Uudellamaalla selvä enemmistö kunnista on korottanut lastentarhanopettajien palkkoja vuodenvaihteessa, ilmenee Ylen selvityksestä.
Kaikkiaan palkkaa korottavia uusmaalaisia kuntia on 17. Kunnista 16 nosti palkkaa jo tammikuun alusta, Mäntsälä korottaa helmikuun alusta.
Lisäksi kahdeksan kuntaa harkitsee vielä korotusta tai sen suuruutta.
Palkkoja on korotettu Espoossa, Helsingissä, Inkoossa, Järvenpäässä, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Lapinjärvellä, Lohjalla, Myrskylässä, Mäntsälässä, Raaseporissa, Sipoossa, Siuntiossa, Vantaalla ja Vihdissä.
Korotusta harkitsevia kuntia ovat Askola, Hanko, Karkkila, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Pukkila sekä Tuusula. Enemmistö näistä kunnista ilmoittaa neuvottelujen olevan vielä kesken. Nurmijärvelläkin palkkojen korotus on suunnitteilla, mutta korotuksen suuruudesta ei ole vielä päätetty.
Ylen selvityksessä vain Hyvinkää ilmoitti, ettei nosta varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja: se on korottanut niitä viime elokuussa 26–62 euroa kuukaudessa.
– Tietääkseni muualla Suomessa ei ole juurikaan tehty korotuksia. Toki joissain yksittäisissä kunnissa on saattanut tulla, mutta kyllä ne näyttäisivät selkeästi keskittyvän Uudenmaan alueelle, sanoo varhaiskasvatusalalle parempia palkkoja ajavaan Ei leikkirahaa -ryhmään kuuluva tutkija Paula Koskinen Sandberg.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n työmarkkina-asiamiehen Timo Mäen mukaan kokonaiskuva on vielä sen verran avoin, että hän ei ota vertailevaa kantaa Uudenmaan ja koko maan tilanteeseen.
Suurinta palkkaa maksaa nyt Kauniainen
Euroissa suurin korottaja Uudellamaalla on Kauniainen, 225 euroa kuukaudessa, ja pienin Inkoo, 10 euroa kuukaudessa.
Inkoon lähtöpalkka oli viime vuonna maakunnan suurimpia: tehtäväkohtainen lähtöpalkka oli 2 540 euroa ja tämän vuoden alusta 2 550 euroa.
Inkoossa keskiarvopalkka lisineen oli viime vuonna 2 699 euroa. Kauniainen kiiri nyt sen ohi, sillä vuoden alusta tehtäväkohtaista palkkaa maksetaan 2 634 euroa kuukaudessa ja päälle tulevat lisät.
Lisiin kuuluvat alalla muun muassa henkilökohtaiset lisät ja työaikalisät.
Tilastokeskuksen mukaan kunta-alan lastentarhanopettajien peruspalkan keskiarvo oli koko maassa vuonna 2017 miehillä 2 356 euroa kuussa ja naisilla 2 362 euroa. Vastaavasti kokonaisansion keskiarvo, eli palkka lisineen, oli miehillä 2 599 ja naisilla 2 603 euroa.
Muita euromääräisiä suuria korottajia ovat Espoo, Helsinki ja Lapinjärvi (175 euroa kuussa), Kirkkonummi (172 euroa), Vantaa (145 euroa) ja Vihti (143 euroa).
Korotusten jälkeen kuntakohtainen lastentarhanopettajien lähtöpalkka ilman lisiä vaihtelee Uudellamaalla 2 431 eurosta 2 634 euroon.
Korotusten tarve on ollut pitkään tiedossa
OAJ:n Timo Mäen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ja esimiehet ovat kokeneet palkat mataliksi tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen verrattuna jo pitkän aikaa.
OAJ on myös pitänyt asiaa esillä ja pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa jokaisella työehtosopimuskierroksella, hän sanoo.
– Kunnan palkkausjärjestelmä uusittiin 2000-luvun alkupuolella, ja sen tavoitteena oli uudistaa palkkausta ja järjestelmää siten, että tehtävien vaativuus ja vastuullisuus tulisi otettua huomioon tehtäväkohtaisissa palkoissa entistä paremmin. Palkkausjärjestelmä ei tässä mielessä ole toiminut oikein näiden vuosien aikana.
Yle uutisoi viime keväänä pääkaupunkiseudun suurten kuntien sopineen keskenään, että lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla. Asiasta kertoi Ylelle Espoon varhaiskasvatuksen johtaja.
Kunnat kiistivät palkoista sopimisen myöhemmin, mutta OAJ kutsui tilannetta palkkakartelliksi.
OAJ selvitti asiaa ja totesi, että kunnista löytyy vanhoja palkkausjärjestelmiä, vaikka sopimus edellyttää niiden olevan ajan tasalla ja niiden toimivuutta on arvioitava säännöllisesti.
Mäen mukaan vanhoilla palkkausjärjestelmillä ei pystytä arvioimaan nykypäivän tilannetta varhaiskasvatuksen opettajien ja esimiesten tehtävien vaativuuden ja vastuullisuuden osalta oikein.
