Ovi käy tiuhaan ylimääräisessä rokotuspisteessä, joka perustettiin Pedersöreen tuhkarokkotapauksen tultua ilmi naapurikunnassa Luodossa.
Tartuntavaara on säikäyttänyt monet lapsiperheet, myös sellaiset joissa rokotuksia kannatetaan. On pieniä vauvoja, joita ei ole vielä rokotettu ja toisaalta alle kuusivuotiaita, joilta puuttuu tehosterokote. Sitä monet ovat nyt tulleet hakemaan etuajassa.
Tiina Leppänen ajoi tänne Pietarsaaresta, koska halusi nelivuotiaalle lapselleen Hiljalle tehosterokotteen.
– Ei uskallettu jäädä odottamaan, jos jotain tulisi.
Tytär Hilja on keskonen ja siksi altis saamaan infektioita.
Ei ollut yllätys, että tuhkarokkotapaus todettiin juuri 5 000 asukkaan Luodossa. Täällä vain 75 prosenttia pienimmistä lapsista on rokotettu, kun luku on muualla Suomessa yleisesti yli 90. Tässä jutussa on selvitetty, mikä rokotekattavuus eri puolilla Suomea on.
Seudulla vaikuttaa tunnettu rokotekriitikko Linda Karlström. Joitakin vuosia sitten hän ryhtyi kirjoittamaan paikallisten lehtien yleisönosastoilla rokotekriittisiä tekstejä. Hän on myös luennoinut aiheesta Suomessa ja Ruotsissa.
Rokottamattomien vanhemmat pelkäävät
– Olemme olleet tosi huolissamme. Meidän mielestämme tuhkarokkorokotuksen pitäisi olla pakollinen rokotusohjelmassa. En ymmärrä, miten joku voi olla rokottamatta lapsiaan, Tiina Leppänen ihmettelee.
Luodon tapauksen jälkeen julkisuudessa on keskusteltu siitä, pitäisikö tiettyjen rokotusten olla pakollisia tai pitäisikö rokottamisen olla esimerkiksi lapsilisän saamisen ehtona. Tätä on ehdottanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Samaa kysymystä pohtivat Kolpin terveysasemalla myös pietarsaarelaiset äidit Anna Hautala ja Johanna Nummensalo.
– On se aika tyhmää, että vanhemmat voivat tehdä sellaisen päätöksen. Se on kuitenkin aika iso. Vanhempien tehtävä on myös suojella lasta, Hautala sanoo.
– Jos ei ole terveydellistä syytä, ettei pysty ottamaan, pitäisi antaa pakolliset rokotteet, että suojataan muitakin, Nummensalo miettii.
Kahdeksan kuukauden ikäinen luotolainen Willy Sundelin olisi normaalisti rokotettu vasta yksivuotiaana. Tuhkarokkotapauksen vuoksi on nyt annettu rokotteita jo kuuden kuukauden ikäisille.
– Herättäähän se pelkoa ja huolta, kun perheessä on rokottamaton vauva. Emme uskalla mennä hetkeen mihinkään isompaan tilaisuuteen tartuntavaaran takia, äiti Julia Sundelin sanoo.
Sundelinin mukaan suurin osa hänen tuttavapiirissään rokotuttaa lapsensa. Hänelle on syntynyt käsitys, että rokottamatta jättävät ilmeisesti pelkäävät sivuvaikutuksia.
– Ja ehkä ajatellaan, että sairastamisella ei ole niin vakavia seurauksia; on sairastettu ennenkin.
Lestadiolaisten mukaan kriittisiä on muissakin
Tuhkarokkotartunnan saanut lapsi on lestadiolaisesta perheestä. Hän vieraili ennen taudin toteamista Luodossa sijaitsevassa Risöhällin rukoushuoneessa. Paikalla oli muitakin rokottamattomia, jotka altistuivat tartunnalle.
Mutta liittyykö rokottamattomuus lestadiolaisuuteen? Rukoushuoneen johto kommentoi Ylelle vain lyhyesti tekstiviestillä, että tuhkarokkokeskustelu ei kosketa erityisesti lestadiolaisia, ja rokotuksiin epäilevästi suhtautuvia on yhtä hyvin muissakin kuntalaisissa.
Lastenneuvoloista vastaava terveydenhoitaja Katarina Palo on kiertänyt viime päivinä kiireesti jopa kodeissa rokottamassa.
Palo kiistää ehdottomasti, että rokottamattomuus liittyisi lestadiolaisuuteen.
– Lestadiolaisuudessa ei opeteta sellaista, ettei pitäisi rokottaa. Yhtä hyvin tämän prosessin olisi voinut saada aikaan ei-lestadiolainen perhe, koska rokottamattomissa on muitakin kuin lestadiolaisia, Palo sanoo.
Palon mukaan rokotusvastaisuus levisi aluksi rokotekriitikko Linda Karlströmin blogitekstien kautta, sitten tuttujen välityksellä – ja vahvistui ryhmäpaineesta.
