Puolitoistavuotias Valo hamuilee sähköpianon koskettimia äitinsä sylissä. Olemme pienessä pohjoisvuosaarelaisessa kodissa.
– Tämä on ihan Valon suosikkihommaa, äiti Cecilia Säkö kertoo ja miettii samaan hengenvetoon, mahtavatko rivitalon naapurit olla samaa mieltä.
Päivittäiset soittoharjoitukset äidin kanssa jatkuvat ainakin syksyyn saakka, sillä perheen suunnitelma laittaa Valo alkuvuodesta päivähoitoon meni pipariksi paikkapulan vuoksi.
Valon isä Niko Hutri aloittaa alkuvuodesta insinööriopinnot Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Äidillä taas ovat kesken erityispedagogiikan opinnot Turussa saakka.
Perheen toiveissa oli joku lähistön kunnallisista päiväkodeista. Alle 1,5 kilometrin päässä kotoa niitä olisi peräti viisi, lähin käytännössä omalla takapihalla.
Marraskuun lopussa perhe sai kuitenkin tietää, että tilaa olisi ainoastaan Laajasalossa. Autottoman perheen pitäisi matkustaa sinne bussilla, metrolla ja jälleen bussilla, yhteen suuntaan lähes tunti. Siitä vanhempien matka jatkuisi vielä Espooseen ja Turkuun.
– Ei sitä tässä tilanteessa edes mietitty. Mä jään sitten kotiin ja jatkan hänen hoitamistaan kotona. Opiskelen etänä. Pari graduseminaaria olen jo istunut Skypen ääressä.
Laajasalosta ”uusi Suomenlinna”?
Helsinkiläisvanhempien keskuudessa on jo muodostunut legendaksi, että paikkapulan vuoksi kantakaupungin lapsille tarjotaan hoitopaikkaa lauttamatkan päästä Suomenlinnasta.
Näyttäisi siltä, että Laajasalosta on vuodenvaihteessa muodostunut samanlainen ”patenttiratkaisu”. Ylen tietojen mukaan hoitopaikkaa Laajasalosta on tarjottu muun muassa Etelä-Haagassa, Munkkivuoressa ja Pitäjänmäessä asuville perheille.
– Laajasaloon on valmistunut vuodenvaihteessa uusi päiväkoti. Koska lain mukaan päivähoitopaikan on löydyttävä Helsingistä, pitää paikkansa, että varmuuden vuoksi paikkoja on varattu sieltä länsihelsinkiläisille, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.) vahvistaa.
Ylen tietoon tulleista tapauksista kahdessa vanhempi on päättänyt lykätä töihinpaluuta ja jäädä vielä lapsen kanssa kotiin. Kolmas perhe hankki paikan yksityisestä päiväkodista ja maksaa siitä nyt noin 100 euroa enemmän kuussa kuin kunnallisesta hoidosta. Tilanteeseen turhautunut perheenisä aikoo kannella asiasta aluehallintovirastoon.
Varhaiskasvatuslakia tarkennettiin kesällä niin (siirryt toiseen palveluun), että lapsen edun ensisijaisuutta korostetaan entistä enemmän. Laissa myös todetaan, että kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä asutuksen sijainti ja liikenneyhteydet huomioonottaen.
– En näe, että nämä lainkohdat toteutuisivat tapauksessamme millään mittarilla, perheenisä Mikko Raatikainen sanoo.
Raatikaisen mukaan aluehallintovirasto on kuitenkin vastannut alustaviin sähköpostiviesteihin, että kunhan paikka on osoitettu, laki täyttyy.
Todellisuus ja tavoitteet kaukana toisistaan
Pitkät matkat päivähoitoon eivät ole uusi juttu. Kun Yle selvitti matkojen pituutta runsas vuosi sitten, kävi ilmi että noin 700 lasta Helsingissä viedään päivähoitoon 14 kilometrin päähän tai kauemmas. Noin 40 minuutin matkat yhteen suuntaan julkisilla olivat myös yleisiä.
