Yhdysvaltalainen pelijätti Zynga kertoi myöhään eilen illalla ostavansa suomalaisen Small Giant Gamesin noin 610 miljoonalla eurolla.
Kyseessä on Suomen pelihistorian toiseksi tai kolmanneksi suurin kauppa – vähän tulkinnasta riippuen.
Peliyhti Supercell on nimittäin myyty kahteen kertaan.
Kun japanilainen Softbank osti Supercellin vuonna 2013, yhtiön arvoksi laskettiin yli kaksi miljardia euroa. Ja kun Supercell muutamaa vuotta myöhemmin myytiin eteenpäin kiinalaiselle Tencentille, yhtiön arvo oli noussut noin yhdeksään miljardiin.
Toisaalta Supercell teki ensimmäisen kaupan aikaan jo lähes 700 miljoonan euron myynnin ja 350 miljoonan euron liiketuloksen. Toisen kaupan aikaan yhtiö tahkosi jo miljardeja.
Small Giant Gamesin liikevaihto viime vuodelta oli vain 28 miljoonan euroa ja liiketoiminta tappiollista.
Siihen nähden 610 miljoonan euron hinta kuulostaa hurjalta. Miten tällainen yhtiö voi olla arvokkaampi kuin esimerkiksi Helsingin pörssiin listatut Alma Media, F-Secure tai Lassila & Tikanoja?
Hurja vuosi ja lupaavat luvut
Yksinkertainen vastaus on se, että julkisuudessa on esitelty vain viime vuoden lukuja. Zyngan maksama kauppahinta viittaa siihen, että vuosi 2018 on ollut Small Giant Gamesille pökerryttävän kasvun vuosi.
Talouselämä-lehti uutisoi taannoin, että Small Giant Games ylitti viime vuoden liikevaihtonsa jo huhtikuussa (siirryt toiseen palveluun).
Jos kasvu jatkui samaa tahtia, yhtiön liikevaihto on moninkertaistunut.
Päivittäin yhtiön pelin parissa on 1,6 miljoonaa pelaajaa.
Toisaalta peliyhtiöiden arvoa määriteltäessä apuna pelin tuottama valtava datamäärä. Paljonko yhden pelaajan houkuttelu maksaa, kuinka pitkään hän pysyy pelin parissa ja kuinka paljon hän käyttää pelissä rahaa?
Peliyhtiöiden ostajat ja myyjät ovat tällaisen analytiikan ammattilaisia. Jos data kertoo, että pelaaja tuottaa merkittävästi enemmän kuin hänen houkutteluun tarvitaan markkinointirahaa, peli on potentiaalinen rahantekokone.
Tällaisissa tilanteissa yrittäjät tietävät, että nyt tarvitaan muskeleita markkinointiin, jotta rahantekokone saadaan laulamaan.
Vaihtoehtoina on lähinnä pörssilistaus tai yrityskauppa.
Suomesta on myyty ennenkin
Zynga ei suinkaan ole ensimmäinen kansainvälinen pelitalo, joka käy ostoksilla Suomessa.
Ranskalainen peliyhtiö Ubisoft osti Trials-moottoripyöräpeleistä tunnetun RedLynxin marraskuussa 2011 (siirryt toiseen palveluun), kyproslainen tankkipelien kehittäjä Wargaming osti pari vuotta sitten Boomlagoonin (siirryt toiseen palveluun). Tänä syksynä Fortnite-hitistään tunnettu pelijätti Epic Games osti suomalaisen peliteknologiayhtiö Kamun (siirryt toiseen palveluun). Oma lukunsa ovat edellä kuvatut Supercell-kaupat.
Kaupat osoittavat, että Suomen pelialalla on osaamista ja vetovoimaa.
Toisaalta aina, kun suomalainen yhtiö päätyy ulkomaiseen omistukseen, internetin keskustelupalstoilla harmitellaan: Taas hyvä firma katosi!
Siinä meni taas yksi suomalainen. Samat fraasit panostamisesta suomalaiseen osaamiseen...
Nimin. Tätimies Ylen verkkosivuilla
Olisiko pörssi parempi?
Nopeaan kasvuun tarvitaan pääomia. Lisäksi, jos yritykseen on otettu mukaan sijoittajia, jossain vaiheessa hekin haluavat lunastaa voittonsa.
Tämä onnistuu yritysmyynnin lisäksi pörssilistautumisen kautta. Pörssi mahdollistaisi peliyhtiöille pääoman keräämisen – ja pysymisen suomalaisena yhtiönä.
Pörssi ei ole perinteisesti ollut suomalaisten peliyhtiöiden työkaluvalikoimassa, mutta viime vuonna peräti neljä suomalaista peliyhtiötä päätti listautua.
Suomen julkisesti noteeratut peliyhtiöt ovat Angry Birdseistään tunnettu Rovio Entertainment, Zombiepeli Walking Deadilla mainetta saanut Next Games sekä mm. Quantum Breakista tunnettu Remedy Entertainment.
Vähiten tunnettu pörssiyhtiö on kotkalainen Nitro Games, joka hakeutui Tukholman First North -listalle.
Näistä neljästä Rovio ja Next Games ovat olleet sijoittajille katkeria pettymyksiä. Next Gamesin markkina-arvo on pudonnut murto-osaan alkuperäisestä hinnasta.
Asiantuntija-arvioiden mukaan maailman pörssien vuosia jatkunut nousuralli on päättynyt. Sijoittajat ovat nyt aiempaa varovaisempia, ja riskipitoisten peliyhtiöiden listautumismahdollisuudet ovat todennäköisesti heikentyneet.
Toisaalta Rovion ja Next Gamesin esimerkit saattavat pelottaa myös niitä peliyrittäjiä, jotka mieluummin keskittyvät pelien tekemiseen kuin pörssiyhtiön johtamiseen.
Kaikki arvokas on korvien välissä
Small Giant Gamesin myyjät ja ostajat vakuuttavat, että yhtiön toiminta pysyy Suomessa. Näin vakuutellaan aina yrityskauppojen jälkeen, mutta pelialalla se pitää mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös paikkansa.
Peliyhtiöissä lähes kaikki arvokas on korvien välissä. Tässä tapauksessa ostaja on maksanut noin kymmenen miljoonaa euroa jokaisesta uudesta työntekijästään.
Zynga ei tee mitään läjällä tietokoneita ja pelillä, jonka koodia se ei tunne.
Tekijöiden aivoja ei voi viedä ulkomaille, tämä ala on siitä erikoinen.
Nimin. TaY-H areena Ylen verkkosivuilla
Lisäksi uudet työntekijät voivat perustaa viereiseen taloon kilpailevan yhtiön, jos uuden omistajan meno ei miellytä.
Itse asiassa, pelialalla näin tehdään joka tapauksessa – yrittäjyys on monelle elämäntapa ja työntekijät hakeutuvat mielenkiintoisimpiin projekteihin. Kun peleistä rakennetaan maahan oikeaa toimialaa, on hyvä, että ihmiset ja yhtiöt ovat liikkeessä.
Small Giant Gamesin ydintiimi on rakentanut aiemmin mm. Habbo Hotellia suomalaisyhtiö Sulakkeen palveluksessa.
** Lue lisää:**Pelialalla jättikauppa: Zynga ostaa suomalaisen Small Giant Gamesin – yksi Suomen suurimmista peliyhtiön myynneistä Supercellin jälkeen