallinnasta kannattaa pitää kiinni.
– Nuku, syö, ole kavereiden kanssa. Mieti, mikä on se oma juttu, jolla voi rentoutua ja saada välillä hyvää oloa, sanoo Kääntä.
Kääntä toivoo tukea kotoakin: että vanhemmat kysyisivät, mitä kuuluu ja miten koulussa menee. Ja kun koulussa on tiivis vaihe, kotona voisi joustaa vaatimuksista vaikkapa kotitöiden suhteen.
Nykyhetken lisäksi nuorelle paineita luo tulevaisuus: pitäisi mielellään tietää ainakin suunta, johon on menossa ja osata tehdä sen mukaisia valintoja. Omat odotukset kannattaakin asettaa realistiseen kohtaan:
– Etteivät tavoitteet ole taivaassa, sanoo kuraattori Jaana Kääntä.
Nuorella on oltava aikaa palautumiselle. Koulun ulkopuolella pitää olla elämää.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro
Juha T. Hakalaa, professoria ja isää, surettaa, että Suomessa tähtäin tuntuu olevan vain hyvässä sijoituksessa kansainvälisissä kouluvertailuissa.
– Ei huomata, että voittaja ylittää maaliviivan nilkuttaen ja kroonisesti hengästyneenä. Mitä se auttaa, jos nuoriso on huonossa hapessa urakan tehtyään? Hakala kysyy.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro on myös tilanteesta huolissaan. Uupunut opiskelija ei jaksa keskittyä harrastuksiin eikä opiskeluun. Koulun ulkopuoliset ihmissuhteet kärsivät.
– Nuorella on oltava aikaa palautumiselle. Koulun ulkopuolella pitää olla elämää, toteaa Alvar Euro.
Lukion opiskelurytmissä on tiiviitä ja helpompia vaiheita.
– Kurssien loppupuolella viimeisiä opetettavia asioita juostaan läpi, ja se on opiskelijalle stressaavaa aikaa, kuvaa Alvar Euro.
Euro toivookin, että lukion opetussuunnitelmaa uudistettaessa tarkasteltaisiin kriittisesti, pitääkö suunnitelman olla niin täyteen ahdettu.
Ylen Abitreenit-sivustolla voit testata, millainen opiskelija olet. Sieltä löydät myös työkaluja, joilla stressiä ja uupumusta voi helpottaa.