Missä päin Eurooppaa käy suurin kuohunta juuri nyt? Harvoin ykkössijalle on näin monta pyrkijää. Valitako ikuisesti jatkuva brexit-piina, kansan kerääntyminen kaduille Ranskassa vai Eurooppaa kannattelevan Saksan poliittinen epävakaus?
Hyvä jos huomiota enää edes riittää kansalaisvapauksia rajoittavalle Unkarille.
Kuohuntoja on mahdotonta laittaa pahemmuusjärjestykseen varsinkin, kun tilanteet vaihtuvat jatkuvasti. Silti yksikään Euroopan maiden ongelmista ei ole yllättänyt Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkimusjohtajaa Juhana Aunesluomaa.
– Sanotaan näin, että ilmastontutkijat tuskin ovat yllättyneet ekosysteemin muutoksesta. Esimerkiksi monien maiden vaikeuden hallitusneuvottelujen osalta kyse on vähän samasta asiasta. Merkit ovat olleet nähtävillä jo pitkään.
– Mutta yllättävää on eri puolilla Eurooppaa käynnissä olevan muutoksen kiihkeys ja nopeus.
1. Britannia – Ikuinen brexit
Jos pohditaan sitä, mikä kuohunta on vaatinut eniten kokouksia ja puhelinpalavereja, vastaus on taatusti brexit. Tällä hetkellä Britannissa eivät ole tyytyväisiä sen enempää brexitin kannattajat kuin vastustajatkaan.
Kannattajien mielestä pääministeri Theresa Mayn neuvottelema erosopimus on ennemmin sopuisa asumuseropaperi kuin siteet katkaiseva avioero. Brexitin vastustajien mielestä mikään sopimus ei ole yhtä hyvä kuin EU-jäsenyys.
Ja koska kaikki ovat yhtä tyytymättömiä, Britannian parlamentti ei maanantaina äänestänyt erosopimuksesta, kuten oli viikkoja aiemmin sovittu. Punnan kurssi syöksyi alimmilleen puoleentoista vuoteen ja työväenpuolue julisti, että Britannialla ei ole enää toimivaa hallitusta.
Päätös lykätä äänestystä tarkoittaa sitä, että erosopimusveivaus ja Britannian sisäpoliittinen sekaannus jatkuu.
EU-maiden johtajat tuskin edes yrittivät peitellä turhautumistaan. Muitakin sotkuja olisi selvitettävänä.
2. Italia – Euroopan kauhukakara
Moni muistelee kaiholla alkusyksyä, jolloin Italian vuoden 2019 budjettia pidettiin Euroopan suurimpana ongelmana.
Italian talous ei ole juurikaan kasvanut vuosikausiin, mutta maa suunnittelee alentavansa veroja ja ryhtyvänsä maksamaan kansalaispalkkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Italian budjetti on rankasti alijäämäinen.
EU pohtii nyt toimia, joilla se voisi rangaista Italiaa EU-sääntöjä rikkovan budjetin laatimisesta. Nämä päätökset saavat odottaa ensi vuoteen.
Italian kevään parlamenttivaaleissa äänivyöryn saanut populistihallitus ei näytä perääntyvän.
– Itse pitäisin Italian tilannetta ehkä huolestuttavimpana Euroopan ongelmista, Aunesluoma sanoo.
Budjetti ei kuitenkaan ole huolista suurin.
– Italia on esimerkki isosta taloudesta, jossa nykyään sallitaan sellainen puhetapa, joka olisi kymmenen vuotta sitten ollut mahdoton, Aunesluoma sanoo viitaten Italian hallituksen kovasanaiseen siirtolaispolitiikkaan.
3. Ranska – Keltaliivit kaduilla
Italia menetti asemansa eurooppalaisen kuohunnan keskipisteenä Ranskalle viimeistään marraskuussa.
Väkivaltaiset mielenosoitukset ja vandalismi ovat jatkuneet Pariisissa sekä muissa Ranskan suurissa kaupungeissa jo neljä viikonloppua putkeen.
Uudistusmielisyytensä ansiosta kansan suosikiksi ja presidentiksi noussut Emmanuel Macron on joutunut puolustuskannalle. Uudistuksiin kun ovat kuuluneet sekä varallisuusveron poisto että polttoaineveron korotus.
Keltaliivien mukaan päätökset ovat syrjiviä, lisäävät köyhyyttä ja suosivat rikkaita. Parempaa elintasoa vaativat keltaliivit keräävät nyt oikealta ja vasemmalta yhteen niitä, joiden mielestä Ranskassa on ylipäätän jokin pielessä.
Maanantaina Macron piti nöyryyttä henkineen puheen, jossa toivoi ranskalaisilta yhtenäisyyttä. Samaan aikaan hänen pitäisi näyttäytyä juuri yhtenäisyyden symbolina Euroopassa, joka ei voi enää luottaa edes liittokansleri Angela Merkelin ikuisuuteen.
Strasbourgin isku toi takaisin pelon, että Ranskassa viime vuosina tehtyjen tuhoisien terroitekojen aalto ei ole vieläkään ohi.
4. Saksa – Angela Merkelin tappio
Poliittinen epävakaus on jatkunut Saksassa vuoden takaisista liittopäivävaaleista lähtien.
Hallituksesta saatiin aikaan laiha sopu, mikä on leimannut koko kuluvaa vuotta maan poliitiikassa. Samalla se on jättänyt jälkensä myös Eurooppaan, kun Saksan politiikka ei ole ollut yhtä ennustettavaa kuin aiemmin.
Vanhojen puolueiden ja etenkin kristillisdemokraattien suosion sulaminen ja etenkin äärikansallisen Afd:n suosion kasvaminen johti lopulta siihen, että Angela Merkel vetäytyi kristillisdemokraattien johdosta.
Tämän vuoksi koko Eurooppa joutuu nyt opettelemaan Annegret Kramp-Karrenbauerin nimen ääntämistä.
Kramp-Karrenbauer voitti kilpakumppaninsa Friedrich Merzin 35 äänellä. Ennakkoon arvioitiin, että Merzin valinta olisi vienyt Saksan selvästi nykyistä enemmän oikealle.
Tiukat äänestystulokset ovat Aunesluoman mukaan tyypillisiä nyky-Euroopan kehityksessä. Niillä on iso merkitys.
– Vähän kuin asteen lämpötilaero voi ratkaista sen, jäätyykö tie vai ei, Aunesluoma sanoo.
5. Ruotsi – Kansankodissakaan ei ole kaikki hyvin
Vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen on ollut hankalaa Italiassa ja Saksassa eikä Ruotsi ole onnistunut ratkaisemaan ongelmiaan vieläkään. Viimeisin hallitustunnustelukierros päättyi tuloksettomana maanantaina.
Ruotsi on ollut jo kolme kuukautta ilman hallitusta. Vielä ei tosin olla lähellä edes eurooppalaista ennätystä. Belgia selvisi ilman hallitusta jopa 18 kuukautta vuonna 2010.
Tutkija Juhana Aunesluoman mukaan Euroopan monien vaikeiden hallitusneuvottelujen taustaalla on jo 20 vuotta jatkunut eurooppalaisen puoluejärjestelmän muutos ja poliittisten liikkeiden määrän kasvu.
Kun valta jakautuu useammalle ja uudella tavalla, enemmistöjen muodostaminen on vaikeaa.
Ja kun erilaisia ryhmiä on entistä enemmän, myös marginaalit muuttuvat pienemmiksi. Siksi yhä pienempi ryhmä voi vaikuttaa todella isoihin kehityskulkuihin.
– Ruotsissa ollaan nyt ilman muuta tämän suhteen jonkinlaisessa käännekohdassa, Aunesluoma sanoo.
6. Espanja – Viimeinen linnake?
Espanja vaikuttaa nyt lähes Euroopan rauhallisimmalta kolkalta.
Joulukuussa Suomestakin on levinnyt maailmalle enemmän mielenosoituskuvia kuin Espanjasta.
On helppo unohtaa vuonna 2017 Barcelonassa joka viikonloppu toistuneet suurmielenosoitukset, kun Katalonia pyrki irtautumaan Espanjasta. Mutta politiikka ei ole yksinkertaista Espanjassakaan. Aunesluoma muistuttaa, että sielläkin on vähemmistöhallitus.
Lisäksi vain pari viikkoa sitten Andalusian aluevaaleissa äärioikeistolainen liike Vox sai äänivyöryn. Valta siirtyi oikeistolle ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
– Tämä on yksi merkki siitä, että puoluekentän muutos ei ole ohimenevä ilmiö, vaan erilaiset populistiset liikkeet ovat tulleet jäädäkseen, Aunesluoma sanoo.