Fysioterapeuttina työskennelleen Mira Lehtisen raskaus otettiin työpaikalla ensin hyvin vastaan. Lähiesimies onnitteli ja kollegat olivat iloisia Lehtisen puolesta, kun hän kertoi odottavansa esikoistaan.
Ongelmat alkoivat kuitenkin nopeasti.
Ensin määräaikaisena työntekijänä Hyvinkään kaupungilla usean vuoden ajan työskennelleen Lehtisen viikkotunteja vähennettiin, vaikka hän olisi itse ollut valmis entiseen tuntimäärään.
Äitiysloman lähestyessä Lehtinen kysyi esimieheltään, miten hänen työsuhteensa kävisi. Tiedossa oli, että työntekijä, jota Lehtinen oli sijaistamassa, oli pitkällä sairaslomalla. Määräaikaisuuden jatkamiselle oli tarve.
Lehtisen työsuhdetta ei jatkettu. Helmikuun lopulla äitiyslomalle jääneen Lehtisen työsuhde päättyi maaliskuun lopussa ja tilalle palkattiin uusi sijainen.
Lehtinen ei kokenut viiden vuoden takaista tilannetta reiluksi.
– Kun tulin raskaaksi kuvittelin palaavani samaan työhön äitiysloman jälkeen. Siinä jäi aika tyhjän päälle.
Raskaussyrjintä on Suomessa yleinen ilmiö
Lehtisen tapaus on tyypillinen esimerkki raskaussyrjinnästä. Se ei ole työelämässä harvinaista.
Tavallisista tapauksista Lehtisen kokemukset eroavat siinä, että Lehtinen riitautti asian ja työnantaja tuomittiin käräjäoikeudessa raskaussyrjinnästä.
Tasa-arvovaltuutetun eduskunnalle luovuttaman vuosikertomuksen mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjintä on merkittävä työelämän syrjinnän muoto Suomessa. Yhteydenotot näkyvät tasa-arvovaltuutetun toimistossa ja ne työllistävät paljon myös ammattiliittojen juristeja.
– Suhdeluku yhteydenotoissa pysyy vuodesta toiseen samana. Tämä on hyvin sitkeä ja yleinen ilmiö, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo.
Hän toivoo, että poliitikot ja työmarkkinajärjestöt miettisivät tapoja puuttua ongelmaan. Yksi selkeä taitekohta olisi seuraavalle hallituskaudelle laadittava tasa-arvo-ohjelma, jossa raskaussyrjintään puuttumisen voisi Maarianvaaran mukaan nostaa omaksi teemakseen.
Tasa-arvovaltuutetun ja ammattiliittojen lisäksi kokemuksia raskaussyrjinnästä on kartoittanut urasuuntautuneiden äitien verkosto Mothers in Business.
Verkoston syksyllä tekemässä jäsenkyselyssä vastanneista 800 jäsenestä viidennes kertoi kokeneensa perhetilanteeseen liittyvää syrjintää.
– Vakavimmat olivat tapauksia, joissa määräaikaiset työsuhteet ovat päättyneet ja toinen on otettu tekemään täysin samoja tehtäviä. Lisäksi sovittuja tehtäviä on voitu raskauden takia vaihtaa toisiin tai esimies on lopettanut kaiken yhteydenpidon, verkoston hallituksen puheenjohtaja Annica Moore sanoo.
Samanlaiset ilmiöt nousivat esille myös Ylen kerätessä raskaussyrjintää kohdanneiden naisten kokemuksia. Mira Lehtisen lisäksi kahdeksan naista vastasi Ylen ilmoitukseen ja kertoi kohtaamastaan raskaussyrjinnästä.
Lehtinen oli ainoa, joka suostui esiintymään jutussa nimellään. Muilla haastateltavilla asian julkituomista vaikeuttaa huoli omasta työllistymisestä, syrjintää koskevan prosessin keskeneräisyys tai salassapitoon velvoittava sopimus, jossa asia on ratkaistu työnantajan maksamalla korvauksella.
