Erityisesti ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvät opinnäytetyöt ja niiden laatuongelmat ovat nousseet viime aikoina valokeilaan. Entinen amk-yliopettaja, tohtori Erja Moore on tehnyt jo 26 selvityspyyntöä plagiointiepäilyistään ammattikorkeakouluille ympäri Suomen. Viimeisimmät pyynnöt hän on laatinut loppuvuodesta.
Opinnäytetöiden plagiointien yleisyydestä on vaikea saada tietoa, sillä ammattikorkeakoulut selvittävät tapauksia pitkälti itsenäisesti, tosin tavallisimmin tutkimustieteellisen neuvottelukunnan TENKin ohjeistuksella. Neuvottelukunnasta kerrotaan, että tapauksia tulee heidän tietoonsa harvakseltaan, mutta nyt Mooren selvityspyyntöjen kautta selvitystyön määrä on lisääntynyt rajusti.
Sanomalehti Karjalainen (siirryt toiseen palveluun)kysyi plagiointien yleisyydestä oppilaitoksilta itseltään. Lehti sai toukokuussa vastauksen 36 korkeakoululta, jotka itse arvioivat plagiointien olevan harvinaisia.
Moore on ollut aiemminkin julkisuudessa plagiointien paljastajana, kun hän löysi Karelia-ammattikorkeakoulun hyväksymiä osin kopioituja opinnäytetöitä. Kolme kyseisessä plagiointijupakassa epäiltyä tutkinnon suorittajaa toimii opettajana ammattioppilaitoksessa. He olivat suorittamassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, mikä tiesi roimaa palkankorotusta, kertoi Yle marraskuussa.
– Minusta on kummallista, että opinnäytetöitä on kirjoitettu, ohjattu ja hyväksytty niin leväperäisesti, toteaa Moore.
Moore ei ole yksin: hän ja toinen entinen amk-yliopettaja, tohtori Pirkko Laukkanen ovat olleet vuosien aikana aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöön niin opinnäytetöiden epäillyistä plagioinneista kuin sairaanhoitajaopetuksen tasosta maamme ammattikorkeakouluissa. He ovat tyytymättömiä siihen, että ministeriöstä ei ole tullut kunnon vastausta heidän kysymyksiinsä.
Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi.
Erja Moore
Yle sai ministeriöstä vastauksia tähän juttuun sähköpostilla useamman päivän yrityksen jälkeen.
– Plagiointi ja muut vilpilliset ja vastuuttomat menettelyt ovat aina tuomittavia niin tutkimuksessa kuin opiskelussakin. Ei ole kuitenkaan tutkittua tietoa tai tilastoja siitä, että korkeakouluopiskelijoiden tekemät plagioinnit olisivat Suomessa lisääntyneet, todetaan sähköpostissa.
Ministeriön vastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore työskenteli Kareliassa tutkimus- ja menetelmäopintojen yliopettajana ja filosofian tohtori Pirkko Laukkanen terveyden edistämisen yliopettajana. Molemmat irtisanottiin ammattikorkeakoulun yt-neuvotteluissa vuonna 2014. Irtisanomiset etenivät käräjäoikeuteen, mutta lopputuloksena oli salainen sopimus työnantajan kanssa.
Moore ja Laukkanen sanovat nyt Ylelle, että eivät ole nostaneet asioitaan katkeruuksissaan. He sanovat olevansa aidosti huolissaan sairaanhoitajaopetuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöiden laadusta Suomessa.
– Lopulta kyse on ammattikorkeakouluista valmistuneiden ammattitaidosta ja esimerkiksi sairaanhoitajien osalta potilasturvallisuudesta, huomauttaa Laukkanen.
Erja Moore on lähestynyt viimeksi 31.12.2018 opetus- ja kulttuuriministeriötä. Hän vetoaa blogissaankin julkaisemassaan kirjeessä (siirryt toiseen palveluun) opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen (kok.), että suomalaisissa korkeakouluissa esiintyvä plagiointi otettaisiin lopultakin vakavasti.
– Aika tylysti minuun on suhtauduttu näinä vuosina, kokee Moore.
Pomotason opinnäyte katosi yllättäen Lahdessa
Erja Mooren nyt tekemät 26 selvityspyyntöä opinnäytetöistä koskevat ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, useita koulutusaloja sekä useita ammattikorkeakouluja ympäri Suomen. Yksi Mooren kaivama ihmeellisyys liittyy Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2011 tehtyyn opinnäytetyöhön.
– Koko opinnäytetyötä ei löydy mistään. Sen on suorittanut julkisella sektorilla johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, sanoo Moore.
