Suuret, märät lumihiutaleet läiskähtelevät auton tuulilasiin. Kapea ja mutkikas hiekkatie johdattaa suurien kuusien syleilyyn, tien ylle ojentuvien oksien tervehtiessä tulijaa.
Vaikka Toivakan kunnan kyltti on juuri ohitettu, alle puolentoista kilometrin mittainen tienpätkä sitä ympäröivine peltoineen ja metsineen kuuluu Joutsan kuntaan. Vastaavia toisen kunnan sisällä sijaitsevia alueita – maantieteellisiä kummajaisia – kutsutaan enklaaveiksi.
Enklaavintiellä, yli 50 hehtaarin kokoisella Joutsan alueella Toivakassa, on pitkä ja värikäs historia.
Tien varrelta puikahtaa peltoaukeaman jälkeen näkyviin vanha, puinen omakotitalo. Keltaisen talon pihapuussa tuikkivat jouluvalot ja portailla lepattavat lasilyhdyissä kynttilät. Talon omistajat ovat ainoat tämän enklaavialueen joutsalaiset vakiasukkaat.
Kun Enklaavintietä on ajanut reilun kilometrin verran, se päättyy T-risteykseen Päijänteen rantaan. Sieltä se haarautuu vielä muutaman sadan metrin verran molempiin suuntiin vieden kesämökkien pihoihin. Kallioiselta rannalta löytyy puiden katveesta kymmenkunta hyvin hoidettua hirsimökkiä.
Asukkaalle nimellä ei ole merkitystä
Yhden vaalean pyöröhirsisen huvilan pihassa näkyy liikettä. Pekka Hujanen on käymässä mökillään ja lakaisee luudalla portailta vasta satanutta, märkää lunta.
– Kyllä me olemme Joutsassa, Hujanen vahvistaa.
– Ennen tämä oli Leivonmäen kuntaa, mutta nykyään Joutsaa. Täällä on vähän yli puolenkymmentä mökkiä, peltotilkkuja, metsää ja yksi vakituinen asukaskin. Tosi kaunista aluetta, kertoo Hujanen.
Edessä avautuu silmiä ja sielua hivelevä näky, ylväs Päijänteen Ristinselkä. Utuisessa säässä vastarannalta näkyy juuri ja juuri Korpilahden metsämaisemaa. Kellastunut kaislikko koristaa kivistä rantaa. Jäähileisessä vedessä lipuu kuusi valkoista joutsenta jonossa. Raikasta ilmaa haluaa nuuhkia ahmien. Syvää hiljaisuutta pysähtyy kuuntelemaan ja kiire karisee.
Hujanen kertoo hankkineensa tontin vuonna 1990 ja rakentaneensa sille kaksi mökkiä. Toinen hirsinen rakennus pilkottaa ylempää mäen päältä. He asuvat vaimonsa kanssa parinkymmenen kilometrin päässä Leivonmäellä ja käyvät mökillään kesäisin joka viikonloppu.
– Kyllä täällä kelpaa lastenlasten kanssa touhuta ja saunoa. Ei tätä parempaa paikkaa olekaan.
Hujaselle ei ole käytännössä mitään eroa onko alue Joutsaa vai Toivakkaa. He käyttävät mökkipaikastaan vaimon kanssa nimitystä Rutalahti läheisen Joutsaan kuuluvan kylän mukaisesti, vaikka Toivakalle kuuluvia maita onkin hyvän matkaa välissä ennen kylää.
Enklaavit ovat katoamassa kartoilta
Enklaaveja syntyi isojaon aikaan 1700-luvun puolivälissä. Niitä on kuntaliitosten yhteydessä aktiivisesti sulautettu ympäröiviin kuntiin kuntarajojen selkeyttämiseksi. Maanmittauslaitoksen vuonna 2011 tehdyn tilaston mukaan Suomessa on jäljellä enää alle viisisataa enklaavia.
Myös Enklaavintiellä saattaa olla loppu edessä.
– Saa nähdä, mitä maakuntauudistukset tuovat mukanaan, mutta päämääränä on, että enklaaveista päästäisiin kokonaan eroon, sanoo rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen Maanmittauslaitokselta.
