Kouvolan Hope-yhdistyksen tilat ovat täyttyneet lahjapaketeista. Asiakkaille jaetaan tänä jouluna muun muassa vaatteita, jalkineita ja hygieniatuotteita.
Aika ajoin yhdistykselle annetaan myös kuukautissuojia eteenpäin lahjoitettaviksi.
– Joskus niitä kyselläänkin, kertoo tiiminvetäjä Tanja Lahtinen.
Vähävaraiselle terveyssiteiden tai tamponien osto voi lohkaista merkittävän osan viikon budjetista. Varsinkin jos taloudessa asuu useampi nainen.
– On paljon perheitä, joissa on teini-ikäisiä tyttöjä ja äiti, jotka tarvitsevat kuukautissuojia. Niihin investointi saattaa olla tällaiselle vähävaraisemmalle perheelle aika iso summa kuukaudessa. Kyseessä on kuitenkin pakollinen asia, joka pitää oikeasti hankkia, Tanja Lahtinen kertoo.
Ei vain kehitysmaiden ongelma
Kuukautisköyhyydestä (engl. period poverty) puhutaan usein kehitysmaiden yhteydessä. Termillä viitataan tilanteeseen, jossa siteiden ja tamponien osto on iso investointi tai jopa mahdottomuus rahatilanteen takia.
– Sehän on aivan mieletön ongelma, jos ihmisellä ei ole varaa ostaa asiaa, joka on välttämätön, toteaa pääsihteeri Milla Pyykkönen Naisasialiitto Unionista.
Kuukautisköyhyys nousi viime vuonna suureksi puheenaiheeksi Isossa-Britanniassa. Kävi ilmi, että joka kymmenennellä nuorella brittinaisella ei ole ollut jossain elämänsä vaiheessa varaa kuukautissuojiin ja yhä useampi on joutunut turvautumaan suojien sijasta esimerkiksi vessapaperiin.
Mutta miksi keskustelu ei ole vielä rantautunut Suomeen?
– Luulen että ajatellaan helposti, että kyllähän meillä on asiat siinä mallissa, että välttämättömyyksiin riittää rahaa. Mutta kun se ei ole niin, Milla Pyykkönen sanoo.
Jopa tuhansien eurojen kulut
Terveyssiteet ja tamponit maksavat käyttäjälle kuukaudessa keskimäärin muutamia euroja. Suojien mallista ja kuukautisten runsaudesta riippuen hinta voi kuitenkin nousta jopa lähemmäs kymmentä euroa. Tämän lisäksi jotkut kaipaavat särkylääkkeitä, jotka lisäävät kuluja.
Naisen elämän aikana kuukautisiin voi täten upota tuhannesta jopa kolmeen tuhatta euroa.
Jos henkilön viikkobudjetti on esimerkiksi 20 euroa ja kuukautisiin kuluu viisi euroa, summa on neljäsosa budjetista. Saman verran kuukautisiin käyttävällä opiskelijalla kuluisi viiden vuoden opintojen aikana suojiin 300 euroa, mikä on enemmän kuin yhden kuukauden opintoraha.
– Ihmisen jolla ei itsellään ole pulaa rahasta on vaikea ymmärtää, miksei toinen pysty ostamaan muutaman euron tuotetta. Paitsi että meidän on vaikea ymmärtää todellista köyhyyttä, meidän voi olla myös vaikea hyväksyä, että sitä on Suomessakin, Milla Pyykkönen Naisasialiitto Unionilta toteaa.
Ratkaisuksi asiaan on ehdotettu kuukautiskuppia, joka maksaa noin 20-30 euroa, mutta toisaalta kestää käytössä vuosia. Kuppia on kuitenkin hoidettava keittämällä, joten esimerkiksi asunnottomalle se ei ole toimiva ratkaisu. Toiset eivät koe kuukautiskuppia muuten itselleen sopivana.
– Ehkä siteet ja tamponit voisivat olla samanlainen tuote kuin kondomit, että niitä saisi ilmaiseksi erinäisistä paikoista, ehdottaa Milla Pyykkönen.
– Ensisijaisesti lähtisin kuitenkin siitä, että ne voisivat olla edullisempia.
Ratkaisuna veroalennus?
Kuukautissuojien arvonlisäveron alentamisesta 24 prosentista kymmeneen tehtiin viime vuonna lakialoite. Aloitteen mukaan suojia voi verrata apteekeissa myytäviin terveystuotteisiin, joiden arvonlisäveroprosentti on 10.
Alennuksen perustellaan parantavan sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun kuukautissuojien hinnan laskiessa naisiin ja tyttöihin kohdistuva kustannusrasite pienentyisi.
Milla Pyykkönen kertoo kuulleensa vastalauseita, että eihän miesten partakoneitakaan veroteta vähemmän.
– Ymmärrän, että ne ovat joillekin kallis ostos. Kyse on kuitenkin hieman eri tyyppisestä tarpeesta, hän sanoo.
Tanja Lahtinen Hope ry:ltä arvioi, että kuukautisiin liittyvä tabumaisuus saattaa myös vaikuttaa asiasta puhumiseen.
– Se tuntuu olevan sellainen asia, josta ei oikein keskustella julkisesti, vaikka kuukautiset liittyvät naisten arkeen. Nämä ovat asioita, joita me joudumme käsittelemään, hän sanoo.
“Näistä asioista täytyy pitää meteliä”
Tiiminvetäjä Tanja Lahtinen Hope-yhdistyksestä kertoo, että joissakin Hope-yhdistyksissä on avustettu kuukautissuojien hankintaa. Sen toivotaan auttavan asiakkaita, jotka eivät itse ottaisi asiaa muutoin puheeksi.
– Meille tullaan kauhean nöyrästi ja nolostellen, sillä vähävaraisuus ei ole se maailman paras asia. Jos rahattomuuden lisäksi pitää vielä keskustella siitä, ettei ole varaa ostaa kuukautissuojia, niin se on aiheena sellainen, että se vaatisi myös meiltä avointa keskustelua asiakkaan kanssa. Sitä, että me avaisimme sen keskustelun, Lahtinen sanoo.
Hän uskoo, että asiasta ääneen puhuminen auttaa tietoisuuden levittämisessä laajemmallekin.
– Näistä asioista täytyy pitää meteliä. Köyhyys ei ole Suomessa enää mikään semmoinen asia, mistä pitäisi vaieta. Se koskettaa ihan jokaista kaupunkia, Lahtinen painottaa.
Milla Pyykkönen Naisasialiitto Unionilta myös on sitä mieltä, että köyhyyden ilmenemistä sen eri muodoissaan tulisi tuoda enemmän esille. Hänestä olisi mielenkiintoista, jos kuukautisten ja köyhyyden välistä suhdetta tarkasteltaisiin tarkemminkin.
– On vaikea tietää, kuinka laajasta ongelmasta on kyse, ennen kuin sitä tutkitaan enemmän. Tiedämme, että ihmiset elävät aivan köyhyysrajoilla — on perheitä, joissa on vaikeuksia ostaa lapsille syötävää, Pyykkönen kertoo.
– Siinä pitää miettiä, laittaako rahan ruokaan vai kuukautissuojiin.