YK:n ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin 10. joulukuuta vuonna 1948. Kuluneiden 70 vuoden aikana ajatus yleismaailmallisista yksilön oikeuksista on levinnyt kaikkialle ja ihmisoikeuksien periaatteet ovat laajalti tiedossa.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kertoo Ylen haastattelussa, että monet ihmisoikeuksiin liittyvät asiat ovat edistyneet huomattavasti. Esimerkiksi poliittiset oikeudet, kuten äänioikeus, sananvapaus ja oikeus asettua vaaleissa ehdolle ovat edenneet.
Lasten oikeus saada opetusta tunnustetaan yleisesti ja monet maat ovat hyväksyneet lakeja, jotka kieltävät naisiin kohdistuvan väkivallan.
Mattila korostaa myös, että vaikka kidutusta edelleen tapahtuu paljon, maailmanlaajuisesti se on silti vähentynyt selvästi. Myös kuolemantuomioita jakavien maiden määrä on merkittävästi supistunut.
Ongelmina vähemmistöjen sorto ja sosiaaliturvan unohtaminen
Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksien kehittyminen voidaan myös mennä taaksepäin. Hän nostaa esiin vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän.
Esimerkiksi Intiassa viime vuosina muslimiväestöön kohdistuva syrjintä ja vihan lietsonta on kasvanut.
Samaan aikaan, kun monissa maissa väestön enemmistön elinolot ovat parantuneet, erilaisten heikossa asemassa olleiden ihmisten tilanne on alkanut viime vuosina jopa pahentua. Mattila nostaa esiin alkuperäiskansat, köyhimpien ihmisten oikeudet sekä vammaiset tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset.
– Lasten oikeuksien toteutuminen on edennyt todella paljon, mutta samalla on katsottava, että keiden lasten. Maasta riippuen tietyt vähemmistöt jäävät oikeuksien ulkopuolelle.
Mattila muistuttaa, että ihmisoikeuksiin kuuluu myös tietty toimeentulo. Valtioilla on ihmisoikeuksiin liittyvä velvollisuus taata maassa asuville ihmisille riittävä sosiaaliturva.
Myös Suomi on saanut moitteita liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea siitä, että täällä perusturvan taso on niin matala, että se rikkoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjaa.
– Tätä ei [Suomessa] ehkä tiedosteta, että on kyse ihmisoikeusongelmasta, eikä vain sosiaalipoliittisesta ongelmasta.
Rusinoita pullasta
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri on huolissaan maailmalla leviävästä äärikansallismielisyydestä ja populismista, joiden myötä ihmisoikeussopimuksista on pyritty unohtamaan itselle epämieluisia osia ja korostamaan mieluisampia.
Sosiaalisessa mediassa leviää valtavasti vääristeltyä tietoa ja vihaviestejä, joiden kohteena ovat vähemmistöryhmät, kuten maahanmuuttajat ja kunkin maan uskonnolliset vähemmistöt. Euroopassa erityisesti muslimit ja juutalaiset.
Somessa tuodaan esiin väärään tietoon perustuvia viholliskuvia, jotka pahimmillaan muistuttavat toisen maailmansodan aikaista ajattelutapaa.
Kaari Mattila painottaa, että ihmisoikeuksien julistus ja sitä tukevat tarkemmat ihmisoikeussopimukset muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, josta ei voi irrottaa osia.
– Ihmisoikeudet muodostavat kokonaisuuden, josta ei voi nostaa esiin yhtä ylitse muiden, vaikka sitä poliitikot joka puolella maailmaa - myös Suomessa - tykkäävät tehdä, Mattila sanoo.
Esimerkiksi oikeus hakea turvapaikkaa kyseenalaistetaan. Välimeren yli pyrkiviä ja merihätään joutuvia pakolaisia ei haluta pelastaa, mikä on Mattilan mukaan räikeä ihmisoikeusongelma, jota ovat luomassa kaikki Euroopan unionin jäsenmaat.
Mattila muistuttaa, ettei yksikään maa turvaa kaikkia ihmisoikeusoikeuksia täydellisesti.
Järjestelmä suojelee valtion tekemiltä rikoksilta
Ihmisoikeuksien julistus syntyi toisen maailmansodan jälkitunnelmissa. Sodassa monet valtiot, natsi-Saksa etunenässä, surmasivat miljoonittain vähemmistöryhmiin kuuluneita ihmisiä. Tämän toistuminen haluttiin estää.
Nyt eräät valtiot ovat rapauttamassa tätä monenkeskistä järjestelmää. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, sanoo Kaari Mattila.
Hän nostaa esiin muiden muassa Intian, Filippiinit ja Yhdysvallat. Samaa henkeä on myös EU:hun kuuluvissa Puolassa ja Unkarissa.
- Ihmisoikeusjärjestelmä on tarkoitettu suojaamaan yksilöitä valtion tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Jos tämä järjestelmä murtuu, mitä jää jäljelle, Mattila kysyy.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Hänen mielestään ihmisoikeusnäkökulman tulisi olla lainvalmistelussa aina mukana. Suomessakin se on joissakin tapauksissa viime aikoina puuttunut, mikä on heti heijastunut siinä, että lakialoitteet ovat olleet vaikeuksissa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
Taustalla "miesten" oikeudet ja Rooseveltin neljä vapautta
Ihmisoikeuksien julistuksen taustalla on Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä vuonna 1789 hyväksytty perustuslaki, johon sisältyi "Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus".
Myös Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa todetaan, että kaikki ihmiset ovat syntyneet tasa-arvoisiksi.
Toisen maailmansodan aikana, tammikuussa 1941, Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt esitti neljää vapautta, joihin koko maailman tulisi yhtyä. Ne olivat sananvapaus, uskonnonvapaus, vapaus puutteesta ja vapaus pelosta.
Sodan kuluessa liittoutuneet hyväksyivät nämä periaatteet.
Sodan jälkeen perustetussa Yhdistyneissä kansakunnissa virisi ajatus yleismaailmallisesta ihmisoikeusjulistuksesta. Sen tekstin laatimista johtamaan valittiin presidentti Rooseveltin puoliso Eleanor.
Eleanor Roosevelt huomioi työssään julistuksen ranskalaisen esikuvan, mutta halusi siihen olennaisen täsmennyksen. Ranskankielisen julistusen nimi Déclaration des droits de l'homme et du citoyen voidaan tulkita niin, että se koskisi vain miehiä.
Sama ongelma koski Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta, jossa sanotaan, että "all men are created equal".
Koska uuden version pääsanoma oli, että se koski kaikkia ihmisiä, luotiin uusi termi; ihmisoikeudet, englanniksi human rights.
Julistuksen puolesta äänesti YK:n yleiskokouksessa tuolloisista 58:sta jäsenmaasta 48, eikä yksikään äänestänyt sitä vastaan.
Juttua muokattu 10.12. klo. 14.11: korjattu artikkeliin Franklin Delano Rooseveltin ja Eleanor Rooseveltin nimet oikeaan muotoon.
Lisää aiheesta:
Ihmisoikeusjärjestöt: Saudi-Arabiassa kidutusta ja seksuaalista häirintää kuulusteluissa