– On erittäin painava syy kysyä, toimiiko Veikkaus eettisesti oikein, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo.
KKV tekee alkavan vuoden aikana vaikuttavuusarviot Veikkauksen monopolista, pikavippiyritysten toiminnasta sekä apteekkialasta. Selvityksien tekemisestä kertoi Apteekkari-lehti torstaina.
Leivon mukaan Veikkauksen toimintaa on syytä tarkastella esimerkiksi markkinoinnin ja pelikoneiden sijoittelun näkökulmasta. Painopiste pitäisi olla ongelmien ehkäisyssä, ei voiton maksimoinnissa. Hän vertaa Veikkausta toiseen monopoliyhtiöön Alkoon.
– Alko pitää viinat myymälöissä, eikä markkinointia ole. Peliautomaatit voitaisiin sijoittaa pelaamoihin tai ainakin pelaajien tunnistautumiseen on syytä lisätä pelirajoituksia, Leivo sanoo.
Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo, että jo vireillä oleva tunnistaumisen edellyttämä lakialoite on hyvä tapa edetä.
– Eduskunnassa on olemassa lakiesitys, jossa esitetään pakollista tunnistautumista peliautomaatteihin. Meidän mielestämme sillä tiellä on hyvä edetä, Nummikoski kertoo.
Tunnistautumista edellyttävä arpajaislain muutos on tulossa voimaan vuoden 2022 alussa.
Veikkauksen peleihin 1,8 miljardia vuodessa
Suomalaiset hävisivät Leivon mukaan Veikkauksen peleihin 1,8 miljardia euroa vuoden 2017 aikana. Yhteiskunnalle valtionyhtiö tuotti noin 1,3 miljardia euroa. Leivo näkee ongelman siinä, että suurin osa noista hyvään tarkoitetuista rahoista tulee yhteiskunnan huono-osaisilta.
– Viisi prosenttia pelaajista tuottaa puolet rahapelaamisen kokonaistuotosta. Valtaosa rahasta tulee ongelmapelaajilta ja viikoittain pelaavilta ihmisiltä, jotka pelaavat vähintään 5 000 euroa vuodessa.
Veikkauksen Velipekka Nummikoski huomauttaa, että rahapelaaminen on kaikkialla maailmassa äärimmäisen keskittynyttä, mutta Suomessa se on vähemmän keskittynyttä. Siinä mielessä meidän tilanteemme on parempi.
– Meillä rahapelaamisen hartiat ovat laveammat kuin muualla. Meillä Lottoa ja vastaavan tyyppisiä pelejä pelaa laajemmat kansanjoukot kuin muualla. Siinä mielessä Suomen tilanne on parempi, eikä se ole niin keskittynyttä kuin muualla.
KKV:n Leivon mukaan peliautomaattien hajasijoittaminen on kansainvälisesti harvinainen tapa ja se aiheuttaa paljon ongelmia. Juuri näihin automaatteihin menevät usein myös pienituloisten rahat.
– Jos ajatellaan peliongelmaista, jonka täytyy esimerkiksi ostaa ruokaa. On hyvin vaikea päästä peliautomaattien ohi, kun niitä tulee vastaan joka kaupassa.
Nummikoski myöntää, että rahapelaaminen aiheuttaa ongelmia kaikkialla, missä sitä on. Siksi pelaaminen pitää järjestää niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ongelmia.
– Meillä se on järjestetty niin, että meillä ongelmat ovat hyvin hallussa. Näissä asioissa on edetty aimo harppaus eteenpäin nykyisen peliyhtiön aikana.
Leivon mukaan nyt on syytä herätellä myös poliitikkoja mukaan keskusteluun. Ongelmapelaajien, syrjäytyneiden ja velkaantuneiden rahoittama hyväntekeväisyys voitaisiin rahoittaa muillakin tavoin. Veikkaus voisi toimia eettisemmin, markkinointia voitaisiin ainakin vähentää, ellei kieltää kokonaan, ja poliitikot voisivat miettiä, miten rahoitusta voisi löytyä verotuksen keinoin.
Pikavipeille markkinointikielto?
Toisena vakavana ongelmana Leivo näkee pikavippiyritykset, mutta näiden välillä on myös yhteys. Pitäisi selvittää, kuinka suurella osalla pikavippiongelmaisista on peliongelmia ja kuinka suuri osa peliongelmaisista on turvautunut pikavippeihin.
– Pikavipit ovat laaja ongelma. Maksuhäiriöisiä on hieman alle 400 000 Suomessa, mutta tuo tilasto ei kerro vielä kaikkea. Heidän lisäkseen on ihmisiä, jotka ketjuttavat velkojaan, eikä heille tule maksuhäiriömerkintää. Näissä lainoissa on sitten korkeat korot, ja summat voivat kasvaa todella suuriksi. On eri asia lainata 50 euroa 30 prosentin korolla kuin kymmeniä tuhansia samalla korolla, Leivo toteaa.
Veikkauksen Nummikoski sanoo, ettei hän pysty arvioimaan pikavippien ja rahapelaamisen yhteyttä.
– Emme pysty arvioimaan käyttävätkö he pikavippejä vai ei. Toivottavasti eivät käytä ja toivottavasti yhteys on mahdollisimman pieni.
– Sitten pitää katsoa pystyykö sille tekemään jotain, jos sillä on yhteys, Nummikoski toteaa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyrkii selvityksellään saamaan parempaa tietoa pikavipin ongelmista. Samalla selvitetään, miten muualla maailmassa on näitä asioita hoidettu. Leivon mielestä pikavippien markkinointikielto voisi olla hyvä keino, mutta sekään ei ole niin yksioikoinen asia.
– Mikä sitten olisi kiellettyä? Esimerkiksi erilaisia kulutuslainoja on hyvin paljon, Leivo pohtii.
Hän lupaa, että KKV:n selvitykset valmistuvat vuoden 2019 aikana, mutta virasto tulee keskustelemaan aiheesta vuoden mittaan muutenkin, sitä mukaan, kun on uutta kerrottavaa.