Tampereen kaupungin suunnitelmana on siirtää pienten lasten varhaiskasvatus pienistä yksiköistä suuriin kokonaisuuksiin.
Aiemmissa pienissä, kyläkoulumaisissa päiväkodeissa asiakaspaikkoja on ollut esimerkiksi 50 lapselle.
Tampereen kaupunki linjaa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessään, että jatkossa uusiin päiväkoteihin varataan paikat vähintään 160 lapselle. Selvitys ulottuu aina vuoteen 2033 saakka.
Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi esityksen lokakuussa.
Kaupunki koettaa nyt vastata kasvavan asukasmäärän, uusien asuinalueiden ja sisäilmaongelmien luomiin paineisiin eri puolilla Tamperetta investoimalla kouluihin ja päiväkoteihin arviolta 193 miljoonaa euroa seuraavien viidentoista vuoden aikana.
Pienistä suuriin päiväkoteihin
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaan “tavoitteena on, että pienistä, epäkäytännöllisistä toimintayksiköistä luovutaan”.
Millainen on pieni ja epäkäytännöllinen päiväkoti, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä?
– Pieni ei aina ole kaunista eli vanhoissa varhaiskasvatustiloissa on yleensä useita ongelmia. Vaikka sisäilmaongelmaa ei olisi, tilat eivät välttämättä vastaa uutta opetussuunnitelmaa. Päiväkodeista saattaa puuttua esimerkiksi liikuntatilat, päiväkodit eivät ole esteettömiä ja tiloissa on ahtautta. Kyse on myös siitä, kuinka kustannustehokas pieni yksikkö on verrattuna sitä suurempaan. Usein pieni tulee suurta kalliimmaksi, Järvelä toteaa.
Järvelä kertoo, että mitä enemmän lapsia päiväkodissa on, sen enemmän heille varataan pihatilaa. Kaava on yksinkertainen: jokaista lasta kohden suunnitellaan noin 15 neliötä piha-aluetta.
Päiväkodit ja koulut halutaan myös nykyistä useammin samojen seinien sisälle. Kaupungin linjauksen mukaan uusista yhtenäiskouluista tulee aina vähintään 1 000 lapsen kokonaisuuksia, joissa voidaan antaa opetusta varhaiskasvatuksesta yläkouluun saakka.
Päiväkotien 160 lapsen vähimmäismäärän lisäksi kaupunki haluaa, että pienten lasten yksiköissä, joissa ovat mukana varhaiskasvatus, esiopetus ja luokat 1–2, tavoitekoko on 200 lasta.
Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen Tampereen yliopistosta sanoo, että kaupungin linjaukseen suurista lapsimääristä liittyy myös riskejä.
– 160 lapsen päiväkoti kuulostaa todella suurelta. Pieni lapsi tarvitsee mahdollisimman turvallisen ja kodinomaisen ympäristön kasvaa. Miten pikkulapsille turvataan hälytön ja rauhallinen kasvuympäristö, jos ympärillä on kymmeniä tai satoja lapsia samassa tilassa, pihaulkoilussa tai syömässä? Jos lapsi joutuu olemaan isossa, meluisassa tilassa pitkiä aikoja, se nostaa stressin kokemusta ja jatkuva stressi on lapsen kehitykselle tuhoisaa, Mäkinen toteaa.
Mäkinen huomauttaa, että jo maalaisjärjellä ajateltuna myös tartuntatautien leviämisen riski kasvaa, mitä enemmän lapsia on samoissa tiloissa. Kaikkein tärkeintä olisi miettiä lasten ja perheiden etua, ei kustannuksia, Mäkinen korostaa.
– Tässä on suuria riskejä. Lasten kohdalla raha ei saisi ratkaista. Kaupungin on turvatta, että lapsilla on rauha kasvaa stressittömässä ympäristössä. Etenkin päiväkotien ryhmäjakojen kanssa täytyy olla tarkkana, etteivät suuret päiväkodit tarkoita myös suuria ryhmäkokoja, Mäkinen sanoo.