Yle on tarkistanut esiin tuotujen kokemusten taustoja tutustumalla haastateltavien toimittamiin dokumentteihin, joihin kuuluu esimerkiksi työtodistuksia ja työnantajan kanssa vaihdettuja viestejä.
Ratkaisemattomissa kiistatilanteissa tapaukset ovat vain toisen osapuolen versioita tapahtuneesta. Lehtisen tapauksessa työnantaja on saanut lainvoimaisen tuomion syrjinnästä.
"Ylemmältä taholta viestittiin, että tehtävään tulee toinen henkilö"
Asiakaspalvelutehtävissä hotellialalla työskennellyt 31-vuotias nainen oli tehnyt eri mittaisia määräaikaisuuksia samassa yrityksessä kahdeksan vuoden ajan. Sitten hän alkoi odottaa toista lastaan. Äitiysloma oli alkamassa joulukuussa, ja vanha työnantaja kaipasi työntekijää syksyn ajaksi.
Nainen sopi puhelimitse osaston esimiehen kanssa aloittavansa työtehtävässä elokuun alussa. Myös muille työntekijöille kerrottiin tutun työntekijän aloittavan tehtävässä.
Esimiehen kanssa oli sovittu, että ensimmäisenä päivänä allekirjoitetaan työsopimus. Sopimusta ei koskaan allekirjoitettu.
– Tulin intoa puhkuen työpaikalle ja tervehdin työkavereita, jotka tunsin pitkältä ajalta. Sitten esimies kutsui työhuoneeseensa. Hän vähän kiemurteli ja kaarteli, ja kysyi, miten olen voinut, ja voinko tehdä tätä työtä, nainen kertoo.
Työpaikalla tiedettiin, että nainen oli aikaisemmin kärsinyt voimakkaasta raskauspahoinvoinnista. Nainen vakuutti, että hänellä ei ollut enää raskauspahoinvointia ja hän on valmis aloittamaan työssä.
– Esimies sanoi, että nyt on tullut ylemmältä taholta viestiä, että tähän tehtävään tulee toinen henkilö. Tyrmistyin, ja menin tilanteessa lukkoon. Asiasta oli jo sovittu, ja nimeni oli merkitty työvuorolistaan asti.
Naisen entiset työkaverit kannustivat häntä viemään asiaa eteenpäin. Hän otti yhteyttä oikeusaputoimistoon.
Työnantajan mukaan töiden alkamisesta ei ollut vielä sovittu, mutta naisen kertomusta tukivat työsuhteen alkamisesta esimieheltä kuullut työkaveri sekä työvuorolista.
Yritys suostui sovintosopimuksessa maksamaan 10 000 euron korvauksen. Seuraava askel olisi ollut lähteä puimaan tapahtunutta oikeudessa. Oikeusprosessi pelotti naista. Myös oikeusaputoimisto suositteli naista suostumaan sopimukseen.
Sovintosopimukset, joihin liittyy vaitiolovelvollisuus, ovat raskaussyrjintätapauksissa yleisiä. Näin sekä työntekijä että työnantaja välttävät raskaan oikeusprosessin.
"Nainen ei voi saada sekä uraa että perhettä"
Monet raskaussyrjintätapaukset liittyvät määräaikaisiin työsuhteisiin, mutta eivät rajoitu niihin.
Yleen yhteyttä ottanut 40-vuotias, johtotehtävissä työskennellyt nainen kertoo omasta tapauksestaan, jossa hän koki tulleensa painostetuksi pois vakituisesta työstään sen jälkeen kun tuli raskaaksi.
Vauhdikkaasti kasvaneessa yrityksessä lähes alusta asti mukana olleen naisen esimies, yrityksen omistaja otti raskausuutisen vastaan huonosti. Naisen mukaan välit naispuoliseen esimieheen olivat olleet aiemmin läheiset ja asialliset, mutta muuttuivat äitiysloman lähestyessä.