– Osa ei ehkä olisi halunnut jättää rokottamatta, mutta kun lähipiirissä oli vahvoja mielipiteitä, ei uskaltanut ottaa rokotusta, Palo pohtii.
Lähipiirin mielipide vaikuttaa
Luotolaista äitiä Heidi Ahlötä ahdistaa, kun hän tällä hetkellä ei tiedä, missä voi törmätä rokottamattomiin. Ahlöllä on neljä lasta, joista nuorinta ei ole vielä rokotettu. Vauva on vasta kolmen kuukauden ikäinen.
– Vaikka haluaisi elää normaalisti, se tulee joka puolelta.
– Esimerkiksi 3-vuotias Noel on avoimessa puistossa joka keskiviikko. Sielläkin voi olla joku rokottamaton lapsi. Meillä on kaksi kouluikäistä, enkä voi olla varma myöskään heidän kavereistaan.
Vauvan kanssa on hänen mielestään parempi olla nyt kotona. Neuvola-ajan hän kaiken varalta perui.
Ahlö pitää itseään onnekkaana, ettei ole ajautunut rokotuskriittisten henkilöiden vaikutuspiiriin. Kenties hän olisi itsekin ryhtynyt ajattelemaan eri tavalla.
– Joku vahva henkilö on sitä mieltä, ettei rokotteita kannata ottaa ja sitten se on levinnyt. On sääli, että joku on uskonut, että tämä olisi parasta lapsille.
Hän luottaa rokotteisiin, mutta ei halua tuomita toisin päättäneitä.
– En ole kulkenut heidän kengissään. Se voisin yhtä hyvin olla minä tai joku läheinen ystävä, joka olisi sitä mieltä.
Osa vaikutteista tullut Ruotsista
Rokotuksia vastustava Linda Karlström ei ole viime aikoina antanut haastatteluja. Eikä hänestä kuulu mitään, kun pyydämme kommenttia hänen ylläpitämänsä nettisivun kautta.
Nettisivun mukaan Karlström on ollut viimeksi toukokuussa 2018 Pohjanmaan Vöyrillä puhumassa rokotteiden vaaroista. Tilaisuudessa on myyty muun muassa hopeavettä, jonka juomisesta terveysviranomaiset ovat varoittaneet.
Pietarsaaren sairaalan johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström kertoo, että rokotusvastaisuuden syitä on mietitty täällä todella paljon. Osa vaikutteista on tullut Ruotsista. Esimerkiksi se, että tavoitellaan mahdollisimman luonnonmukaista elämää.
– Yritetään hankkia kaikki vasta-aineet normaalilla tavalla, sairastamalla, eikä uskota että tuhkarokko voi olla hyvin vaarallinen tauti, Sjöström sanoo.
Viime keväästä lähtien Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto on yrittänyt viestiä rokottamisen puolesta myös sosiaalisessa mediassa – siellä missä rokotusten vastustajatkin keskustelevat suljetuissa ryhmissään.
Siksi päätettiin myös kokeilla, millainen vaikutus olisi pedersöreläisen Eklundin perheestä julkaistulla videolla. Perheen tarinan kautta virasto vetoaa tunteikkaasti rokottamisen puolesta.
Video julkaistiin sattumalta vain muutama päivä ennen Luodon tartuntaa.
– Nyt tulee olemaan mahdotonta sanoa, että kaikki viime viikon rokotukset johtuvat tästä videosta, Sjöström vahvistaa.
Jo 500 ihmistä on saatu rokotettua kuluneen runsaan viikon aikana.
Sikainfluenssarokote loi huonon maineen
Eklundin perheen viisivuotias Ludvig kärsii harvinaisesta INCL-aineenvaihduntasairaudesta. Tauti rappeuttaa vähitellen keskushermoston toiminnan. Samaan sairauteen on kuollut jo kaksi perheen lasta, sillä keskimääräinen elinikä on vain kymmenisen vuotta.
Ludvig on erittäin altis tarttuville taudeille, mutta häntä ei voi rokottaa.
– Olemme nimenomaan pelänneet, että näin kävisi. Meidän täytyy nyt olla kotona Ludvigin kanssa, emmekä voi mennä ihmisten ilmoille, äiti Viveka Eklund sanoo.
Hän pelkää, ettei Ludvig selviäisi hengissä, jos tämä saisi tuhkarokkotartunnan.
– Voi olla, että ihmiset sekoittavat tämän nopeasti kehitettyyn sikainfluenssarokotteeseen. Perusrokote on kuitenkin aivan eri asia.
He halusivat esiintyä sosiaali- ja terveysviraston videolla, koska he arvelivat, että konkreettinen tapaus saisi ihmiset ymmärtämään rokottamisen tärkeyden.
– Jos joku muuttaa mieltään videon ansiosta ja antaa rokotuksen, olemme iloisia.