Tampereelle tuhansia lapsia lisää
Tampereen kaupungin päiväkotipaikoille on kova kysyntä. Lisäpainetta lähivuosina on tulossa entisestään, sillä tuoreen väestöennusteen mukaan 0–5-vuotiaiden lasten määrä kasvaa Tampereella seuraavien 15 vuoden aikana yli 3 400 lapsella.
Kasvua odotetaan etenkin keskustan ja Kalevan, Hervannan sekä Härmälä–Hatanpään alueille. Lisäksi rakentumassa on uusia asuinalueita, kuten Ojala ja Hiedanranta.
Esimerkiksi Tampereen keskustaan Liisanpuiston nykyisen koulun tontille rakennetaan pian Sammon kampusta, eli suurta, 1 500 lapsen yksikköä, jossa saman katon alla ovat lapset varhaiskasvatuksesta yläkoulun loppuun saakka.
Esimerkiksi nyt rakentuvalle Hiedanrannan asuinalueelle odotetaan jopa 25 000 uutta asukasta.
Lielahden kylkeen rakentuva asuinalue muuttaa myös palvelutarpeita, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo.
– Asumisen painopiste muuttuu Tampereella. Esimerkiksi Lentävänniemen Lentävänlaakson pieni päiväkoti lakkautetaan 2020-luvun puolivälissä, koska hiljalleen rakentuvassa Hiedanrannassa tulee olemaan Lentävänniemeä enemmän lapsiperheitä ja siksi myös päiväkoti siirretään Hiedanrannan kannalta keskeisemmälle paikalle Lielahteen, Järvelä kertoo.
Useat tamperelaisvanhemmat pelkäävät, että päiväkotilakkautukset johtavat päiväkotimatkojen pitenemiseen. Kun ennen päiväkodille on päässyt jalan, jatkossa pitää käyttää bussia tai autoa.
Onko kaupungin linja se, että tehdään entistä suurempia päiväkoteja entistä harvempaan?
– Varsinaisesti harvennusta ei ole tulossa. Nyt päiväkoteja on yli sata ja vuosikymmmenen sisällä päiväkoteja on edelleen useita kaupungin ja yksityisten palvelusetelipäiväkotien ansiosta. Verkko ei sinänsä harvene, vaikka päiväkotien määrä vähenee, Järvelä vastaa.
Kahdeksasta pienestä suuriin yksiköihin
Pieniä ja huonokuntoisia päiväkoteja suljetaan seuraavan vuosikymmenen aikana lähemmäs 20 eri puolilla Tamperetta.
Esimerkiksi Tampereen Hervannassa päiväkoteja lakkautetaan 2020-luvun alkupuolella yhteensä kahdeksan eri puolilla asuinaluetta.
– Tarpeeseen vastataan nyt suuremmilla, moderneilla kokonaisuuksilla. Vaikka esimerkiksi Hervannassa lakkautetaan monta pientä päiväkotia, nämä pari suurempaa tilalle tulevaa yksikköä eivät ole sen kauempana asukkaista.
Esimerkiksi Etelä-Hervantaan rakennetaan vanhan koulun tilalle uusi koulu ja päiväkoti 1 300 lapselle.
Tampereen kaupungin käytöstä poistuvia päiväkoteja saatetaan ottaa yksityisen varhaiskasvatuksen käyttöön, Kristiina Järvelä huomauttaa.
– Ei pidä unohtaa, että Tampereella toimii yksityisiä päiväkoteja, jotka ovat asiakkaille palvelusetelien avulla samanhintaisia kuin kaupungin tarjoamat palvelut.
Syntyvyys nousee jälleen Tampereella
Syntyvyys on viimein kääntynyt nousuun Tampereella vuosituhannen vaihteen jälkeisestä notkahduksesta.