– Suoraa kommunikaatiota esimiehen kanssa ei ollut loppua kohden enää ollenkaan. Kaikki yhteydenpito hoidettiin assistentin kautta. Se oli vaikeaa. Kokouksiin ei kutsuttu, tapaamispyyntöihin ei vastattu ja minut suljettiin ulos sisäisistä prosesseista. Palkkakehitys pysähtyi eikä töihin paluusta äitiysloman jälkeen keskusteltu lainkaan, nainen kertoo.
Pahenevasta tilanteesta kärsinyt nainen oli yhteydessä työterveyshuoltoon.
Naisen kertoman mukaan miespuolinen lääkäri ohjeisti sanomalla, että nainen ei voi saada sekä uraa että perhettä. Että työnantajaa on ymmärrettävä. Lääkäri arveli naisen reagoinnin johtuvan siitä, että raskaus on herkkää aikaa.
Oikeudenkäyntiin ryhtyminen on monelle liikaa
Äitiyslomansa aikana nainen otti yhteyttä ammattiliiton lakimieheen. Lakimiehen mielestä syrjinnän kriteerit täyttyivät.
Lakimiehen avustuksella nainen kävi työnantajan kanssa neuvotteluita, jotka päättyivät työnantajan tarjoukseen korvauksesta, johon liittyisi vaitiolopykälä.
Nainen ei suostunut sopimukseen, koska ei halunnut tulla ostetuksi hiljaiseksi, mutta hän epäröi asian viemistä eteenpäin.
– Siinä on tietty pelon elementti. Kaikki sanovat, että se on hyvin raaka prosessi. Asia on itsessään hirvittävän raskas, kun tajuaa olleensa rajun syrjinnän kohteena, on saanut lapsen ja on paljon lautasella. Tässä tilanteessa minulla ei ollut siihen vaadittavia voimavaroja.
Nainen irtisanoutui toimestaan, koska ei kokenut voivansa palata yritykseen.
Hän sanoo käsittäneensä raskaussyrjinnän yleisyyden ja ongelman laajuuden vasta omien kokemustensa kautta.
Samassa yrityksessä oli ollut määräaikaisissa työsuhteissa naisia, joiden työsuhdetta ei jatkettu raskaaksi tulon jälkeen. Nainen ymmärsi tämän vasta tultuaan itse syrjityksi.
"Yleensä lapsesta tavataan onnitella"
Toinen johtotehtävissä työskennellyt nainen kertoo kokemuksestaan, jossa raskaudesta kertominen johti huonoon kohteluun ja ulossulkemiseen työyhteisöstä.
Määräaikaisissa tehtävissä työskennelleen 39-vuotiaan naisen esimiehelle raskaus selvisi, kun työterveyslääkärin myönsi hänelle sairauslomaa raskauspahoinvoinnin takia.
Sairauslomalta palattuaan nainen sai kutsun esimiehen huoneeseen.
– Hänen ensimmäinen kysymyksensä oli, haluaisinko irtisanoutua. Sillä tavalla hän halusi kiertää sitä, että hän olisi suoraan vaatinut irtisanoutumaan. Siinä vaiheessa oli pakko sanoa, että yleensä lapsesta tavataan onnitella ensin.
Työyhteisössä tilanne oli tulehtunut jo ennen raskautta, mutta keskustelun jälkeen tilanne meni naisen kertoman mukaan huonompaan suuntaan.
Häntä ei enää kutsuttu palavereihin, esimies antoi palautetta huutamalla ja ennen äitiyslomaa esimies ei enää puhunut hänelle. Työtehtävistään nainen kertoo suoriutuneensa hyvin ja ylittäneensä hänelle asetetut tavoitteet.
Nainen oli yhteydessä ammattiliiton juristiin sekä työterveyslääkäriin. Vaihtoehtojaan pohdittuaan hän totesi, että asian eteenpäinvieminen olisi liian raskasta.
