Maailman ensimmäinen laboratoriossa valmistettu naudanpihvi on esitelty Israelissa.
Ilman eläimen kasvattamista ja teurastamista luotu pihvi ei ole vielä valmis tuote. Pieni siivu prototyyppiä maksaa 45 euroa. Maussakin riittää vielä parannettavaa, sanoo pihvin kehittäneen Aleph Farms -yhtiön perustaja Didier Toubia.
– Se maistuu hyvältä, mutta meillä on vielä tekemistä saada maku vastaamaan täydellisesti perinteistä lihaa, Toubia kertoo Guardian-lehdelle.
– Kypsentäessä pystyy kuitenkin oikeasti haistamaan lihan tuoksun, Toubia jatkaa.
Muistuttaa lihaksen rakennetta
Laboratoriossa on aikaisemminkin onnistuttu valmistamaan keinolihaa. Vuonna 2013 Maastrichtin yliopiston tutkijat kasvattivat naudan kantasoluista jauhelihapihvin.
Nyt soluista on kuitenkin kasvatettu pihvi, jolla on lihaksen kaltainen rakenne. Samalla myös pihvin hinta on laskenut. Viisi vuotta sitten yhden jauhelihapihvin valmistaminen laboratoriossa maksoi 250 000 euroa, nyt hintalappu jäi hieman alle 50 euron.
Toubian mukaan kustannukset laskevat edelleen, jahka prototyyppi onnistutaan siirtämään massatuotantoon. Pihvin uskotaan olevan valmis kuluttajamarkkinoille aikaisintaan kolmen tai neljän vuoden kuluttua.
Yksi este on pihvin paksuus. Tällä hetkellä keinopihvi on onnistuttu kasvattamaan vain noin 5 millimetriä paksuiseksi.
Lihan kysyntä kasvaa
Mikäli laboratoriossa valmistetun pihvin tekniset ongelmat selätetään, israelilaisyritys on askeleen lähempänä ruoantuottajien Graalin maljaa, keinotekoista lihaa.
Uusia ratkaisuja lihantuotantoon etsitään kuumeisesti, sillä lihan kysyntä jatkaa maailmanlaajuisesti kasvuaan. YK:n arvion mukaan kulutus kasvaa 76 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
– Nykyään yli 90 prosenttia kuluttajista syö lihaa. Me uskomme, että vegaanien määrä ei kasva merkittävästi, vaikka markkinoille tuleekin uusia kasvipohjaisia tuotteita, arvioi yrittäjä Didier Toubia.
Lihan kulutuksen kasvu koettelee ympäristöä. Oxfordin yliopiston kesällä julkaiseman suurtutkimuksen mukaan vain 18 prosenttia ihmisten kuluttamista kaloreista ja 37 prosenttia proteiinista on peräisin liha- ja maitotuotteista. Näiden tuotteiden valmistaminen vie kuitenkin 83 prosenttia kaikesta maanviljelyyn käytetystä pinta-alasta.
– Jos halutaan todella vaikuttaa ympäristöön, meidän täytyy ratkaista tuotantokysymykset. Meidän täytyy kasvattaa lihaa tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla, ilman antibiootteja ja eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia, Toubia kommentoi.
Vaatii paljon energiaa
Ympäristön kannalta keinotekoinen liha on kuitenkin edelleen huonompi vaihtoehto kuin kasvikset. Lihan kasvattaminen laboratoriossa vaatii paljon energiaa.
– Viimeisimpien selvitysten mukaan lihan kasvattaminen laboratoriossa tuottaa monta kertaa suuremmat ympäristöpäästöt kuin kanan kasvatus. Päästöt ovat myös selvästi suuremmat kuin missään kasvipohjaisessa vaihtoehdossa, sanoo tutkija Marco Springmann Oxfordin yliopistosta.
Myös vegaanit suhtautuvat keinolihaan varauksella.
– Laboratoriossa kasvatetulla lihan avulla voidaan vähentää eläinten kärsimystä ja maanviljelyn ympäristörasitusta. Nämä tuotteet sisältävät kuitenkin eläimestä peräisin olevia lähtösoluja, joten ne eivät ole vegaanisia, arvioi Louise Davies Britannian Vegan Society -kansalaisjärjestöstä.
Lue lisää:
The Guardian: World’s first lab-grown steak revealed – but the taste needs work
Yle Areena: Keinoliha ja soluhillo – tulevaisuuden ruoka valmistuu laboratoriossa