Vaalitentissä toisistaan mittaa ottanut seuraava poliitikkosukupolvi oli harvinaisen yksimielinen tärkeimmästä asiasta, johon pitää hakea ratkaisua pikaisesti.
Se on on ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut ympäristökysymykset.
Tätä mieltä olivat melkein kaikki yhteiseen vaalitenttiin helsinkiläisravintolassa osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.
Vain Perussuomalaiset Nuoret ei pitänyt ilmastonmuutosta ykköshuolenaiheena, kun puheenjohtajilta kysyttiin tämän hetken polttavinta kysymystä.
Näillä konkreettisilla keinoilla puolueiden nuorisopoliitikot taistelisivat ilmastonmuutosta vastaan seuraavalla vaalikaudella.
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi
– Asetetaan tavoitteet riittävän kunnianhimoiselle tasolle: Suomi hiilineutraaliksi 2035 mennessä ja ilmaston lämpeneminen pysäytettävä 1,5 asteeseen. Tehdään hallituskaudet ylittävä parlamentaarinen sopimus. Ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata esimerkiksi verotuksella oikeaan suuntaa. Liikenteen puolella kaikki työsuhdeautot pitää saada sähköistettyä ensi vaalikaudella. Kun 100 000 sähköautoa saataisiin liikenteeseen, myös latausinfra kehittyy. Nyt ihmiset eivät uskalla ostaa sähköautoja, kun ei ole latauspisteitä syrjäseuduilla ja infra ei kehity, kun ei ole autoja.
Vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen
– Vuonna 2035 on liian myöhäistä. Me haluamme, että Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2030, kuten kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) suosittaa. Lihavero on loistava vero, koska se kohdentuu sellaisiin tuotteisiin, jotka aiheuttavat valtavia ilmastopäästöjä. Se myös ohjaisi tekemään eettisempiä valintoja ruokaostoksilla. Painotetaan kasvisruokaa ja vähennetään eläintuotannon määrää, joka on valtavaa resurssien hukkaa. Me pistetään yhteen lehmään kymmenen kiloa ruokaa sisään ja saadaan kilo ruokaa ulos. Kaikista muista fossiilisista polttoaineista paitsi maakaasusta luovuttaisiin 2020-luvulla, maakaasustakin 2030-luvulla.
KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa
– EU:n päästökaupan kehittäminen on tehokas keino vähentää päästöjä. Vaikka päästökauppa toimii periaatteessa hyvin, päästöoikeuksia pitää saada vähenemään markkinoilta paljon nykyistä nopeammin. Se on se ensisijainen keino.
RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo
– Fossiilista polttoaineista on päästävä eroon heti. Huomauttaisin, että fossiiliset polttoaineet vastaavat 30 prosentista Suomen hiilidioksidipäästöistä, liha taas viidestä prosentista. Toki lihatuotannossa voidaan vielä parantaa, mutta lihavero ei ole oikea ratkaisu.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos
– Ensin pitää saada aikaan yhteinen tahtotila, joka tulee sieltä IPCC:n raportista ja tutkijoiden suosituksista. Meidän pitää saada markkinat käyttöön ilmastonmuutoksen torjunnassa eli meidän pitää saada päästöille hinta. Tällä hetkellä olemme tosi huonoja päästöhinnoitelussa, esimerkikiksi polttoaineiden päästöt maksavat huomattavasti enemmän kuin raskaan teollisuuden. Yhtenäistetään verotusta hiiliverolla, joka luo päästöille hinnan. Otetaan ilmastonmuutos markkinoiden kautta hallintaan ja ohjataan ihmisiä käyttämään vähäpäästöisempiä tuotteita.
Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen
– Haluan lisätä tähän hyvään listaan kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen kasvattamisen Suomessa. Siihen liittyy myös puurakentamisen edistäminen, jotta me päästäisiin valtavasti päästöjä aiheuttavasta betonirakentamista eroon.
Vasemmistonuorten edustaja Tuomas Suihkonen
– Tarvitsemme poliittista tahtoa. Tällä hetkellä poliitikot reagoivat ilmastonmuutokseen vain puheella, mutta oikeasti teot puuttuvat.
Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen
– Me pidämme tärkeimpänä asiana turvallisuutta, johon liittyy maahanmuutto-, puolustus- ja rajapolitiikka. Myös työllisyys on tärkeä asia. Ilmastopoliittisia tekoja olisivat lähiruuan suosiminen ja kotimaisen maatalouden tukeminen, ettei meille tarvitse tuoda kaukaa ruokaa laivoilla, jotka saastuttavat paljon. Kotimainen maatalous ja ruoka ovat myös huoltovarmuuskysymyksiä, jotka liittyvät turvallisuuteen.
Osviittaa tulevan hallituksen kokoonpanosta?
Vaalitentin jälkeen nuorisojärjestöjen edustajat kokoontuvat kaksipäiväisiin "hallitusneuvotteluihin" Säätytalolle. Neuvotteluihin osallistuvat kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt.
Nuorten hallitusneuvottelujen pohjana käytetään Ylen ja Helsingin Sanomien syksyn kannatusmittauksiin perustuvaa paikkajakoa.
SDP on ollut gallupien suurin puolue, joten Demarinuoret aloittavat neuvotteluiden hallitustunnustelijana, joka lähettää muille järjestöille niiden näkemyksiä kartoittavat kysymykset.
“Tulevan hallituspohjan” pitäisi olla selvillä torstaina ja “uuden hallituksen” valmis hallitusohjelma esitellään perjantaina.
Myös oppositioon jääneet nuorisojärjestöt neuvottelevat oman ohjelmansa, joka julkistetaan samaan aikaan.