Helsingin kaupunki korostaa mieluusti, että valtaosalla perheistä asiat ovat hyvin. Kaupungin oman, syksyllä 2018 tehdyn selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 90 prosentilla perheistä matka-aika päivähoitoon oli korkeintaan 20 minuuttia.
Näissä luvuissa eivät kuitenkaan ole mukana ne perheet, jotka ovat pitkien matkojen vuoksi kieltäytyneet päivähoitopaikasta.
Todellisuus on myös ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Helsingin strategiaan on kirjattu, että entistä useamman lapsen pitäisi päästä varhaiskasvatuksen piiriin. Tästä syystä esimerkiksi viisivuotiaille on tarjottu maksutonta varhaiskasvatusta syksystä lähtien.
Samasta syystä joulun alla nuijittiin pöytään päätös kotihoidontuen Helsinki-lisän poistamisesta (siirryt toiseen palveluun) yli kaksivuotiailta. Päätös astuu voimaan ensi vappuna.
Valmistelussa on myös malli, jossa lapsen koulupolku alkaisi jo päiväkodista. Käytännössä jokaiselle lapselle pyrittäisiin löytämään hoitopaikka samalta alueelta, jossa hän menee myöhemmin kouluun. Näin päiväkotikavereista tulisi myöhemmin koulukavereita.
Sata hoitopaikkaa jäi toteutumatta
Vuodenvaihteen hankaluuksiin on apulaispormestarin mukaan vaikuttanut rakennushankkeiden viivästyminen. Kaupungin tavoitteena oli 1200 uutta päiväkotipaikkaa vuoden 2018 aikana, mutta tästä jäätiin sadalla (siirryt toiseen palveluun).
– Nimenomaan keskisellä alueella oli paineita sen takia. Esimerkiksi Kustaankartanoon oli tarkoitus tulla päiväkoti, Pakarinen sanoo.
Pakarisen mukaan tilanteen pitäisi kuitenkin helpottua lähivuosina, sillä uusia hoitopaikkoja on suunnitteilla selvästi enemmän kuin mitä lapsimäärä kaupungissa kasvaa.
Tänä vuonna uusia paikkoja pitäisi tulla 1400 muun muassa Jätkäsaareen, Lauttasaareen, Myllypuroon, Haagaan, Vallilaan, Kalasatamaan, Tapulikaupunkiin, Itäkeskukseen ja Mellunkylään.
Päiväkoti-ikäisten lasten määrä kaupungissa kasvaa väestöennusteen mukaan runsaat 300.
Voitko luvata, että tunnin matkat päivähoitoon ovat jo tänä vuonna historiaa?
– Toivon, että näin on.
– Kyseessä on yhtälö, jossa me tarvitsemme tiloja ja henkilöstöä. Meidän täytyy parantaa ennakointia ja yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan kanssa, joka tilat järjestää. Toinen asia on tietysti henkilöstö. Siinä on myös haasteita.
Se, että kaikki lapset pääsisivät lähipäiväkotiin ja siitä jouhevasi lähikouluun, on vielä työn takana, apulaispormestari myöntää.
Milloin se voisi olla todellisuutta?
– Toivottavasti vielä sinä aikana kun minä olen tässä tehtävässä, eli vuoteen 2021 mennessä.
"On perheen oikeus päättää, milloin lapsi tuodaan päiväkotiin"
Valon hakemus päivähoitoon jätettiin syyskuussa. Pian sen jälkeen perheelle jo soitettiinkin. Puhelimessa tiedusteltiin, minkälainen tarve hoitopaikalle oli ja varoiteltiin, että paikkoja on kovin huonosti. Laajasaloa väläytettiin vaihtoehdoksi jo tuolloin.
Huonot uutiset vuoden lopussa eivät siis tulleet yllätyksenä.