Lahden ammattikorkeakoulusta vahvistetaan asia.
– Tapaus on kyllä meillä selvityksen alla. Olemme saaneet ohjeistuksen selvittämiseen tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK). Tässä vaiheessa asiaa on vaikea kommentoida, sanoo rehtori Turo Kilpeläinen.
TENK on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä ja edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta.
TENKin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof vaikuttaa väsähtäneeltä isoon nippuun selvityspyyntöjä. Joensuulaiselle Karelia-ammattikorkeakoululle hän antaa kiitosta siitä, että oppilaitos on avoimesti informoinut plagioinneista ja puuttunut asiaan.
– Mielestäni Mooren tekemät plagiointipaljastukset eivät kuuluisi julkisuuteen. Jos opinnäytetöiden ohjauksessa on puutteita, pitää ohjausta oppilaitoksessa kehittää. Nämä selvityspyynnöt kuormittavat valtavasti ammattikorkeakouluja ja meitä.
Opetusministeriön Ylelle lähettämässä sähköpostissa korostetaan katsetta tulevaan.
– Nyt esille tulleet epäilyt kohdistuvat jo hyväksyttyihin yamk-opinnäytetöihin. Katse on kuitenkin jo kohdistettu eteenpäin kehittämistoimenpiteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on panostanut yhdessä tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin kanssa konkreettisiin toimiin tutkimusetiikan käytäntöjen omaksumiseksi korkeakouluissa.
Sähköpostissa kerrotaan, että opetusministeriö on muun muassa rahoittanut tutkimusetiikan tukihenkilöverkoston koulutuksen sekä parhaillaan käynnissä olevan, korkeakouluille suunnatun, tiedevilpin yleisyyttä selvittävän barometrikyselyn. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja tutkimuksesta vastaavien vararehtoreiden kanssa ottaa tutkimuseettiset käytännöt ja opinnäytetöidenohjauksen esille vielä kevään aikana.
"Vailla lukiopohjaa ja tajua lähdeviitteistä"
Mikä sitten Erja Mooren syynäämissä opinnäytteissä on ollut vialla? Niissä kun ainakin osassa on kiistatta ollut vakaviakin puutteita. Mooren mukaan heikoimmat suoritukset amk-opinnäytetöissä koskevat erityisesti jatkotutkintoja, joissa opiskelijat ovat aikuisia ja ilman lukiopohjaa.
– Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi. Näissä tapauksissa plagioitua tekstiä voi olla paljonkin. Toisen omaa tekstiä ja jopa tutkimustuloksia on otettu omiin nimiin.
Jos opinnäytteissä on loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä, asiaa voidaan selvittää koulun sisällä niin sanotulla HTK-prosessilla, josta tutkimustieteellinen neuvottelukunta TENK kertoo nettisivullaan (siirryt toiseen palveluun). Karelia-ammattikorkeakoulun osalta plagiaatit ovat viimeisimmän kohun myötä johtaneet yhden opinnäytetyön arvosanan pudottamiseen alimmalle mahdolliselle tasolle, tiedotti oppilaitos marraskuussa (siirryt toiseen palveluun). Oppilaitoksen apuna selvittelyissä ovat olleet muut ammattikorkeakoulut sekä TENK ohjeistajana.
Lisäksi yksi Kareliassa suoritettu ylempi insinööritutkinto ollaan perumassa. Ammattikorkeakoulu on hakenut tutkinnon purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta loppututkinnolla, jonka se on myöntänyt 31.5.2018. Asia on tullut KHO:ssa vireille marraskuussa.
– Erja Moorella on oikeus tehdä selvityspyyntöjä, mutta hän tekee niitä mielestäni henkilökohtaisista syistä. Tällä en tarkoita sitä, etteikö Moore olisi ollut oikeassa näissä plagiointiasioissa, muotoilee rehtori Petri Raivo.
Yksi Karelian tilannetta tiiviisti seurannut ihminen on oppilaitoksessa itsekin yliopettajana aikanaan työskennellyt terveystieteiden tohtori ja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.). Hänen työtehtäviinsä kuului opinnäytetöiden ohjaus 1998–2001.
Mäkisalo-Ropposen mielestä Suomen ammattikorkeakouluilla saattaa olla jo liian vahva autonomia, mikä heijastuu opinnäytetöiden löysään ohjaukseen ja toisaalta opetuksen laatuunkin.
– Ammattikorkeakoulukohtaiset erot ovat valitettavan suuret.
Lue myös:
Ammattikorkeakoulun rehtori: Huono suomen kieli paljon isompi ongelma kuin plagiointi