Presidentti Sauli Niinistön seitsemäs uudenvuodenpuhe sisältää paljon enemmän kuin kolme pointtia.
Uudenvuodenpuhe on Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mielestä hyvin etenevä tulkinta maailman tapahtumista ja kansanvallan tilasta.
Mutta sävyltään se on tumma. Puhetaidon opettaja Antti Mustakallio toteaa, että "tämä ei ole arvostelua puhujaa kohtaan". Uudenvuodenpuhe kun on luonteeltaan kansainvälisen tilanteen analysointia.
– Jos presidentin mielestä nykyiset kehityslinjat ovat kielteisiä niin se vaikuttaa siihen, että tässä puheessa on tummat sävyt. Niinistö arvioi monia asioita aika realistisesti, Mustakallio sanoo.
Pelastaako puheen loppuu synkkyyden?
Presidentti Sauli Niinistö luetteli uudenvuodenpuheessaan monia ongelmia: maahanmuuttajien tekemät rikokset, Ranskan Riemukaaren alla palavat autot ja ydinaseiden mahdollisen paluun kansainvälisen politiikan arkipäivään.
– Siihen nähden, kun lopussa sanottiin, että monet asiat ovat hyvin, voi miettiä että pelastaako puheen loppu synkkyyden, Mustakallio kysyy.
Niinistön puheissa Mustakallio näkee kehityskaaren. Ne ovat muuttuneet selkeämpään suuntaan.
– Hän osaa kirjoittaa puhuttavaksi sopivaa kieltä. Virkkeet eivät ole kovin pitkiä, lauseenvastikkeita käytetään vähän. Se on suoraa ja selkeää kieltä.
Mutta on puheessa niinistömäiseen tapaan monitulkintaisia kohtia, jotka jokainen voi tulkita oman mielensä mukaan. Kysymys maahanmuuttajien tekemistä rikoksista on vaikea, mutta Niinistö onnistuu luovimaan Mustakallion mielestä tasapainoisesti.
Siitä huolimatta kohta on altis erilaisille tulkinnoille.
– Aihe on niin hankala ja herättää paljon tunteita. Puhetta voi lukea kahdella tavalla: joku voi kiittää sitä ratkaisukeskeiseksi ja realistiseksi. Joku toinen voi ajatella, että yksittäisten ihmisten tekoja laitetaan isompien ihmisryhmien vastuulle, Mustakallio sanoo.
Nostaa demokratian ansioita
Uudenvuodenpuheesta voi lukea myös kehotuksen lähteä äänestämään. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen tunnistaa rivien välistä lähestyvät eduskunta- ja eurovaalit.
– Niinistö haluaa nostaa esiin demokratian ansiot ja pohtia erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Alkavana vaalivuonna Suomessa teema on harvinaisen ajankohtainen.
– Tämän ajan ilmiö on, että ihmiset lähtevät kaduille marssimaan. Kansalaisilla on oikeus tyytymättömyyteen ja nykyiset puolueetkin ovat syntyneet tyytymättömyydesta.
Äänestysaktiivisuus on ollut laskussa. Kansalaiset hakevat uusia keinoja vaikuttaa.
– Perinteiset puolueet on olleet haasteiden edessä. Siksi luen tässä edustuksellisen demokratian puolustamista. Tiilikainen sanoo.
Niinistö ei näytä pitävän mahdottomana, että ärhäkältä näyttävistä ääriliikkeistakin voi kasvaa tavallisia poliittisia puolueita.