Kun määräaikaisuus päättyi, äitiyslomalla olleen naisen tehtävä avattiin uudestaan hakuun. Hän ei hakenut tehtävään.
Työnantaja ei aina tunnista syrjivänsä – määräaikaisuudet katkeavat äitiyslomiin
Monesti raskaussyrjinnässä saattaa olla kyse pitkään jatkuneesta käytännöstä, jossa työnantaja ei näe ongelmaa. Epävarmassa tilanteessa olevan työntekijän voi olla vaikeaa nostaa asiaa esiin.
28-vuotias asiantuntijatehtävissä työskentelevä nainen oli työskennellyt samassa organisaatiossa vaihtelevillla työsopimuksilla kolme vuotta. Kesällä hän jäi äitiyslomalle, ja samalla hänen työsuhteensa katkesi. Uudesta sopimuksesta ei puhuttu.
– Hankalaa oli se, että minulla on hyvät välit työnantajaan ja lähiesimiehiin. Kaikki onnittelivat ja olivat iloisia vauvauutisista. Keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Samalla pidettiin itsestäänselvänä, että totta kai kun olet vanhempainvapaalla, sinun työsuhteesi katkeaa.
Naista kysyttiin syksyllä takaisin töihin. Hänen mukaansa jatko samassa hankkeessa olisi ollut selvää, jos hän ei olisi ollut äitiysvapaalla.
Nainen toivoo pystyvänsä jatkamaan samassa työpaikassa äitiysvapaansa jälkeen ja kokee asian esiin nostamisen hankalaksi.
Organisaatiossa tasa-arvoon liittyvät asiat ovat pinnalla ja siellä on laadittu tasa-arvosuunnitelma. Määräaikaisten työntekijöiden aseman nainen kokee työnantajansa sokeaksi pisteeksi.
– Se on jäänyt vaivaamaan, että en ole saanut suutani auki. Ei jäänyt hirveän hyvä fiilis siitä, miten tasa-arvosta hyvin perillä olevat ihmiset pitävät kyseenalaistamattomana, että määräaikaisten työntekijöiden työsuhde katkaistaan raskauden takia.
Tasa-arvolain lähtökohtana on, ettei raskaus tai vanhemmuus saa vaikuttaa myöskään määräaikaisen työsopimuksen uusimiseen tai kestoon.
"Äitiysvapaa nähdään automaattisena breikkinä"
Toinen asiantuntijana työskentelevä nainen kertoo vastaavasta kokemuksesta.
Neljän vuoden ajan jatkuneille määräaikaisille sopimuksille ei tullut jatkoa, kun työnantaja kuuli raskaudesta.
– Äitiysvapaa nähdään automaattisena breikkinä eikä nähdä lain velvoittavuutta. Tästä jäi tyrmistynyt olo. Olen ajatellut, että näissä asioissa oltaisiin paljon pidemmällä.
Nainen on uransa alkuvaiheessa. Hän kokee asiasta puhumisen ja mahdollisen riitauttamisen hankaloittavan työllistymistään.
– Tämä on suoraan sanottuna hankala kysymys. Jos minulla olisi varaa valita työpaikoista ja tilanne ei olisi näin epävarma, niin haluaisin nostaa asiat esille ihan jo muiden vastaavassa tilanteessa olevien takia.
Ura voi tyssätä perhevapaisiin myös laillisesti
Määräaikaisten työsopimusten päättymiset voivat olla juridisesti hankalia. Työnantajan menettely voi olla lainmukaista, mutta työntekijä saattaa silti kokea tulleensa syrjityksi.
34-vuotias nainen oli työskennellyt tiedeyhteisöön kuuluvassa organisaatiossa viiden vuoden ajan tullessaan raskaaksi. Nainen jäi määräaikaisesta työstään vanhempainvapaalle ja hänelle palkattiin sijainen.
