Katriina Slotte oli yhdeksännellä viikolla raskaana, kun hän heräsi yöllä outoihin oireisiin.
– Heräsin keskellä yötä voimakkaisiin rytmihäiriötuntemuksiin. Tuli tavallaan kohtaus, jonka kanssa kamppailin yön ja valvoin.
Tilanne meni ohi, mutta Slotte kärsi koko raskausajan erilaisista oireista. Hän oli koko ajan valtavan väsynyt, vaikka hemoglobiini oli 122 eli normaali.
Katriina Slotte puhui asiasta neuvolassa ja terveyskeskuksessa, mutta syy ei koskaan selvinnyt.
– 30. raskausviikolla aloin yhtäkkiä nukahtaa istualleen pystyyn. Aloin miettiä, olisiko kuitenkin veriarvoissa jotain.
Katriina Slotte oli lukenut ferritiinistä eli varastoraudasta. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun Sloten mukaan terveyskeskuksessa ja neuvolassa ei suostuttu tätä mittaamaan.
– Jouduin kamppailemaan siitä. Olin oireiden takia terveyskeskuksessa, mutta sielläkään ei otettu ferritiiniä. Vasta kun olin itse varannut yksityiselle mittauksen, neuvolassa mitattiin arvo.
Slotten ferritiini oli 16.
Tampereen yliopistollisen sairaalan kliinisen hematologian dosentti Marjatta Sinisalo sanoo, että yleensä kun ferritiini on alle 30, on pula varastoraudasta.
– Punasolujen hemoglobiinin tehtävä on kuljettaa happea kudoksiin ja hiilidioksidi takaisin keuhkoihin. Hemoglobiini sisältää rautaa, se on tärkeä osa siinä. Hemoglobiinissa on suurin osa raudasta, rautaa on myös varastossa ja ferritiini kertoo tästä raudan määrästä.
– Ensin kulutetaan varastorauta, sen jälkeen hemoglobiini alkaa pudota. Se voi pysyä vielä normaalina, mutta se laskee useimmilla pikku hiljaa.
Yleinen ongelma
Ferritiinistä on puhuttu tänä vuonna julkisuudessa paljon. Aihe on esillä aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa, jossa moni kummastelee, miksi ei pääse mittauksiin.
Yksityislääkäri Ilona Ritola Mediapudas Oy:sta sanoo, että tämä on yleinen ongelma. Kun julkisella puolella ei saa mittausta, moni hakeutuu yksityisten lääkärien luo.
– Monissa terveyskeskuksissa on erikseen rajattu, että ferritiinikoetta ei saa tilata laboratoriosta. Tämä on luonnollisesti hyvin valitettavaa. Tällä kokeella voitaisiin ennaltaehkäistä anemiaa ja raudanpuutteen vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun.
Raudanpuute on Ritolan mukaan hyvin yleinen etenkin naisten ja lasten ongelma.
– Euroopassa raudanpuutteen yleisyys eri lähteiden mukaan vaihtelee koko väestössä 12 prosentista 40 prosenttiin, hän sanoo.
Ritolan mukaan perusterveydenhuollon lääkärit tarvitsisivat lisää koulutusta.
– Me suomalaiset olemme pääsääntöisesti varsin skeptistä kansaa, emmekä herkästi usko uusia asioita, vaan tarvitsemme useita vakuutteluita monelta taholta.
Oireet monenlaisia
Taysin kliinisen hematologian dosentti Marjatta Sinisalo uskoo, että lääkärit kyllä pitävät mittausta tärkeänä. Ferritiinin mittaaminen on vanha koe ja edullinen.
– Lääkärit ovat varmaan yksimielisiä, että ferritiinin mittaus on tärkeää. Selittääkö se kaikki ne oireet, mihin se on liitetty? Siitä ollaan erimielisiä. Ferritiiniin on liitetty mitä moninaisempia oireita, jotka ovat yleisiä monessa muussakin tilanteessa, Sinisalo sanoo.
– Oireet ovat niin moninaisia ja yleisiä, että on mahdollista, että se sekoitetaan muihin sairauksiin.
Sinisalon mukaan ferritiini kannattaa mitata, jos on anemiaoireita, uupumusta ja väsymystä, päänsärkyä, levottomat jalat ja sydän tykyttää tavallista nopeammin. Raskauden aikana oudot ruokahalut, kuten halu syödä laastia, voivat viitata rautapulaan.
– Mitään tutkimuksia ei tehdä automaattisesti, mutta kyllä se aina mitataan, jos potilas on aneeminen.
Raudanpuute on yleistä esimerkiksi raskausaikana.
– Yleensä sikiö ottaa omansa. Äidin rautavarastot kulutetaan loppuun ja äiti tarvitsee sitten lisää rautaa.
Milloin pitää mitata?
Rauta on yleensä hyvin kierrätetty aine elimistössä. Jos on paljon verenvuotoa, tilanne muuttuu. Usein syynä raudanpuutteeseen ovat runsaat kuukautiset tai suoliston ongelmat.
Jos on nuori nainen, runsaat kuukautiset ja hemoglobiini matala, ferritiinin mittausta ei Sinisalon mukaan tarvita, vaan rautalisää pitää joka tapauksessa ottaa.
Mlloin potilaalta pitäisi mitata ferritiini?
– Aina kun potilaalla on anemia ja jos on poikkeava väsymys ja uupumus. Myös jos on masennus ilman selitystä, kannattaa mitata ferritiini, Sinisalo sanoo.
Pelkän ferritiinin tulkinta ei ole aina niin helppoa. Ferritiini voi olla korkea tulehduksissa, nivelreumassa, maksasairauksissa tai jos käyttää runsaasti alkoholia. Hemokromatoosi on puolestaan perinnöllinen sairaus, jossa elimistöön kertyy tavallista enemmän rautaa.
On yksilöllistä, milloin raudanpuute aiheuttaa oireita ihmisille. Usein ihminen tottuu raudanpuutteeseen huomaamatta.
– Kaikki eivät saa oireita matalilla arvoilla, osa saa korkeammilla, Marjatta Sinisalo sanoo.
Rautalisä helpotti
Ylöjärvellä asuva Katriina Slotte kertoo saaneensa lopulta apua yksityiseltä lääkäriltä Ilona Ritolalta. Mielentila ja fyysinen olo ovat kohentuneet raudan syömisen jälkeen.
– Ennen tuntui, että lamaannun, jos kävelen pientä mäkeä. Tämä on helpottanut tosi paljon.
Katriina Slotte on etsinyt ja antanut myös vertaistukea. Hän seuraa aktiivista ryhmää sosiaalisessa mediassa.
– Olin tosi järkyttynyt, että oli pahempia arvoja äideillä, eivätkä he olleet saaneet apua. Tosi huonosti saa apua. Suurin osa joutuu valitettavasti hakeutumaan yksityiselle.
– Mitä enemmän juttuja tästä tehdään, se menee parempaan suuntaan, vaikka jotkut lääkärit ovat sitä mieltä, että tämä on muoti-ilmiö.