Innalanmäen tilalla Taipalsaarella laiduntaa ylämaankarja tyytyväisenä viimaisesta pakkassäästä välittämättä. Isäntäpari Nina Lappalainen ja Simo Vitikainen luopuivat maitotilasta muutama vuosi sitten ja siirtyivät kokonaan lihakarjaan.
Tilalla on nyt kuutisenkymmentä nautaa, joista kerran kuussa yksi lähtee teuraaksi. Yhdestä naudasta tulee lihaa noin 200 kiloa lihaa.
Emäntä Nina Lappalainen antaa lihan leikkaajalle aina tarkat tiedot, miten liha leikataan.
– Minä haluan aina kauden mukaan erilaista lihaa. Kesällä grillipaloja ja talvella lihaa pataruokiin. Myös asiakkaiden muita toiveita kuunnellaan.
Älä pelkää epäonnistumista
Tuvan pöydällä valmistetaan osso bucoa. Hienosta nimestään huolimatta kyseessä on naudan potkasta tehty ruoka.
Potka on sahattu kiekoiksi ja maustettu mustapippurilla sekä yrttisuolalla. Uunivuoassa kiekkojen kupeessa lepää kaalia, sipulia, palsternakkaa, porkkanaa ja vettä.
Sinä aikana kun osso buco on leivinuunissa, voi tehdä muita kodin töitä.
Osso buco ja monet muut vähän erikoisemmat lihasta tehdyt ruoat ovat hyvin helppotekoisia. Siitä huolimatta suomalaisten ruoanlaittotaidot ovat kaventuneet, kun esimerkiksi osso bucoon tarvittava sahattu potka ei tartu mukaan kaupan lihatiskiltä.
– Ei ehkä osata tehdä luisesta lihasta ruokaa. Pelätään epäonnistumista. Jauheliha on tuttu ja turvallinen, mutta se on aina samantyyppinen, sanoo ruoka- ja yritysasiantuntija Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.
Outi Penttilä muistuttaa, että pitkään haudutettavat lihan osat ovat lähes samanhintaisia kuin jauheliha. Siksi rahan ei pitäisi olla esteenä erikoisempien lihanosien hankkimiseen.
Ainostaan turkki jää käyttämättä
Taipalsaarelainen Innalanmäen tila saa lihansa hyvin kaupaksi ruokaringin ja lähikauppiaiden ansiosta. Tilalle on tulossa myös oma puoti.
Asiakkaina ovat erityisesti ne kuluttajat, jotka haluavat nähdä vaivaa ruoanlaittoon ja käyttää eläimen osia monipuolisesti.
– Moni ostaakin lihansa suoraa pientuottajalta, koska he pystyvät paremmin määrittelemään, miten haluavat lihansa leikattavan, sanoo Outi Penttilä.
Jauhelihan suosio kotitalouksien keittiöissä selittyy nopealla valmistustavalla. Myös Innalanmäen tilalta teurastetuiden eläinten lihasta lähes puolet myydään jauhelihana.
Vaikka tuottaja saa hyvin myytyä teuraslihat, kannustaa Nina Lappalainen kuluttajia tekemään rohkeasti ruokia kaikista ruhon osista ja sisäelimistä.
– Sisäelimistä menee eniten maksaa. Kielelle on aina oma ostajakuntansa, samoin sydämelle. Teuraseläimestä myydään käytännössä kaikki. Ainoastaan turkkia ei vielä ole kaupattu, kertoo Nina Lappalainen.
Monipuolisesta ruoanlaitosta hyötyvät kaikki
Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Outi Penttilän mielestä eläimen hyödyntäminen kokonaan on kaikkien etu.
– Opimme ruoan kautta paljon kulttuuristamme. Meillä on muitakin vaihtoehtoja kuin jauhelihapullat, lasagne, makaronilaatikko ja sisäfilee, sanoo Penttilä.
Eläimen kokonaisvaltainen käyttö hyödyntää kaikkia: tuottaja saa lihasta paremman hinnan eikä synny ruokahävikkiä, kuluttajan ruokakulttuuri monipuolistuu ja lisäksi ihmisten ympäristötietoisuus kasvaa, mikä on osa myös kestävää kehitystä.
Järjestä haudutusilta
Kuluttajan ruokatrendejä muokkaavat muun muassa TV-kokit. Lisäksi valveutuneet lounaspaikat ja ravintolat voivat tuoda uusia ruokalajeja listalleen.
Outi Penttilän mielestä esimerkiksi eläimen posket ovat hyvää ruokaa myös arkiruoaksi.
– Kun saadaan hyvää ruokaa esimerkiksi lounaalla, niin siitä saa uusia ideoita myös omaan kotikeittiöön, sanoo Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.
Outi Penttilä kehottaa ihmisiä tekemään ruokaa yhdessä ja kokeilemaan sillä tavalla itselle uusien ruokien tekemistä.
– Ostakaa kimpassa vaikka neljännesruho ja järjestäkää lihan haudatusilta. Menkää porukalla sen luokse, jolla on leivinuuni. Lihan kypsyessä ehtii turista mukavia. Lopuksi jokainen lähtee kotiin kypsä lihapotti kainalossa.
Erilaiset ruokakurssit auttavat eteenpäin, mikäli haluaa oppia tekemään monipuolista ruokaa ruhon eri osista. Myös palveleva lihatiski on oiva paikka saada tietoa lihasta ja sen käytöstä. Lisäksi tietoa voi ammentaa internetistä.
Lihan kulutuksen vähentäminen on ilmastomuutoksen ja kasvissyönnin lisääntymisen myötä noussut vahvasti esille.
Taipalsaarelaisen Innalanmäen tilan emännällä Nina Lappalaisella on selkeä näkemys lihansyönnistä.
– Vaikka lihaa ei syödä joka päivä, niin silloin kun syödään, kannattaa panostaa laatuun.