Tällä välin naisen esimies vaihtui ja uutta projektirahoitusta saanut määräaikainen tehtävä jatkui. Tehtävään palkattiin sijaisena toiminut työntekijä, sillä tämä oli tullut uudelle esimiehelle tutuksi.
34-vuotias nainen oli yhteydessä ammattiliiton juristiin, jonka mukaan työnantaja oli toiminut lain mukaan. Koska perhevapaat olivat jo ehtineet päättyä, ei työnantajan tarvinnut tarjota määräaikaisuutta samaa tehtävää aiemmin hoitaneelle.
– Tämä harmitti todella paljon. Mielestäni olin ollut aikaansaava työntekijä, ja sitten lopulta tämä viiden vuoren ura päättyy tällaisella hyvin triviaalilla tavalla perhevapaani aikana tapahtuneiden henkilövaihdosten takia, nainen sanoo
Hän työskentelee edelleen akateemisessa maailmassa eikä halua tulla tunnistetuksi. Hän pelkää, että asian julkinen käsittely vaikeuttaisi hänen nykyisen työnsä hoitamista.
Työsopimuksen jatko sijaiselle kymmenen vuoden jälkeen
Valtionhallinnossa kymmenen vuoden ajan määräaikaisena työskennellyt 42-vuotias nainen sai kuulla äitiyslomansa aikana, että hänen tehtävänsä rahoitusta jatketaan muutamalla kuukaudella, mutta työsopimus tehdään vain häntä perhevapaan aikana sijaistaneen työntekijän kanssa.
Nainen otti yhteyttä ammattiliittoon ja sen jälkeen työpaikkansa henkilöstöhallintoon, jossa työsopimuksen jatko lopulta järjestyi.
– Asia saatiin kuntoon nopeasti, mutta ei tämä reilulta tuntunut. Tuntui siltä, että itsestään selvistä asioista joutuu taistelemaan. Tunsin itseni kasvottomaksi kulueräksi, sellaiseksi hyödykkeeksi.
Tällä hetkellä äitiyslomalla oleva nainen odottaa jännityksellä, järjestyykö tehtävään lisärahoitusta ja pääseekö hän palaamaan samoihin tehtäviin.
– Nyt kun puhutaan syntyvyyden laskusta niin pitäisi ottaa huomioon se, miksi lasten hankintaa pelätään. Näissä asioissa olisi kyllä paljon rukkaamista.
"Työnantajien asenteet ovat keskiajalta"
Kansainvälisissä tehtävissä työskentelevä 40-vuotias nainen kertoo, että työnantaja yritti tarjota hänelle laitonta työsopimusta äitiysloman aikana.
Naisen perhevapaan aikana hänen työpaikkanaan toiminut yhdistys lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi, isompi yhdistys, johon hän siirtyi vanhana työntekijänä.
Äitiyslomalla olleen naisen työsopimuksen tekeminen kesti kuukausien ajan. Kun sopimus lopulta patistelun jälkeen järjestyi, oli aloituspäivä merkitty heinäkuulle, kun vanhat työntekijät siirtyivät uuteen yhdistykseen maaliskuussa.
– Siinä vaiheessa hermot menivät täydellisesti. Tältä ajaltahan ei sitten kertyisi esimerkiksi vuosilomaa. Laitoin esimiehilleni viestiä, että tämä laittoman työsopimuksen tarjoaminen on aika erikoista, nainen kertoo.
Hän otti yhteyttä ammattiliiton lakimiehiin ja väännön jälkeen työsopimuksen alkamispäivämäärä saatiin kohdilleen. Paha maku omien oikeuksien penäämisestä kuitenkin jäi.
– Sain korjattua tämän, koska olen kokenut ihminen ja pidän puoleni. Mietin, kuinka paljon on tapauksia, joissa esimerkiksi 25-vuotias äiti ottaa tietämättään vastaan laittoman työsopimuksen. Luulen, että yksi syy sille, että Suomessa ei synny lapsia on se, että työnantajien asenteet äitiysvapaita kohtaan ovat jossain keskiajalla.