Vasta nyt Tampere alkaa saavuttaa samaa koululaisten määrää, joka kaupungissa oli vuosituhannen alussa.
– Tampereella oli todella monta miinusmerkkistä vuotta putkeen, jolloin lasten ikäluokat vain pienenivät, Järvelä kertoo.
Kun 2000-luvun alussa entistä useampi muutti naapuruskuntaan luomaan perhettä, nyt nousevana ilmiönä lapsiperheillä on jäädä kaupunkeihin.
Lapsikato on nähty Tampereella konkreettisesti eri lähiöissä ja se on vaikuttanut myös alueiden kehittymiseen.
Esimerkeiksi alueiden kehityskaaren laskusta Järvelä mainitsee Tampereelta Peltolammin ja Multisillan.
– Jos täydennysrakentamista ei tehdä ajoissa alueelle, jossa olisi tilaa ja tarvetta, elinvoima voi kadota. Näin on käynyt näillä alueilla.
Järvelän mukaan esimerkiksi Tesomalla vastaavalta tilanteelta vältyttiin. Oppilas- ja lapsimäärät olivat jo laskussa, samoin alueen houkuttelevuus.
– Nyt uuden rakentamisen myötä Tesoma on jälleen kiinnostava ja palveluita on runsaasti, joten asukkaitakin tulee lisää.
Peltolammin rakentamista tulisi Järvelän mukaan kiirehtiä, sillä oppilasmäärät ovat jo puolittuneet alueella. Nyt suunnitteilla on Peltolammin uusi hyvinvointikeskus, koulu ja päiväkoti.
Myös Tampereen kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä vaaditaan, että hyvinvointikeskuksen tontin etsintä tehdään nopealla aikataululla.
Kolme uutta päiväkotia avaa jo ovensa
Päiväkotiverkon uudistukseen pakottaa myös se, että lähes kolmasosa tamperelaisista päiväkodeista kärsii tällä hetkellä sisäilmaongelmista. Monet päiväkodeista ovat jo korjauksessa ja varhaiskasvatusta annetaan väistötiloissa.
Tampere saa vuoden 2019 tammi-helmikuussa yhteensä kolme uutta päiväkotia, kun Irjalan, Haukiluoman ja Kämmenniemen vastavalmistuneiden tilojen ovet avataan lapsille.
Kaikki uudiskohteet on rakennettu vanhojen päiväkotien tilalle. Jokaisessa näistä on ollut jonkinlaista sisäilmaongelmaa.
Esimerkiksi Haukiluoman päiväkoti toimi väliaikaisesti väistötiloissa. Nyt haukiluomalaiset päiväkotilapset aloittivat kevätkautensa loppiaisen jälkeen uudessa, 160-paikkaisessa päiväkodissa.
– Uusissa päiväkodeissa on otettava huomioon esimerkiksi tilojen monikäyttöisyys. Tarkoituksena on, että tiloissa voidaan järjestää esimerkiksi pienryhmätoimintaa, Järvelä sanoo.
Irjalassa uusi, kaksikerroksinen päiväkoti- ja koulurakennus avattiin myöskin heti loppiaisen jälkeen, ja päiväkotilapset pääsivät siirtymään väistötiloista pysyviin tiloihin.
Kämmenniemessä helmikuussa avattava uusi päiväkoti on sijoitettu koulun yhteyteen, mutta päiväkotilapsilla on oma pihansa ja lapset myös ruokailevat omissa tiloissaan.
– Uudet rakennukset vastaavat uusia tarpeita. Ne soveltuvat monipuoliseen käyttöön, lapsille ja hoitajille on entistä enemmän tilaa, tiloja voidaan käyttää myös iltaisin ja päiväkodeissa on omat liikuntasalit, Järvelä kehaisee.
Lue lisää:
Tampere muutti koulujen lakkautuslistaa – kolme koulua säästyy sulkemiselta