Vesiraja on karannut kauaksi Päijänteessä. Hiekkapohjaa paljastuu entisen järven pohjasta. Pekka Hujanen kertoo, ettei muista koskaan veden olleen näin alhaalla ja kaivokin on päässyt kuulemma kuivumaan. Viereisen mökin omistaja, Annikki Lehto tulee tervehtimään naapuriaan. Molemmat ylistävät alueen luonnonkauneutta ja rauhaa.
– Kyllä täällä maalliset murheet unohtuvat, kun katsoo auringonlaskua, värikästä taivasta ja horisonttia, sanoo Lehto.
Joutsenet töräyttävät huutonsa, levittävät suuret siipensä ja lehahtavat lentoon tyyntä järven pintaa hipoen. Hento auringon kajo kultaa taivaanrantaa.
Hujasta ei hetkauta, vaikka Enklaavintie kuuluisikin vielä jonain päivänä Toivakkaan. Lehto ehkä toivoisikin Enklaavintien siirtyvän Toivakkaan, samaan kuntaan ympäröivän kotikylänsä, Nisulan kanssa.
Miten enklaavi voi syntyä?
Viitisenkymmentä vuotta Rutalahdessa asunut mutta nykyisin jyväskyläläinen Anja Pailio on perehtynyt alueen historiaan. Pailio kertoo maiden kuuluneen aikoinaan Korpilahdella sijaitsevalle Vihisen tilalle.
Kun Korpilahdelle kuuluneista alueista osa siirrettiin Toivakalle, palanen Vihisen maita jäi keskelle Toivakkaa saarroksiin. Maat päätettiin jättää kuuluvaksi Korpilahdelle, sinne minne päätilakin kuului.
– Jotenkin muistelisin, että tämä olisi ollut verotuksellinen juttu, ja että olisi ollut hankalaa, kun samalla omistajalla olisi ollut maita kahden kunnan ja lääninkin alueella, Pailio kertoo.
Rutalahden kylän matkassa Enklaavintie on sittemmin siirtynyt ensin Leivonmäelle ja sen jälkeen vielä osaksi Joutsaa.
Hujasen mökiltä jäistä ja yhä kapenevaa Enklaavintietä eteenpäin mentäessä tulee vastaan Lehdon vaaleanvihreä hirsinen mökki. Annikki Lehto alkaa kärrätä kottikärryillä polttopuita liiteristä mökin verannalle. Joutsenet näkyvät hänen rannastaan vielä paremmin.
Koska Lehto on lähtöisin enklaavia ympäröivältä Nisulan kylältä Toivakasta, muistaa hänkin Enklaavintien historiaa.
– Aikoinaan Suomessa on ollut suuria tiloja ja tämä Enklaavintien alue on ennen kuulunut Korpilahteen. Kun maa-alueita on jäänyt toisen kunnan sisälle, tämä on kuin toisen kunnan sisällä oleva siirtomaa.
Annikki Lehto kertoo keksineensä tien nimenkin. Aiemmin Enklaavintiellä ei ollut minkäänlaista nimeä, mutta sitten tuli laki: jos tiellä on yksikin vakituinen asukas, on sillä oltava nimi.
– En tiedä, onko toista Enklaavintietä koko Suomessa, mutta minusta tämä oli tälle tielle oikein sopiva nimi! Lehto toteaa.
Lehdolle ei koidu mitään käytännön ongelmia siitä, että alue kuuluu Joutsaan. Mökkiläiset ovat kuulemma henkisesti rutalahtelaisia ja nisulaisia.
Joutsan kuntaan kuuluu toinenkin enklaavi, Ansioniemi, joka sijaitsee Hartolan keskellä. Kunnanjohtajalle asiaa toisinaan kummeksutaan, mutta kummastakaan enklaavista ei kunnalle kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan ole harmia. Hyötyä sen sijaa kylläkin.
– On kiva, että on enklaaveja. Se tarkoittaa lisää joutsalaisia ja veronmaksajia, nimekkäitäkin sellaisia. Jos siellä pitäisi järjestää joitain lähipalveluita, asiasta voisi olla haittaa, mutta siihenhän ei kuntaa nykyisin velvoiteta, sanoo Nissinen.
Rutalahtelaiset ovat toivoneet pitkään siirtymistä Joutsasta Toivakkaan. Nähtäväksi jää, mikä on Enklaavintien kohtalo.