Ei leikkirahaa -ryhmä on pitänyt epäkohtaa esillä julkisuudessa. Alan ammattilaisten lisäksi mukaan on saatu paljon muita.
– Vaikea sanoa, mikä yksittäinen keino olisi ollut toimivin, mutta varmaan se, että kansalaiset ovat lähteneet aika laajamittaisesti liikkeelle, Koskinen Sandberg sanoo.
– Kyse ei ole siitä, että varhaiskasvatusala olisi kampanjoinut tämän puolesta, vaan muusta laajamittaisesta toiminnasta. Lasten vanhemmat ja ihan tavalliset ihmiset, kuten minä tutkijana, ovat lähteneet mukaan. Tämä on kiinnostanut tosi laajasti.
Osa kunnista on ryhtynyt korjaamaan tilannetta ja käyttänyt siihen kunnallisalan virka- ja työehtosopimuksen mukaista järjestelyerää ja lisäksi kunnan omaa talousarviorahaa.
– Näillä keinoilla nämä kunnat ovat pystyneet tekemään tähän mennessä korkeimmat palkankorjaukset, OAJ:n Mäki arvioi.
Helsingin seudulla on edelleen kova pula tekijöistä
Palkankorotuksista huolimatta Espoon, Helsingin ja Vantaan työvoimapula jatkuu edelleen.
Kussakin kaupungissa on avoimia työpaikkoja. Kaupunkien mukaan tällä hetkellä on avoimena kymmeniä paikkoja sekä vakituisiksi että määräaikaisiksi lastentarhanopettajiksi. Vantaalla paikkoja on auki 51, Helsingissä 48 ja Espoossa 33.
Käytännössä paikkoja avautuu koko ajan lisää, sillä varhaiskasvatuksen opettajien viroissa on ihmisiä, joilla ei ole lastentarhanopettajan koulutusta.
Espoossa noin joka viidennellä varhaiskasvatuksen opettajalla ei ole lastentarhanopettajan tutkintoa. Helsingissä luku on samaa luokkaa, jopa asteen korkeampi. Vantaalla tilanne on Helsingin kanssa samansuuntainen.
– Varhaiskasvatuksen opettajan vakansseja on Helsingissä yhteensä noin 1 930. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen nykyinen varhaiskasvatuksen opettajien vaje on yhteensä 23 prosenttia. Näitä tehtäviä hoidetaan määräaikaisilla sijaisuuksilla, keikkatyöntekijöillä ja omilla varahenkilöillä. Seuraamme rekrytointitilannetta aktiivisesti ja pyrimme löytämään ratkaisuja, sanoo Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. _ _
Lastentarhanopettaja: Olen pohtinut alanvaihtoa
Keravalainen lastentarhanopettaja Karoliina Veikkonen kiittelee kuntien tekemiä palkankorotuksia.
– Keravalla palkkoja korotettiin hiljattain maltillisesti, niillä vastattiin Vantaan korotuksiin. Tuusulassa palkka on ollut jo pidempään parempi, ja tämä näkyy siinä, että Tuusulassa löydetään avoimiin paikkoihin helpommin tekijät, hän sanoo.
Veikkonen on laskenut, että asuminen nielee pääkaupunkiseudun hintatasolla yli puolet kuukauden nettotuloista.
– Jokaisen euron saa laskea tarkkaan, Veikkonen toteaa.
Hän myöntää pohtineensa myös alanvaihtoa.
– Varhaiskasvatuksen opettajien palkkatilanne on koulutuksen kestoon ja työn vaativuuteen nähden suorastaan häpeällinen. Olen harkinnut myös muuttoa sekä alanvaihtoa palkan vuoksi. Sosiaalisen tukiverkoston vuoksi se ei vain ole realistista.
Palkankorotukset eivät riitä aktiiveille
Paula Koskinen Sandbergin mukaan Ei leikkirahaa -ryhmä aikoo olla tänäkin vuonna aktiivinen.
Tavoitteena on vaikuttaa palkkojen korottamiseen Uudellamaalla ja koko maassa toimimalla eduskuntavaalien alla ja tes-kierroksen yhteydessä.
– Olemme iloisia Uudenmaan kuntien tekemistä korotuksista, mutta muualla maassa niitä on tullut niukemmin, ja varhaiskasvatusalan palkkataso on ollut niin matala, että tietysti nämä korotukset ovat melko vaatimattomia vielä. Lisää tarvittaisiin, Koskinen Sandberg summaa.
Jutun karttaan on korjattu kello 9.20 Tuusulan ja Järvenpään kunnat oikein.
7.1.2019 kello 11:26 täydennys: jutussa haastateltu keravalainen lastentarhanopettaja Karoliina Veikkonen on myös Keravan kaupunginvaltuustossa vihreiden ryhmässä.
Juttua korjattu 17.1.2019 kello 10:55: Tekstiä ja jutun graafisia esityksiä on korjattu Nurmijärven osalta. Aikaisemmin jutussa kerrottiin, että Nurmijärvi on päättänyt nostaa lastentarhanopettajien palkkoja 70-80 euroa, mutta kaupunki ei kuitenkaan ole vielä päättänyt korotusten suuruudesta, vaikka korotuksia onkin suunnitteilla.
Lue myös: