Iso osa suomalaisten juomasta viinasta valmistetaan Pohjanmaalla – tämä on tarina lakeuden viinan valmistajista
Väkevien viinojen valmistus keskittyy litroissa mitattuna Suomessa pohjalaismaakuntiin. Viinaviljan tuottaja, tislaaja ja viinabisneksen oppipoika tuovat tinkimättömän panoksensa tuotantoon pellolta aina pullonkierrätykseen saakka.
Ilmajoella perinteikäs etanolin valmistaja tarvitsee viljelijöitä. Altian Koskenkorvan tehtaan tuotanto nielee vuodessa yli 200 miljoonaa kiloa ohraa.
Kun Ilmajoella toimii ohran jalostusteollisuutta, on sinne järkevää tuottaa raaka-ainetta.
Viljelijä, Juha Ketola
Ilmajokelainen Juha Ketola, 40, ajaa vuosittain parikymmentä traktorikuormallista ohraa Pojanluoman kylältä Koskenkorvalle. Tilan ohrat ovat päätyneet viinan raaka-aineiksi jo kahden isännän aikana.
Isä siihen ryhtyi. Itse aloitin ajot Koskenkorvalle, kun sain traktorikortin.
Aina on tavara ollut kauppakelpoista. Pieniä laatulisiäkin on tullut.
Altia käyttää Juha Ketolan ohranjyvistä kaiken. Etanolin lisäksi tärkkelyspitoisesta ohrasta syntyy rehua. Kuoret päätyvät biovoimalaitokseen. Viljelijää ei haittaa, vaikka ohra päätyy leivän sijaan viinaksi.
Sillä ei ole meille eettistä merkitystä. Pääasia on, että käyttöä löytyy.
Viime vuonna Ketolan ohrat päätyivät mestaritislaajaviinan raaka-aineiksi. Kuluttaja pystyi jäljittämään pullonsa raaka-aineen oikealle pellolle.
Ei tullut kehuja, eikä reklamaatioita
Altian tehdas, Koskenkorva
Noin 1 500 viljelijää toimittaa ohraa Altian Koskenkorvan tehtaalle läpi vuoden, melkein yötä päivää.
Jokaisen kuorman laatu tarkistetaan aistinvaraisesti ja näytteiden avulla.
Tiiminohjaaja Keijo Saxholm analysoi viljakuormasta muun muassa kosteuden, hehtolitrapainon ja tärkkelyspitoisuuden.
Meille on tärkeää, että tarinat ovat totta.
Päätislaaja, Kalle Valkonen, Kyrö Distillery Company
Isonkyrön vanhassa meijerissä ei tehdä enää mitään maidosta. Nyt siellä valmistuu viinaa rukiista, yrteistä ja marjoista. Kyrö Distillery Companyn päätuotteet ovat ruisviski ja ginit.
Päätislaaja Kalle Valkonen on paljon vartijana. Lopulta hän päättää, millaista ja minkä makuista juomaa pullotetaan markkinoille.
Tuotteita tehdään maku edellä. Emme tee kompromisseja prosessin takia, vaan maku ohjaa. Sen on oltava kohdallaan ja viimeisen päälle.
Käytämme suomalaista ruista. Viskin pyrimme tekemään isokyröläisestä rukiista.
Halusimme saada suomalaisen kesän maun pulloon. Laitoimme giniin koivunlehteä, mesiangervoa, tyrniä ja karpaloa. Tilli tuo juomaan jännän vivahteen.
Kyrö Distillery on brändäyksen mestari. Yritys elää tarinoilla.
Prosessit oppii nopeasti, mutta itse yrittäjyyden oppiminen vie aikaa.
Viinayrittäjien poika, Tero Mäkinen, Pramia, Jalasjärvi
Tero Mäkinen opiskelee alkoholintuotantoa Lepaalla Hämeessä ja elämänkoulussa perheyritys Pramiassa Jalasjärven Ilvesjoella.
Uusilla tuotteilla on hankala tulla markkinoille. Pitää olla vahva brändi alla.
Nuori alkoholiyrittäjä on oppinut ainakin sen, että viinabisnes ei ole Suomessa helppoa.
Olen ollut tässä pienestä pitäen. Olen nähnyt, mitä firman mäellä on tapahtumassa. Siihen on tottunut.
Aina olen ajatellut, että tämä on se oma juttu. En ole haaveillutkaan muista ammateista
Kylähulluutta tarvitaan. Eihän tähän muuten ryhtyisi!
Tekijät
Julkaistu 7.12.2018 19:05