Luokassa soi rauhallinen taustamusiikki. Kakkosluokkalaiset lukevat kirjoja, viimeistelevät askartelutöitä tai värittävät. Opettaja Kirsi Lakaniemi kiertelee auttamassa, kun oppilailla on pulmia tarvikkeiden löytämisessä, liimaamisessa tai langan päättelyssä. Kaikki työskentelevät keskittyneesti.
Tätä on harjoiteltu ensimmäisestä luokasta asti, aluksi 10–15 minuutin pätkissä, kertoo helsinkiläisen Puistopolun peruskoulun 2C:n opettaja Kirsi Lakaniemi. Hän on ylpeä oppilaistaan, sillä monien lasten keskittymiskyky on hänen mielestään viime vuosina heikentynyt.
– Osa lapsista jaksaa keskittyä töihin ihan niin kuin aina ennenkin. Mutta joissakin lapsissa näkyy, että he pelaavat viikonloppuisin tai aamuisin ennen koulun alkua aika paljon. Silloin ajatukset jäävät helposti pelimaailmaan, Kirsi Lakaniemi sanoo.
Samalla tavalla ajattelee moni muukin peruskoulun opettaja.
Ylen kysely: keskittymiskyky huonontunut sekä ala- että yläkoulussa
Ylen kyselyyn vastanneista opettajista yli kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että oppilaiden keskittymiskyky on huonontunut selvästi viiden viime vuoden aikana. Näin ajattelevat yhtä lailla sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajat.
Hyvin monen kyselyyn vastanneen opettajan mielestä keskittymiskykyä ovat heikentäneet älylaitteiden runsas käyttö ja jatkuva virikkeiden tulva.
Opettajat kuvailevat oppilaiden keskittymiskyvyn puutetta kyselyn vastauksissa:
"Kännykät vievät lasten yöunet. Älylaitteiden viihdekäyttö näkyy koulussa siten, että jo alaluokkalaiset tulevat silmät ristissä ja levottomina kouluun."
"Tuntuu siltä, että joillakin oppilailla aivot ovat ylivireystilassa. On todella vaikeaa rauhoittua opiskelemisen vaatimaan tilaan."
"Oppilaat kaipaavat koko ajan enemmän viihdettä ja kestävät huonommin tylsyyttä."
Joidenkin vastaajien mielestä keskittymistä vaikeuttavat myös esimerkiksi liian suuret opetusryhmät, henkilökunnan vähäisyys tai se, että osa oppilaista kärsii tilojen vaihtelusta ja hyvin omatoimisesta opiskelusta.
Ylen kyselyyn vastasi runsaat 400 peruskoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Kysely toteutettiin yhteistyössä opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Mukana oli sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajia.
Aistiystävällinen luokkahuone helpottaa keskittymistä
Helsinkiläisessä Puistopolun peruskoulussa myös tilat helpottavat kakkosluokkalaisten keskittymistä. Osa koulun luokista on rakennettu aistiystävällisiksi stress free -konseptin mukaan. Muun muassa kokolattiamatto ja akustiikkalevyt vähentävät melua. Tuolien siirtely ei aiheuta kolinaa eikä luokassa kaiu. Valaistus on lähellä luonnollista auringonvaloa.
Opettaja Kirsi Lakaniemi laittaa välillä myös musiikkia soimaan. Rauhallinen taustamusiikki luo luokkaan levollisen tunnelman.
– Se auttaa keskittymään hiljaiseen työhön, Kirsi Lakaniemi sanoo.
Välitunneilla hän puolestaan kannustaa lapsia liikkumaan. Välituntisin on usein myös ohjattua liikuntaa.
Kyky oppia keskittymistä ei ole kadonnut
Myös neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan lasten käyttäytyminen on vähitellen muuttunut, niin kuin aikuistenkin. Lapset saavat paljon harjoitusta nopeaan reagoimiseen ja monen asian tekemiseen yhtä aikaa. Siihen vaikuttavat niin ympärillä tulvivat ärsykkeet kuin nopeatempoiset pelit.
Sen sijaan lasten kyky oppia keskittymistä ei ole Liisa Klenbergin mukaan kadonnut mihinkään.
– Lasten kyky oppia keskittymistä ei ole ollenkaan vähentynyt. Mutta harjoitusta se vaatii, hän sanoo.
Keskittymisen taito on Klenbergin mielestä edelleen hyvin tärkeä. Yhteiskunnassamme tarvitaan paljon esimerkiksi lukemisen ja kuuntelemisen kykyä.
– Jos pystyy olemaan sekä nopea multitaskaaja että paneutumaan asioihin pitkäjänteisesti, toiminnan joustavuus ja mahdollisuudet lisääntyvät.
Näin voit auttaa lasta keskittymään
Neuropsykologi Liisa Klenberg antaa keinoja siihen, kuinka aikuinen voi auttaa lasta tai nuorta keskittymisen harjoittelussa. Osa lapsista tarvitsee harjoittelua enemmän, osalle se on helpompaa.
1. Ympäristön rauhoittaminen
Älypuhelin tai ympäriltä kuuluvat äänet vievät herkästi huomion. Ympäristön rauhoittaminen on tärkeä keino lasten ja nuorten keskittymisen helpottamiseen.
2. Ennakointi
Myös ennakointi auttaa.
– Jos lapsi osaa valmistautua siihen, että nyt tulee se pitkäkestoinen juttu, missä pitää pystyä kohdentamaan tarkkaavuutta pidemmän aikaa, keskittyminen helpottuu, Liisa Klenberg sanoo.
3. Tehtävien rakenteen selkeyttäminen
Laajoihin asioihin syventymistä helpottaa, jos lapselle annetaan tehtävän avuksi selkeä rakenne eikä vain isoa, hahmotonta tehtävää.
– Voi olla haasteellista keskittyä tehtäviin, jotka vaativat oma-aloitteista pohdintaa siitä, miten tämän tekisin, missä järjestyksessä ja mitä kaikkea siihen pitäisi tulla.
Jos lapsi tekee vaikkapa esitelmän jostakin maasta, tehtävää voi helpottaa antamalla rungon, johon on listattu keskeiset etsittävät asiat: missä maa kartalla sijaitsee, mikä sen asukasmäärä on, mitä kieliä maassa puhutaan ja niin edelleen.
4. Uni, liikunta, ruoka
Jos uni jää liian lyhyeksi tai aamupala syömättä, vireystila ei pysy yllä. Edellytys keskittymiselle on, että lapsi tai nuori nukkuu, syö ja liikkuu sopivasti.
5. Sinnikäs harjoittelu
Pitkäjänteistä työskentelyä pitää myös harjoitella sinnikkäästi. Sitä kannattaa opetella pienissä paloissa ja toistuvasti. Lapsi tarvitsee harjoitteluun aikuisten apua, mallia ja ohjausta.