Vieremäläinen lammastilan emäntä Niina Lohva jakoi vuodenvaihteessa Facebookissa kuvan klementiinipussista.
Hedelmäpussiin kiinnitetyssä tarrassa oli lueteltu sadonkorjuun jälkeen käytetyt aineet: E914, E904, tiabendatsoli, fosetyyli-alumiini, imatsaliili, propikonatsoli.
E-koodien takana on kaksi pintakäsittelyainetta: E914 on kemiallisesti valmistettua hapetettua polyeteenivahaa ja E904 sellakkaa eli intialaisen lakkakilpikirvan puhdistettua vahamaista eritettä.
Loput listasta taas ovat sieni- ja kasvitautien ehkäisyyn käytettyjä torjunta-aineita. Näistä propikonatsolin EU kielsi lokakuussa, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi.
Lohva kertoo tienneensä, että tuontihedelmissä on torjunta-ainejäämiä, mutta torjunta-aineiden lisääminen sadonkorjuun jälkeen yllätti.
Samoin yllättyivät sadat päivitystä jakaneet ja kommentoineet suomalaiset. Moni teki johtopäätöksen, että klementiinit ja muut ulkomaalaiset hedelmät saavat jäädä jatkossa kauppaan. Mutta onko boikottiin syytä?
Tieto vaaroista leviää Euroopassa nopeasti
Suomessa maahantuotujen elintarvikkeiden turvallisuutta valvoo Tulli. Käytännössä kaikkia tuontieriä ei pystytä käymään läpi, vaan tarkastukset perustuvat ennalta arvioituun riskiin.
– Jos tiedämme, että jonkun maan tietyssä tuotteessa on ollut ongelmia, otamme näytteitä tiuhempaan, jaostopäällikkö Suvi Ojanperä Tullin laboratoriosta kertoo.
Osviittaa saadaan aiemmista tutkimuksista sekä Euroopan Unionin hälytysjärjestelmästä (siirryt toiseen palveluun) (Euroopan komissio), jonka kautta jäsenmaat voivat raportoida havaitsemistaan ongelmista.
Jos Suomessa tutkitaan vuosittain 2 000–3 000 maahan tuotavaa ruokaerää, Euroopassa kasvinsuojeluainejäämiä tutkitaan vuosittain noin 80 000 näytteestä (siirryt toiseen palveluun) (EFSA).
Joidenkin hedelmien kanssa Tulli on tavanomaista tarkempi. EU:n laatimalla listalla on esimerkiksi Turkissa tuotetut päärynät, joissa on havaittu jäämiä torjunta-aine amitratsista. Samoin Dominikaanisessa tasavallassa tuotetut mangot, banaanit ja paprikat ovat päätyneet listalle torjunta-ainejäämien takia.
Myös tuontimäärällä on merkitystä. Tulli syynää tarkemmin hedelmiä ja vihanneksia, joita myydään paljon, vaikka niissä ei olisi ollut ongelmia.
Huono satokausi lisää torjunta-ainejäämiä
Monissa tavanomaisissa hedelmissä ja vihanneksissa on jäämiä torjunta-aineista. Esimerkiksi appelsiineista, viinirypäleistä, mansikoista, omenoista, päärynöistä, tomaateista ja paprikoista on löytynyt torjunta-aineita. Rajat ylittyvät harvoin, mutta joka vuosi tarkastuksissa tulee myös yllätyksiä.
Tullin tuoreimmat valvontatilastot ovat vuodelta 2017 (siirryt toiseen palveluun) (Tulli, pdf). Tuolloin ongelmia oli etenkin granaattiomenoissa.
– Useampi Turkista tuotu granaattiomenaerä hylättiin torjunta-ainejäämien takia, jäämiä oli myös espanjalaisissa granaattiomenoissa, Suvi Ojanperä Tullista kertoo.
Ojanperän mukaan määräysten vastaisia tuotteita tulee usein maista, joissa satokausi on ollut huono.
Kokonaisuutena ongelmallisten hedelmäerien osuus on kuitenkin pieni. Esimerkiksi vuonna 2017 tutkituista tuoreista hedelmistä ja hedelmävalmisteista kaksi prosenttia hylättiin torjunta-ainejäämien takia.
Elintarvikkeiden kemiallisia tutkimuksia Tullissa luotsaava Suvi Ojanperä muistuttaa, ettei paniikkiin ole syytä, vaikka myyntiin pääsisikin erä, jossa raja-arvot ylittyvät.
– Torjunta-aineiden raja-arvot on asetettu siten, että vaikka silloin tällöin joku raja-arvoista ylittyisi, niin siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa ihmisille, Ojanperä huomauttaa.
Mikäli haluaa välttää kemikaaleja, tilastojen valossa turvallisinta on syödä kotimaisia kasviksia ja hedelmiä (siirryt toiseen palveluun) (Ruokavirasto). Myös EU:ssa tuotettuja hedelmiä voi syödä huoletta.
Eniten ongelmia on kolmansissa maissa tuotetuissa hedelmissä ja kasviksissa. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa tehdyt takaisinvedot koskivat kumpikin EU:n ulkopuolisia tuotteita, ecuadorilaista keltapassiota ja pakistanilaista vihreää chiliä.
Syö monipuolisesti ja pese
Omaa kemikaalikuormitusta voi vähentää syömällä hedelmiä ja vihanneksia monipuolisesti.
Ruokavirasto kehottaa pesemään hedelmät ja kasvikset riippumatta niiden kotimaasta. Kuljetuksen aikana pintaan on voinut kertyä pölyä ja muuta likaa. Kaupassa hedelmät ovat saaneet osansa ihmisten käsissä kulkevista bakteereista.
Kuorittavia hedelmiä ei välttämättä tarvitse pestä. Tällöin kannattaa kuitenkin pestä kädet kuorimisen jälkeen.
Klementiinejä voi siis syödä, varsinkin jos syö niitä sesonkiaikaan eikä kilotolkulla ympäri vuoden.
