– Kyllähän tässä kaiken kivan pilaajan viitan saa harteilleen, toteaa Ani Kellomäki hymyillen juodessaan kahvia helsinkiläisessä kahvilassa.
Viiniäkin olisi lounasaikaan ollut tarjolla, ja parin tunnin päästä myös Happy Hour -tarjouksena kaksi lasia kuohuviiniä pikkurahalla. Toimittaja ja tietokirjailija Kellomäki väittääkin, että alkoholi on salakavalasti luikerrellut liian suureksi osaksi arkipäiväämme.
Kellomäki haastaa tipattoman tammikuun kunniaksi miettimään, olemmeko unohtaneet, miten elää ottamatta alkoholia.
– Halusin tarkastella, miten vaikeaa on tehdä itsenäisiä juomapäätöksiä ympäristössä, joka mainonnan, kansanperinteen ja some-päivitysten kautta tarjoaa hyvin kosteaa kuvaa tavoiteltavasta elämäntyylistä.
Syntyi kirja Tiedostavan siemailun taito. Se on kannanotto alkoholin käytön arkipäiväistymistä vastaan. Kirja herättelee huomaamaan, miten paljon arjessa on tilanteita, joissa alkoholi on läsnä, vaikka sitä ei erityisesti haluaisikaan.
On helppo ajatella olevansa turvassa, jos pysyttelee kimaltavammissa juomissa tai artesaanioluissa.
Ani Kellomäki, tietokirjailija
Kirja ei tuomitse eikä yritä pakkoraitistaa ketään. Kellomäki ajattelee, että alkoholi voi olla onnellisen hetken mukava asia, mutta se ei saisi muodostua asiaksi, jota ilman ei voi olla onnellinen. Hän myös toivoo alkoholille takaisin sen erityisen aseman juhlahetkien nautintoaineena.
– Jos joka ilta puolihuolimattomasti valuttaa hanapakkauksesta punkkua ja siemaisee sen kiireessä, kun lapset piti nukuttaa ja oli vähän rankka päivä ja pomokin ärsytti, niin siitä tulee helposti arkinen tapa.
Alkoholista on tullut hyvän elämän symboli
Alkoholiin liittyy mielikuva vapaudesta. Riittää, että on matkalla jonnekin junassa, laivassa tai lentokoneessa, niin kello kahdeksan skumppa muuttuu ihanaksi ja luvalliseksi luksukseksi.
Elimistölle se on kuitenkin aivan samanlaista myrkkyä kuin marraskuussa kotona yksin juotu viinaryyppy.
– Ei kai kukaan ajattele, että olisi jotenkin hohdokasta juoda kotona maanantai-aamuna shamppanjaa aamumunakkaan kanssa, Kellomäki haastaa miettimään.
Ajatus arkiaamun tissuttelusta tuntuu kaukaiselta, mutta muuten yleinen mielikuva alkoholista on muuttunut varsin myönteiseksi. Ajattelemme, että elämä on hienoa, kun hotelliaamiaisella saa shamppanjaa tai työpaikalla arvotaan jokaviikkoinen perjantaipullo. Alkoholi liittyy tiukasti sosiaaliseen elämään.
– Juoma hakeutuu luoksesi joka tilanteessa. Alkoholi on läsnä kaikkialla: leffateattereissa, lätkämatseissa ja jopa joogatunneilla, Kellomäki luettelee.
Laadukkaat juomat eivät suojele ongelmakäytöltä
Runsas tarjonta ja myönteiset mielikuvat alkoholista ruokkivat alkoholin käyttöä. Ani Kellomäki arvioi, että varsin moni mielestään hyvää elämää elävä käyttää kuin huomaamattaan liikaa alkoholia. Lisäksi meillä on vääristynyt kuva alkoholisteista.
– Meillä on selkeä kuva siitä, minkälaisia ongelmajuojat ovat ja mitä he juovat. On helppo ajatella olevansa turvassa, jos pysyttelee kimaltavammissa juomissa tai artesaanioluissa.
Mielestäni on härskiä, että alkoholi kaappaa meidän tunnekielemme. Kesähäissä otetussa kuvassa ei enää olekaan morsian vaan kaksi skumppalasia.
Ani Kellomäki, tietokirjailija
Uusimman selvityksen mukaan alkoholi alkaa aiheuttaa haittoja jo riskirajoja vähäisemmällä käytöllä. Keväällä lääketieteellisessä The Lancet-lehdessä julkaistun selvityksen mukaan viikkoraja on noin kahdeksan alkoholiannosta viikossa. Suomessa korkean riskin rajana pidetään naisilla 12–16 ja miehillä 23–24 alkoholiannosta viikossa (lääkärilehti Duodecimin artikkeli aiheesta).
Kosteaakin kosteampi sosiaalinen media
Myönteinen alkoholiviesti tulee vastaan paitsi varsinaisina mainoksina myös sosiaalisen median päivityksinä. Vuoden 2018 hellekesä näyttäytyi varsin monella kovin kosteana: terassikuvissa vilisivät oranssit trendidrinkit ja huurteiset pienpanimo-oluet.
– Minun mielestäni on härskiä, että alkoholi kaappaa meidän tunnekielemme. Kesähäissä otetussa kuvassa ei enää olekaan morsian vaan kaksi skumppalasia. Mökkiviikonlopun kuvissa näkyy kyllä laituri, mutta silläkin nököttää jotain juomaa.
Ani Kellomäki haastaa miettimään, miltä kuvat näyttäisivät valokuvakirjaksi koottuna. Olisiko drinkkikuva toisensa jälkeen herättänyt kuvien katsojassa huolen alkavasta alkoholiongelmasta?
Kellomäki antaa alkavan vuoden kunniaksi pari vinkkiä, joiden avulla omaa alkoholinkäyttöään voi tutkiskella. Ensimmäiseksi katse kannattaa suunnata juuri sosiaaliseen mediaan.
– Kannattaa seurata, kuinka usein juomishassuttelumeemit tai -kuvat tulevat vastaan somessa. Voi päättää, ettei peukuta niitä eikä ainakaan itse jaa sellaisia. On nimittäin tutkittu, että pelkkä kuvien näkeminen voi laukaista halun juoda.
Toiseksi voi miettiä, milloin on viimeksi tavannut ystäviään täysin ilman alkoholin läsnäoloa. Ehkä töiden jälkeen voisikin lähteä kävelylle eikä lasilliselle, tai lätkämatsissa voisi makkaran kyytipojaksi ottaa alkoholittoman oluen tai limun. Silloin alkoholikin palaisi takaisin juhlajuomaksi juhlahetkiin.
Huolestuttaako oma alkoholinkäyttösi? Testaa juomatapasi Päihdelinkin testillä.
Aiheesta lisää: Ani Kellomäen podcast alkoholista.