E-kirjapalvelujen eli e- ja äänikirjojen suosio kasvaa kirjastoissa. Se näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on Suomen suurin e-kirjakokoelma.
Helmetin eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisen kirjastoverkon e-kirjapalvelujen lainat kasvoivat viime vuonna hieman yli neljänneksen edellisvuodesta.
Äänikirjoissa kasvu oli huikea. Niitä lainattiin hieman yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2017.
E-kirjapalvelut kasvattavat suosiotaan kirjastoissa, mutta suomalaiset ovat niiden suhteen eriarvoisessa asemassa.
Suomessa on yhteensä yli 30 erilaista e-kirjakokoelmaa, joista voi lainata vain paikallisesti, mutta tilanne halutaan korjata.
Kotimaisten kirjastojen e-palveluja kehittävässä Yleisten kirjastojen konsortiossa suunnitellaan valtakunnallista e-kirjastoa, joka olisi kaikkien suomalaisten käytössä.
– Nykyinen tilanne on hyvin epätasa-arvoinen. Ihmiset eivät pääse samoihin nimikkeisiin kiinni, konsortion puheenjohtaja Virva Nousiainen-Hiiri sanoo.
Epätasa-arvoinen kansa
Kirjastojen ja kirjastoverkkojen e-kirjakokoelmia on kartutettu Suomessa tähän asti samalla tavoin kuin perinteistä kirjakokoelmaa.
Se on johtanut siihen, että e-kirjojen ja äänikirjojen lisenssit eli käyttöoikeudet on rajattu vain tiettyihin kirjastoihin.
Se on ristiriidassa e-kirjapalvelujen käytön kanssa. E-kirjoja luetaan ja äänikirjoja kuunnellaan paikasta riippumatta.
– Siksi Suomessa pitäisi olla yksi kokoelma, josta kuka tahansa mistä päin tahansa Suomea voi lainata, Nousiainen-Hiiri toteaa.
Kansalaisten epätasa-arvo näkyy kokoelmien koossa. Pääkaupunkiseudulla voi lainata viidestä tuhannesta nimikkeestä, kun toisaalla e-kirjojen määrä voi olla kymmenen kertaa pienempi.
Helmet-kirjastoverkon jälkeen seuraavaksi suurimmat e-kirjakokoelmat ovat Varsinais-Suomessa (Vaski-kirjastot) sekä Päijät-Hämeessä (Lastu-kirjastot).
“Tarkoitus ei ole syödä kirjailijoiden elinkeinoa”
Valtakunnallinen e-kirjasto on vielä suunnitelma, jolta puuttuu rahoitus. Yleisten kirjastojen konsortion puheenjohtaja Virva Nousiainen-Hiiri vaikuttaa kuitenkin toiveikkaalta.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kirjastoa päästään pilotoimaan tänä vuonna, ja itse e-kirjasto voisi olla valmis ensi vuoden puolella.
Ensin pitää ratkaista e- ja äänikirjojen lisensseihin liittyvät ongelmat. Moni on ihmetellyt, miksi kirjastoilla on rajallinen määrä sähkö- ja äänikirjoja.
– Se johtuu määrärahojen puutteesta. Jokainen lisenssi maksaa lähes saman verran kuin perinteinen kirja, eli noin 25 euroa, Nousiainen-Hiiri selventää.
Hän toivoo, että uuden valtakunnallisen e-kirjaston kehittämiseen saadaan myös kirjailijat, kustantajat ja kirjailijaliitot mukaan.
– Voisimme lähteä kehittämään yhdessä näitä lisenssejä ja toimintatapoja. Kirjastojen tarkoituksena ei ole missään nimessä syödä kirjailijoiden elinkeinoa tai kirjakaupan myyntiä, Nousiainen-Hiiri sanoo.
Kirjastot eivät saa kaikkia kotimaisia e-kirjoja
Kirjastojen e-kirjakokoelmista ei saa kaikkien kotimaisten kirjailijoiden teoksia, vaikka ne tulevat vastaan kaupallisissa e-kirjapalveluissa.
Esimerkiksi Helmetistä on turha etsiä vaikka Tuomas Kyrön tai Ilkka Remeksen romaaneja.
Kotimaisesta kirjallisuudesta noin kolmannes julkaistaan e-kirjoina, ja niitä kirjastoille päätyy vain noin kolme neljännestä.
Suomessa kustantajat päättävät pitkälti siitä, missä ne jakavat julkaisemiaan teoksia. Neljännes kotimaisista e-kirjoista päätyy jonnekin muualle kuin kirjastoon.
– Olisi hienoa, jos kaikki kirjailijat ottaisivat hieman vastuuta siitä, että heidän kirjansa olisivat e-kirjoina kirjastossa, Nousiainen-Hiiri toteaa.
E- ja äänikirjoja luetaan ja kuunnellaan monenlaisista sovelluksista, ja on ehkä yllättävää, että kirjastolaitos pärjää tunnettuudessa niin hyvin kaupallisille e-kirjapalvelujen tarjoajille.
Yleisten kirjastojen konsortion tilaaman kuluttajatutkimuksen (TNS-Kantar, 2017) mukaan kaksi tunnetuinta e-kirjapalvelubrändiä olivat kirjaston e-kirjapalvelut sekä Elisa Kirja.
Esimerkiksi Helsingissä e- ja äänikirjoja ostetaan noin 250 000 eurolla, eli alle kymmenyksellä koko kirjabudjetista.
– Toivon, että se olisi kymmenen prosenttia, Nousiainen-Hiiri sanoo.
Verkosta puuttuu suosittelumekanismi
Yleisten kirjastojen konsortion puheenjohtaja Nousiainen-Hiiri uskoo, että e-kirjojen ja etenkin äänikirjojen nousu jatkuu lähitulevaisuudessa.
Hänen mukaansa vielä on vaikea sanoa, ohittavatko tietokirjat jatkossa kaunokirjallisuuden.
Kirjojen lyhyt elinkaari surettaa kirjastoalan ammattilaista.
Jos kirja menee kirjakaupassa vanhaksi viimeistään vuodessa, kirjastossa sen elinkaari ei ole paljon pidempi.
Siellä mielenkiinto kirjaa kohtaan katoaa parin vuoden jälkeen.
Iso osa ihmisistä seuraa verkosta, mitkä kirjat trendaavat, ja juoksevat niiden perään. Se näkyy kirjastoissa valtavana kysyntäpiikkinä, hankintapyyntöinä ja pitkinä jonotusaikoina.
Nyt esimerkiksi Michelle Obaman Minun tarinani äänikirjaa tai e-kirjaa joutuu jonottamaan Helmetissä pisimmillään jopa puoli vuotta.
Kyse on lopulta vain kirjallisuuden pinnasta, jota raapaistaan.
Nousiainen-Hiiri toivoo, että kirja-alalle kehitettäisiin algoritmeihin perustuva suosittelumekanismi, joka ohjaisi kirjan ystävät verkossa myös muiden kuin juuri nyt trendaavien teosten pariin.
– Minusta se on suomalaisen kirjallisuuden elinehto. Saisimme sillä kirjallisen kulttuurimme uuteen nousuun, Nousiainen-Hiiri maalailee.
Lue myös: Kirjasto auki! -radiosarja - Portinvartijan tunnustus: Virva Nousiainen-Hiiri avaa kirjastojen hankintojen logiikkaa ja kertoo tarpeesta osallistaa kirjaston käyttäjät valintoihin.