Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Lapinlahden entisen mielisairaalan vuokralaisten kohtalo ratkeaa pian – "Aion kahlita itseni patteriin, minut saa kantaa ulos sen mukana"

Helsingin kaupunki jatkaa vuokraneuvotteluita Lapinlahden Lähteen ja Osuuskunta Tilajakamon kanssa perjantaina.

Lapinlahden sairaalan videopaja
Graafikko ja valokuvaaja Klaus Welp on työskennellyt Lapinlahdessa kolme vuotta. "Toivon, että tällaisen paikan arvo ymmärretään jatkossakin meille, jotka ovat täällä töissä ja kaupunkilaisille sekä ihan mielenterveyden näkökulmasta." Kuva: Elise Tykkyläinen / Yle
Lena Nelskylä
Avaa Yle-sovelluksessa

Graafikko Klaus Welpiä väsyttää. Hän kertoo editoineensa edellisenä päivänä 22 tuntia videota, joten ei ihme jos silmä vähän luppaa.

Welpillä on työn alla "infopläjäys", jonka tarkoituksena on kertoa ihmisille, mitä Lapinlahden entisellä sairaala-alueella tätä nykyä oikein tapahtuu.

Vapaaehtoisvoimin tehdyn Kaikkien Lapinlahti -videon piti valmistua alkuperäisen suunnitelman mukaan vasta muutaman viikon kuluttua.

Aikatauluihin tuli kuitenkin muutos, sillä kaupunki irtisanoi ennen joulua Lapinlahden tilapäisten päävuokralaisten Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon ja Suomen Mielenterveysseuran alla toimivan Lapinlahden Lähteen vuokrasopimuksen.

Vaihtoehtona oli maksaa 150 prosentilla korotettua vuokraa ja jatkaa sillä hinnalla vuokrasopimusta siihen asti, kunnes ideakilpailulla valittava uusi omistaja tai vuokralainen ottaa rakennukset ensi vuosikymmenen alkupuolella haltuunsa.

– Virkamiesten keulimisen takia jouduin lopettamaan lomani kesken, Tämä pitää saada nyt pikavauhdilla valmiiksi. Haluan näyttää ihmisille, mikä mahtava meininki täällä on ja miksi se tulisi säilyttää, Welp sanoo.

Suomen kenties työllistetyin postimerkkisuunnittelija Welp on yksi 170 Lapinlahden nykyisestä alivuokralaisesta. Heidän joukossaan on monipuolinen kattaus kuvataiteilijoita, kulttuurintekijöitä, tutkijoita, terapeutteja ja käsityöläisiä.

Viime vuosien aikana Lapinlahdessa on järjestetty kaupunkilaisille jos jonkinlaista kulttuuri- ja luontotapahtumaa, tanssittu juhannustansseja ja lämmitetty kaupungin vanhinta yleistä saunaa.

Kaikilla Lapinlahdessa työskentelevillä on edessä uusien työtilojen etsiminen, jos kaupunki ei hyväksy Osuuskunta Tilajakamon ja Lapinlahden Lähteen ehdottamaa 40 prosentin vuorankorotusta.

Irtisanomisaikaa on kesäkuun viimeiseen päivään asti.

Welpillä riittää humoristiseen uhmaan verhottua taistelutahtoa.

– En lähde. Aion kahlita itseni tuohon painavaan patteriin. Minut saa kantaa ulos sitten sen mukana, hän sanoo.

Vielä reilu vuosikymmen sitten tässä Welpin hallitun kaaoksen valtaamassa työhuoneessa hoidettiin syömishäiriöpotilaita. Jotkut heistä ovat kaivertaneet kaapintauksiin nimiään.

Nykyinen vuokrahinta on ollut tuntuvasti alle alueen markkinatason

Helsingin kaupunki jatkaa vuokraneuvotteluita Lapinlahden Lähteen ja Osuuskunta Tilajakamon kanssa perjantaina 11. tammikuuta. Vuokrausasiaa valmistellaan neuvottelujen perusteella tammikuussa. Päätöksiä tehdään vasta neuvottelujen jälkeen.

Helsingin kaupungin tilapalveluiden päällikkö Irmeli Grundström kertoo, että kaupunki on koko ajan painottanut yhteistyöhalukkuutta ja toiveita päästä kumpaakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun.

– Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä. Arvostamme sitä sosiaalisesti arvokasta työtä, jota Lapinlahdessa on viimeisen reilun kolmen vuoden aikana tehty, Grundström sanoo.

Tähän mennessä Lapinlahden vuokrataso on ollut 3,61 euroa neliöltä. Se on tuntuvasti alle lähialueen toimistojen vuokrahinnan, joka on 17,80e/m2.

Kaupunki on laskenut, että 150 prosentin korostus vuokraan asettaisi neliöhinnan noin 9 euron tasolle.

– Tällä hetkellä vuokra on erittäin alhainen. Se ei kata kaupungin ylläpitokustannuksista, joista suurimpia ovat lämmitys, sähkö ja vesikulut, Grundström sanoo.

Koska nykyinen vuokra ei ole ollut markkinatason mukainen, se voidaan tulkita vuokra- tai yritystueksi. Kaupungin mukaan siihen on tehtävä muutos, jotta myös muille tahoille voidaan taata yhdenmukainen kohtelu ja samanlainen mahdollisuus vuokrata tiloja väliaikaisesti.

Lapinlahden sairaala
Lapinlahden mielisairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön rakennettu sairaala. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa sairaalassa oli sairaalatoimintaa vuosien 1841–2008 aikana. Kuva: Elise Tykkyläinen / Yle

Vuokrankorotusten taustalla on myös se, että viimeisen kolmen vuoden aikana kaupunki on tehnyt yli viidellä miljoonalla eurolla välttämättömiä korjauksia, jotta suojeltu vuonna 1841 valmistunut sairaalarakennus säilyisi ja jotta sitä olisi mahdollisuus käyttää. Nämä korjauskustannukset näkyvät Lapinlahden rakennusten tarkistetussa vuokrassa 15 vuodelle jyvitettynä.

Helsingin kaupunki hakee Lapinlahden sairaalan rakennuksille uutta omistajaa tai vuokralaista ideakilpailulla, joka käynnistyi perjantaina 4. tammikuuta. Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy toukokuun lopussa.

Kilpailun toinen vaihe käynnistyy elokuussa 2019. Kaupunginvaltuusto päättää voittajasta alkuvuonna 2020. Tämän jälkeen asemakaavaan aletaan mahdollisesti tekemään tarvittavia muutoksia voittajaehdotuksen pohjalta. Kiinteistöjen korjaus- ja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021.

Puisto jää kaupungin omistukseen ja se säilytetään kaikille avoimena alueena.

– Tarkoituksena on, että kilpailun myötä saadaan lisäarvoa tällä alueelle, jolla on hieno historia. Toivotaan että olisi hieno tulevaisuuskin.

"Lapinlahtelaisuus on vahva kuulumisen tunne"

Ihan kuin seisoisi veden päällä.

Venetsia-taloksi kutsuttu rakennus sijaitsee niin lähellä rantaa, että sen ikkunoista näkyy vain jään rauhoittama meri ja vähän kauempana vaaleanpunaisen auringonlaskupeiton yllensä saanut Espoo.

Tämä 1800-luvun lopulla rakennettu tiilitalo toimi aikoinaan Lapinlahden mielisairaalan pesulana, leipomona ja henkilökunnan asuntolana.

Sittemmin talosta tuli sairaalan varasto, kaiken turhan tyyssija sekä talonvaltaajien vakiokohde.

Yhteisötaiteilija ja Lapinlahden Lähteen hanketyöntekijä Tuomas Karisto muistaa vieläkin, millainen työ oli raivata vuosikaudet hunningolla ollut rakennus nykyiseen kuntoonsa. Alkuvuodesta 2017 hän ja joukko muita vapaaehtoisia kantoi tonneittain kamaa ulos roskalavalle. Talossa majailleiden asunnottomien kuivuneita ulosteita kaavittiin irti lattioista.

– Se oli valtava urakka, mutta koska päärakennuksessa ei ollut enää tyhjiä tiloja, oli tärkeää saada kaikki neliöt käyttöön, Karisto sanoo.

Lapinlahden sairaalan teatterimies
Lapinlahden Lähteen toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Tuomas Karisto on perustanut Venetsia-rakennuksen kellariin Suomen pienimmän teatterin. Kuva: Elise Tykkyläinen / Yle

Hän avaa portaikon vieressä olevan oven osoittaakseen, että neliöillä hän tarkoittaa niistä jokaista. Vanha siivouskomero nimittäin sai uuden elämän Lapinlahden Huoneteatterina, joka on seitsemällä neliöllään todennäköisesti Suomen pienin teatteri.

Huoneteatteri on Kariston harrastus, mutta itse Lapinlahti ja sen tarjoamien puitteiden valjastaminen kaupunkilaisten käyttöön hänen työnsä ja samalla intohimonsa.

– Olen viimeisten vuosien aikana leimaantunut tänne. Lapinlahtelaisuus on vahva kuulumisen tunne, hän sanoo.

Karisto on mukana WE POP UP -hankkeessa, jossa ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä erilaisten kulttuuri- ja luontotapahtumien yhteydessä. Hän sanoo, että on tärkeää saada toimintaan mukaan etenkin sellaiset ihmiset, jotka jäävät helposti muuten yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän Karisto totesi viimeksi jouluaattona, jolloin hän oli töissä Venetsia-talossa.

– Mahdollistaminen tuntuu hyvältä. On hienoa, että saadaan ihmisiä paikalle tapahtumiin ja nautitaan siitä, että kun he nauttivat.

Keittiönpöydälle on jäänyt glögitiivistepullo. Se kertoo siitä, Lapinlahden puitteet tarjosivat lämminhenkisen joulun niille, joilla ei sellaista välttämättä olisi muuten ollut.

Dramaattinen käänne vai uusi alku?

– Elämme jännittäviä aikoja. Irtisanomisilmoitus saapui ennen joulua ja nyt sitä sitten sulatellaan. Asia ei onneksi ole vielä loppuunkäsitelty, Lapinlahden Lähteen projektipäällikkö Tuula Sundman sanoo.

Jos sopua vuokrankorotuksista ei synny kaupungin kanssa, mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin tapahtumapaikan Lapinlahden Lähteen tarina, sellaisena kuin nyt sen tunnemme, päättyy.

Lapinlahden sairaalan Tuula
Lapinlahden Lähteen projektipäällikkö Tuula Sundman sanoo, että tunnelma Lapinlahdessa on ollut irtisanomisilmoituksesta huolimatta toiveikas. "Asia ei ole vielä loppuunkäsitelty", hän sanoo. Kuva: Elise Tykkyläinen / Yle

– Monen meistä toiminta liittyy konkreettisesti tähän ympäristöön. Jos joudumme täältä kuuden kuukauden varoajalla pois, niin kyllä monen pointti siitä mitä tekee ja miksi, katoaa. Näen tämän hyvin dramaattisena, Sundman sanoo.

Käänne ei ole Sundmanin mielestä dramaattinen pelkästään Lapinlahden yhteisön kannalta, vaan myös kuntatasolla.

– Kaupungilla ei ole kovinkaan montaa tällaista matalan kynnyksen paikkaa, joka tarjoaisi monipuolista pääosin maksunta toimintaa kaupunkilaisille. Jos toimintamme loppuu, se on dramaattinen menetys myös kaupunkilaisille, hän ilmoittaa.

Sundman sanoo, että kummatkin nykyisistä päävuokralaisista ovat mukana Lapinlahden tulevaisuuden määrittävässä ideakilpailussa.

– Me olemme sitä mieltä, että meillä on hyvä idea ja me olemme sitä testanneet tässä jo kolmen vuoden ajan. Toisaalta koemme myös, että olemme vasta taipaleen alussa. Näemme oman toimintamme potentiaalin sekä Lapinlahteen Lähteen että Tilajakamon puolella. Ilman muuta se on selvää, että olemme mukana kisassa.

Lue myös:

Lapinlahden sairaala voidaan myös vuokrata

"Tarvitsemme ainakin yhden paikan, jossa ihmiset voivat edistää omaa mielenterveyttään" – Säätiöistä pelastaja Lapinlahden sairaalan toiminnalle?

Lapinlahden sairaala-alueen nykytoiminnan puolesta on kerätty jo 30 000 nimeä

Helsinki aikoo myydä suojellun Lapinlahden sairaalan – tiukat ehdot: tultava pääosin muuhun kuin asumiskäyttöön

Suosittelemme