Peliyhtiö Supercell perustaa Suomeen Ranskan ja Yhdysvaltain mallien mukaisen koodarikoulun (siirryt toiseen palveluun), Hive Helsingin. Koulun perustamisesta kerrottiin Helsingissä parhaillaan meneillään olevassa Slush-tapahtumassa (siirryt toiseen palveluun).
Hiven ja sen opetuksen malli tulee ranskalaisen miljardööri Xavier Nielin rahoittamasta koulu 42:sta.
Hivessä täyspäiväinen opiskelu kestää noin kolme vuotta ja opiskelu perustuu "peer to peer" -malliin. Opettajia ei ole, luokkia ei ole, oppikirjoja ei ole, ja koulussa ratkaistavat ongelmat perustuvat "oikean" elämän tilanteisiin.
Koulu on aina auki, eikä siellä ole lukujärjestystä, vaan oppilas rakentaa sen itselleen. Opiskelu etenee ryhmätyöskentelynä askel askeleelta perusympyrästä laajemmalle kehälle ja taitojen kehittyessä lopulta kolmannelle tasolle.
Koulun puheenjohtaja Linda Liukkaan mukaan koulu on suunnattu niille, jotka eivät pidä itseään koodareina. Tavoitteena on, että puolet opiskelijoista olisi naisia. Haussa on laajempi monimuotoisuus, ei siis vain hyvin toimeentulevia valkoisia nuoria naisia, kuten Liukas muotoilee.
– Kohderyhmäämme kuuluvat niin ruskeat tytöt kuin ylilauta, Linda Liukas sanoo.
Kaiken tarkoituksena on taata 18–30-vuotiaille nuorille mahdollisuus kehittyä parhaassa mahdollisessa ympäristössä. Opetus on maksuton, eikä se vaadi aiempaa koodaamisen osaamista. Haku kouluun alkaa 15. tammikuuta 2019.
Supercellin mukaan se haluaa koulun, koska Suomi tarvitsee koodareita yhä enemmän ja enemmän. Tähän mennessä on ajateltu, että heitä saadaan ulkomailta. Tämä on uusi ratkaisu.
– Tarvitsemme koodaajiksi nykyistä huomattavasti erilaisempia ihmisiä. Kyseessä ei ole pelkästään matemaattisesti lahjakkaiden miesten insinööritiede. Tällä hetkellä moni lahjakas, luova nuori ihminen, erityisesti nainen, ei edes harkitse koodausta uravalintana. Tässä menetetään valtavasti potentiaalia. Tästä syystä Hive Helsinki etsii opiskelijoita mahdollisimman erilaisista taustoista, sanoo Supercellin Ilkka Paananen.
Koulun rahoituksesta vastaavan Supercellin mukaan opiskelijoista ei haluta pelkästään koodauksen ammattilaisia, vaan heille halutaan antaa eväät uuden luomiselle.
Ajatuksen koulusta sai Ilkka Paananen. Vierailtuaan Ranskassa vastaavassa 42-nimisessä oppilaitoksessa hän vaikuttui ja halusi tuoda idean Suomeen.
– Päätin, että tämä on pakko tuoda Helsinkiin.
Paananen sai Xavier Nieliltä luvan kopioida ja kehittää koulua – tai alustaa, kuten hän itse sanoo.
Rahoittajan lisäksi Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö tukevat koulua. Yhteistyökumppaneina on kymmenen yritystä.
Pariisissa kouluun haki 80 000 innokasta
Kouluun halutaan eri taustoista tulevia alasta innostuneita ihmisiä. Esimerkiksi Pariisissa toimivaan koulu 42:een haki ensimmäisessä vaiheessa noin 80 000 ihmistä. Heistä noin 3 000 valittiin pääsykokeiden seuraavaan vaiheeseen.
Suomessa valinta tehdään samoilla perusteilla. Ensin pitää selvitä netissä tehtävistä kokeista ja sitten pitää läpäistä kuukauden kestävä intensiivikurssi (Piscine tai Swimming Pool). Koulun esitteen mukaan kuukauden leiri vaatii osaamista, motivaatiota ja kovaa työtä.
– Hakijan aikaisemmalla kokemuksella ei ole meille merkitystä. Ainoat rajoittavat tekijät ovat ikä ja testi: hakijan pitää olla 18–30-vuotias, ja hänen on läpäistävä verkossa tehtävä logiikkatestimme. Testin läpäisseet kutsutaan intensiivikurssille, jonka pohjalta tehdään lopulliset opiskelijavalinnat, kertoo Hive Helsingin johtajaksi nimitetty Minna Kivihalme.
Kivihalme kertoo, että tulevaisuudessa ikäraja kurssille poistunee.
Koulun kurssit ovat Kivihalmeen mukaan vaativia, lähempänä yliopisto-oppimista kuin ammattikoulua. Siis tietojenkäsittelytiedettä, ei vain koodausta. Oppimisessa ovat keskiössä erilaisia ongelmia ratkaisevat projektit.
– Yritykset tai opettajatiimit voivat miettiä erilaisia projekteja, joiden avulla nuoret oppivat ongelmanratkaisua, Kivihalme sanoo.
Ensimmäiset pääsykoeviikot eli Swimming Pool -testit pidetään heinäkuussa 2019. Tavoitteena on, että ensi vuonna Hive Helsingissä aloittaisi sata oppilasta ja vuonna 2021 opiskelijoita olisi jo noin 350.
Tilastot kertovat huikeista työllistymismahdollisuuksista
Pariisin koulun tulokset ovat olleet vakuuttavia. Sata prosenttia opiskelijoista on täystyöllistettyjä, iso enemmistö heistä saa työtarjouksia jo koulutuksen aikana ja melkein kolmannes perustaa oman yrityksen.
Ilkka Paanasen visio on, että Hive-koulun ansiosta tulevaisuudessa Suomessa on koodaajia, joilla on erilaiset lähtökohdat. Kun koodaajiksi hakeutuvat sekä naiset että eri taustoista olevat ihmiset, saadaan koodaajapulaan helpotusta. Paananen toivoo myös, että koulu onnistuisi tuomaan Suomeen uudenlaista oppimista.
– Tietenkin toivon, että saamme uuden sukupolven koodaajia, jotka keksivät huikeita tuotteita ja perustavat maailmanmenestysfirmoja, Paananen sanoo.
Paananen painottaa, että koulu ei ole Supercellin hanke, vaan palvelee laajasti koko alaa.
– Alusta alkaen oli tärkeää, että tämä ei ole Supercell-koulu. Tämä ei henkilöidy yhteenkään ihmiseen. Haluamme, että koulu on koko paikallisen yhteisön oma eikä pyri tekemään voittoa, samoin kuin Slush.
Supercell perustaa säätiön, jota se rahoittaa 8–10 miljoonalla eurolla. Rahojen on tarkoitus riittää viisi vuotta.
– Myöhemmin toivomme saavamme lisää tukijoita, Paananen sanoo.
Juttua täydennetty haastatteluilla 5.12. kello 11.40.
Lue lisää:
Linda Liukkaan kolumni: Suomalaisen koodikoulutuksen tulee perustua muullekin kuin ohjelmoinnille
Henkilökuva: Linda Liukas – Neiti täydellinenkin itkee takahuoneessa