– Aina on kuullut kauhutarinoita, että ei niitä hoitopaikkoja ole. Se nyt vain on totta, Niko Hutri toteaa tyynesti.
Hänestä on ihan asiallista, että kaupunki asettaa perheitä tärkeysjärjestykseen.
– Onhan se hyvä, että tarkistetaan, että paikkoja jaetaan siinä järjestyksessä kuin ihmisillä on oikea tarve.
Päätöksiä lasten hoitopaikoista Helsingissä tekee 170 eri henkilöä. Siksi kokonaiskuvaa esimerkiksi siitä, kuinka moni vanhemmista kieltäytyy tarjotusta paikasta, on vaikea muodostaa. Pakarisen mukaan luku on parin prosentin luokkaa.
– Tietysti itsekin kuulen välillä kertomuksia, että jollekin on ehdotettu, että pitäisi olla pidempään kotona. En pidä sitä hyvänä palveluna. Mielestäni on perheiden oikeus itse päättää, milloin he haluavat lapsensa päiväkotiin tuoda, Pakarinen sanoo.
Palvelusetelistä saatetaan päättää tänä vuonna
Vanhempia myös kismittää, että niin päiväkodinjohtajat kuin kaupunkikin tarjoavat vaihtoehdoksi yksityisiä päiväkoteja.
Helsingissä ei ole käytössä päivähoidon palveluseteliä, joka toisi yksityisen hoidon kustannuksia lähemmäs kunnallista.
Suunnitelma palvelusetelien käyttöönottamiseksi torpattiin yllättäen elokuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.
– Pääsääntöisesti meidän yksityiset päivähoitoyrityksemme ovat pieniä yrityksiä. Oletuksena oli, että palveluseteli palvelisi nimenomaan yksityisiä isoja ketjuja, lautakunnan varapuheenjohtaja, vihreiden Emma Kari perusteli tuolloin.
Pakarinen on päätöksestä yhä harmissaan. Hänen mukaansa asiaa valmistellaan uudestaan ja tuodaan päätöksentekoon mahdollisesti tämän vuoden aikana.
– Yksityistä päivähoitoa on joka tapauksessa tulossa Helsinkiin. Kun meillä on käytössä palveluseteli, meillä on myöskin sääntökirja, eli mahdollisuus ohjata yksityisen päivähoidon tuloa strategisesti.
Sääntökirjan avulla voisi Pakarisen mukaan ohjailla, minne yksityisiä päiväkoteja Helsingissä halutaan ja myös määritellä, minkä kokoisia palveluntuottajia kaupunki ottaisi kumppanikseen.
Valo pyrkii hoitoon jälleen syksyllä
Säkö-Hutrin perhe ei vielä ole harkinnut yksityistä päivähoitoa, mutta äiti miettii, pitäisikö sitäkin vaihtoehtoa syksyksi selvittää. Hän tosin epäilee, onko yksityinen päiväkoti pienituloiselle perheelle kuitenkaan mahdollinen.
Kun Valo täyttää heinäkuussa kaksi, perhe jää myös vaille kotihoidontuen Helsinki-lisää. Sen jälkeen perhe elelee köyhyysrajalla.
– Ymmärtäisin sen (kuntalisän poistamisen) paremmin, jos olisi ensin hoidettu resurssit kuntoon, ettei tarvitsisi viedä lasta päivähoitoon tunnin päähän, Säkö napauttaa.
Syksyllä perhe koettaa onneaan uudemman kerran. Silloin äidillä on tiedossa pakollista läsnäoloa vaativa opetusharjoittelu Turussa.
Tällä hetkellä perhe on varovaisen toiveikas.
– Meille sanottiin, että syksyllä kun lähtee paljon lapsia kouluun, voi olla helpompi saada tästä läheltäkin paikka. Kuulemma kaikkein pahin tilanne on tässä vuoden alussa.
Lue lisää: