Rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin jäämät maaperässä saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvua.
Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke), Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tekemästä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Siinä tarkasteltiin glyfosaatin ja sen hajoamistuotteen AMPAn pitoisuuksia peltomailla ja metsätaimitarhalla.
Uudessa tutkimuksessa selvisi, että glyfosaattia ja AMPAa jää käsittelyn jälkeen eniten muokkaamattomaan pintamaahan.
Suurimmat glyfosaattipitoisuudet mitattiin vuorokausi ruiskutuksen jälkeen 2,5 senttimetrin paksuisesta maan pintakerroksesta, mutta syvemmissä kerroksissa pitoisuudet laskivat jyrkästi. Toisaalta pinnan pitoisuudet säilyivät suurina pitkälle syksyyn.
Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Luken erikoistutkija Jaana Uusi-Kämpän mukaan glyfosaattia myydään Suomessa noin 650 tonnia vuodessa.
– Sitä käytetään lähinnä juolavehnän torjuntaan. Siihen ei paljon muuta vaihtoehtoa ole, ellei muokata maata.
Glyfosaatti ja AMPA sitoutuvat maahan hyvin, joten valumavesiin niitä kulkeutuu vain vähän.
Uusi-Kämppä neuvoo kotipuutarhureita pärjäämään ilman glyfosaattia. Ammattiviljelijöitä hän kehottaa pohtimaan, voisiko ainetta hyödyntää nykyistä vähemmän.
– Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve – ei vain varmuuden vuoksi, että kun näin on tavattu tehdä.
Glyfosaattia saa käyttää EU:ssa ainakin vuoteen 2022
Glyfosaatti on Euroopan eniten käytetty kasvinsuojeluaine, josta on myös kiistelty paljon.
Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen tutkimuskeskus luokitteli glyfosaatin (siirryt toiseen palveluun) todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi vuonna 2015. Toisaalta Euroopan kemikaalivirasto arvioi (siirryt toiseen palveluun) 2017, ettei glyfosaatti aiheuta syöpää.
Tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukki kirjoitti samana syksynä Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), ettei arvioissa ole ristiriitaa: WHO ei ota kantaa siihen, millaisella annoksella terveys voi vaarantua. Ruukin mukaan glyfosaatin syöpävaarallisuus on käytännössä olematon.
Glyfosaatin myyntilupa oli umpeutumassa Euroopan unionissa vuoden 2017 lopussa, mutta EU päätti viime metreillä antaa aineelle jatkoluvan ainakin vuoteen 2022. Suomi on tukenut pitkää jatkolupaa, koska sen mielestä tieteellinen näyttö kallistuu glyfosaatin vaarattomuuden puolelle.
Jaana Uusi-Kämpän mukaan tarjolla ei ole glyfosaattia parempaa torjunta-ainetta.
– Jos halutaan kemiallista torjuntaa käyttää, muilla aineilla on paljon suurempia haittavaikutuksia. Niitä ei myöskään voi käyttää kaikilla viljelykasveilla, Uusi-Kämppä sanoi Ylen aamu-tv:ssä torstaina.