Itsenäisyyspäivänä järjestetään useita mielenosoituksia eri puolilla Suomea.
Etenkin natsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) osallistuminen mielenosoituksiin on herättänyt keskustelua, koska järjestö on pyritty lakkauttamaan oikeudessa. Koska oikeusprosessi on kesken, Poliisihallitus on laatinut ohjeistuksen poliiseille mielenosoituksia varten.
– Poliisihallitus ohjeistaa, kuinka mielenosoituksissa tulee toimia, jotta yleinen järjestys ja turvallisuus säilyy, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.
Poliisihallituksen ohjekirjeessä muistutetaan poliisilaitoksia siitä, että poliisi toimii tulevana itsenäisyyspäivänä PVL:n kohdalla kuten ennenkin.
– Poliisi turvaa itsenäisyyspäivänä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden lisäksi jokaisen kokoontumisvapauden sekä sananvapauden. Tämä tarkoittaa myös Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäseniä sekä heidän kannattajiaan, kirjeessä todetaan.
Yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?
Poliisihallitus on tiivistänyt poliiseille suunnatun ohjeistuksensa kolmeen tasoon.
Ensimmäisessä tasossa, jossa tilanne on rauhallinen, poliisi turvaa kaikkien perus- ja ihmisoikeudet.
Toisessa tasossa poliisi joutuu pohtimaan, millainen käytös on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Mikäli raja ylitetään, poliisin tulee ohjeen mukaan puuttua yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yksilön perus- ja ihmisoikeuksia uhkaaviin häiriöihin.
– Hyväksyttävyyden arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota asioiden objektiiviseen tarkasteluun – se, joka jonkun yksittäisen mielipiteen mukaan on räikeän asiatonta ja hyvän tavan vastaista, ei ole sitä välttämättä keskivertoihmisen mukaan.
Poliisitarkastaja Arvelin kertoo, että ohjeistukseen ei nimenomaan haluttu asettaa konkreettisia rajoja siitä, milloin poliisin puuttumiskynnys ylittyy.
– Ohjeistuksessa on koetettu korostaa kokonaisharkintaa.
Arvelinin mukaan natsitervehdys on yksi esimerkki “kärjekkäistä” tapauksista, joita poliisi voi joutua kentällä pohtimaan mielenosoitusten yhteydessä. Hän huomauttaa, että Ruotsissa ei sallita natsitervehdyksiä.
– Ja jokainen voi omalla kohdalla miettiä, että onko sellaisen tekeminen soveliasta tässä yhteiskunnassa.
No mikä on Poliisihallituksen kanta, onko tällainen soveliasta?
– No poliisihallituksen kanta on tuohon… Ei semmosta ihan selkeätä, mutta sen voin todeta, mitä on todettu muun muassa PVL:n ja siihen liittyvässä oikeusprosessissa, että siinä ruvetaan olemaan jo niillä rajoilla.
Poliisitarkastajan mukaan tällaisissa tilanteissa “tarkastellaan kokonaisuutta”. Myös erilaisten tunnusten kuten lippujen kohdalla kokonaisuus ratkaisee: missä yhteydessä tunnuksia käytetään ja liittyykö niihin jotain sanomaa, jota ei pidetä hyväksyttävänä.
– Lähtökohtaisesti ihmiset saavat käyttää erilaisia tunnuksia ihan vapaasti, jos niitä ei ole erikseen kielletty.
Harkintavalta kenttäpoliiseilla
Poliisihallitus ei halua asettaa selkeitä rajoja, milloin poliisin on puututtava mielenosoittajien toimintaan. Harkintavalta jätetään kentällä toimiville poliiseille.
Arvelin kuitenkin mainitsee, että esimerkiksi PVL:n oikeusprosessissa tuomioistuin kiinnitti huomiota muun muassa vihapuheeseen, rikoksiin yllättämisiin ja muukalaisvihaan.
– Nämä ovat sellaisia rajoja, mitä siellä tarkastellaan.
Kuinka paljon tämä ohjeistus sälyttää kenttäpoliiseille sen harkinnan, mikä on sallittua ja mikä ei?
– Hyvin paljon, koska paikallispoliisin tehtävähän on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, he ovat niitä ensisijaisia toimijoita. Siinä mielessä tämä antaa heille hyvin vapaat kädet.