Suomi on nyt tuoreen maailmanmestaruuden myötä voittanut kolme kertaa jääkiekon alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden kuuteen viime vuoteen. Sunnuntaina Kanadassa sinetöityi vielä historiallinen temppu, kun ykkössija tuli Pohjois-Amerikassa pienessä kaukalossa ensimmäistä kertaa.
Rapakon takana onkin jo ehditty ihmetellä Suomen nousua jääkiekon supermahdiksi. Alle 18-vuotiaissa suomalaiset ovat olleet neljä kertaa peräkkäin MM-finaalissa ja voittaneet kaksi kultaa.
Kanadalaismedia Sportsnet ehti kysellä sunnuntain MM-finaalin jälkeen, mistä Suomen menestys johtuu. Onko suomalaisilla enemmän taitoa, luonnetta tai rohkeutta?
Nuorten Leijonien GM ja joukkueenjohtaja, Kimmo Oikarinen tarjosi vastaukseksi viiltävän kuitin.
– Mitä luulet, Oikarinen heitti.
– Me olemme suomalaisia.
Tämän jälkeen Sportsnetin toimittaja Mark Spector oli kirjannut vain lakonisesti, että muut voivat vain siis toivoa olevansa suomalaisia.
Nyt maailmanmestaruuden vieneestä 1999-ikäluokasta on puhuttu erittäin poikkeuksellisena, jopa superikäluokkana Suomessa. Siitä kertoo esimerkiksi NHL:n vuoden 2017 varaustilaisuus, jolloin 1999-syntyneitä varattiin maailman kovimpaan kiekkoliigaan.
Suomalaisia varattiin avauskierroksella ennätysmäärä: Yhteensä kuusi suomalaista otettiin 30 ensimmäisen nimen joukossa. Heistä kärkinimi, kolmantena varattu Miro Heiskanen, loisti esimerkiksi jo nyt MM-kisojen aikaan NHL:ssä.
Mutta kuten laajempi katsaus menestykseen osoittaa, ei menestys ole jäänyt vain ”ysiysien” varaan. NHL:ssä pelaa jo parhaillaan 2000-syntynyt Jesperi Kotkaniemi, ja koko mestaruudenkin ratkaisi tänä vuonna 2001-syntynyt Kaapo Kakko.
Yle Urheilun asiantuntija Juha Juujärvi pitää myös 99-syntyneitä yhtenä lahjakkaimmista ikäluokista koskaan. Mutta samalla se on myös jatkumoa monesta asiasta. Juujärvi näkee kolme selvää syytä Suomen menestykselle. Yksi tärkeä vaihe vuoden 2009 tulevaisuusseminaarin jäljiltä on ollut päätoimisten nuorten maajoukkueiden valmentajien palkkaaminen unohtamatta tietysti seuroja.
– Vanhimmissa ikäluokissa A-, B- ja C-junioreissa on käytännössä kaikkialla päätoimiset valmentajat. On myös hyviä satsauksia tukitoimintaan, fysiikkapuoleen ja kaikkeen tällaiseen. Se panostus alkaa näkyä. Jääkiekkoliittokin on tehnyt isoja linjauksia. Päätoimiset maajoukkuevalmentajat antavat tukea seurajoukkuevalmennukseen, Juujärvi sanoo.
Aikuisten pelejä ja hyökkäystaitoja
Toiseksi asiaksi Juujärvi nostaa sen, mikä Kanadassakin on mietityttänyt. Suomalaisilla on ollut vyöllään runsaasti aikuisten pelejä tullessaan alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin, kun Pohjois-Amerikassa pelataan pitkään junioripelejä.
– Seurat haluavat ja ovat toisaalta myös pakotettuja antamaan vastuuta Liigassa tai vähintään Mestiksessä. Pelaajat pääsevät todella nopeasti pelaamaan. Ilman kokemuksia miesten peleistä on todella vaikea kuvitella, että nykypäivänä pystyisi pelaamaan alle 20-vuotiaiden kisoissa, Juujärvi sanoo.
Nuorten kultaleijonien joukkueesta lähes kaikki ovat mukana Liiga-joukkueiden organisaatioissa. Pohjois-Amerikan juniorisarjoissa tai NHL-organisaatioista kisoissa oli kuusi pelaajaa. Paljon puhuttu trendi Pohjois-Amerikkaan lähtemisestä näyttääkin Juujärven mukaan olevan tyrehtymään päin.
– Ensisijainen lähtökohta on aina, että pystyisi toimimaan turvallisessa ja tutussa ympäristössä ja siinä riittää pelillistä haastetta sekä hyvää valmennusta. Silloin on turha lähteä mihinkään. Jos nämä asiat eivät toteudu ja joudutaan etsimään muuta, niin ymmärrän perheiden tekevän muita isoja satsauksia, Juujärvi miettii.
Kolmantena Juujärvi näkee myös sen, että Suomessa nykyikäluokassa hyökkäyspelitaidot ovat erilaisella tasolla.
– On tehty hyviä linjauksia siitä, millaista peliä halutaan pelata. Pelaamisessa on noussut keskiöön tehokkuus ja maalintekojutut. Pikku hiljaa siinä asiassa toivottavasti mennään eteenpäin, Juujärvi sanoo.
Pyramidin pohja pitää muistaa
Vaikka nyt Suomessa näyttääkin hyvältä, niin on Juujärvellä myös yksi varoituksen sana jatkoa ajatellen.
– A-, B- ja C-junioreissa on tehty kilpavaiheeseen isoja panostuksia. Mutta toivon vielä, että seurat ymmärtävät pyramidin pohjan kapenemisen koko ajan, jos emme tee tarvittavia toimenpiteitä. Ulkojäätilanne on menossa meillä huonompaan suuntaan. Lasten ja nuorten liikunnallisuus vähenee, jos siihen ei löydetä uusia keinoja, Juujärvi sanoo.
– Pitää organisoida resurssit niin, että pyramidin pohjallakin olisi mahdollisimman päteviä valmentajia. On ne sitten isiä tai muita oman toimen ohella toimivia, mutta päätoimisia olisi sitten kouluttamassa ja auttamassa oman toiminnan ohella valmentavia. Pyramidin pohjaa pitää jatkossa vahvistaa, jotta huippukoneisto jauhaa tähän malliin näitä pelaajia.
Lue lisää:
Soturi-Talvitien uskomaton taistelu: ”Minä olen mestaruusjuhlissakin last man standing”
Jussi Ahokkaan kiirastuli päättyi toiseen maailmanmestaruuteen: "Viime vuosi kasvatti henkisesti"
Presidentti Sauli Niinistö lähetti onnitteluviestin Nuorille Leijonille – katso, miten mestarien pukukopissa reagoitiin presidentin terveisiin Kommentti: Jälleen maailmanmestareita! Suomalaisessa jääkiekossa eletään käsittämätöntä kulta-aikaa, jollaista emme ole koskaan ennen kokeneet
Päivitetty kello 13.29. Korjattu NHL-varausvuodeksi 2017, ei 2016.