INARI Jouni S. Laitin puu-, luu- ja sarvityöt ovat katsaus duodjin eli saamenkäsityön nykyhetkeen. Töillään käsityötaitaja kertoo saamelaisesta kauneuskäsityksestä, materiaalin käytöstä, duodjin elinvoimasta ja saamelaisten elämästä nyky-yhteiskunnassa.
– Perinteinen saamenkäsityö on tehty käyttöön, mutta nykypäivänä tarve on vähän muuttunut, ja duodji voi olla näyttävämpää, Laiti kuvailee.
Jouni S. Laitin näyttely Kädessäni maan äänet on nähtävillä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa Inarissa 17.3.2019 saakka. Laitin työt heijastavat tapahtumia Saamenmaalla ja maailmassa saamelaisten ympärillä. Joillain töillään Laiti ottaa tietoisesti kantaa tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Pyrin käsitöideni kautta tehdä tunteita näkyviksi. Jos näyttelyni herättää katsojassa tunteita, koen onnistuneeni.
Saamenpuvut, puukot, kuksat, ahkiot ja muut tarve-esineet on aikoinaan tehty itse tai yhteisön sisällä käyttöesineiksi, ja valmistusmenetelmät on opetettu sukupolvelta toiselle. Saamelainen muotokieli ja estetiikka perustuu pitkälti luonnon materiaaleihin ja käytännöllisyyteen.
Käyttötarpeen muuttuessa saamelainen käsityö on nykyään yhä enemmän myös taidetta, jota myydään saamelaisyhteisön ulkopuolelle. Taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja toteaa artikkelissaan, että saamelainen nykytaide pohjautuu osin duodji-perinteeseen, sen materiaaleihin ja kauneusarvoihin. Utsjokelaisen kulttuuritutkija Vuokko Hirvosen artikkelin, Luonnonkäytöstä käsitöiden raaka-aineena, mukaan saamenkäsityöosaamisella on merkitystä saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunteelle.
Duodji voi olla yhteisölle myös keino sisäiseen vuorovaikutukseen. Tätä kieltä ymmärtävät ne, jotka tuntevat perinteen. Näyttelynsä esineillä Laiti pyrkiikin sanattomaan vuorovaikutukseen katsojan kanssa.
– Näyttelyssä on joitakin perinteisiä käsitöitä, joita ei ole tehty käyttöesineiksi. Kokonaisuus on jollain tapaa rikottu. Tarkoitus on, että se vähän häiritsee ihmisiä ja samalla herättää tunteita. Sitä kautta pyrin ottamaan kantaa, kertoo Laiti.
Esimerkiksi teos, jossa pahkakuksan läpi on isketty ruosteinen naula, on saanut nimen "Maa niin kipuilee". Tästä katsoja voi päätellä, että kuksa edustaa maata.
– Tämä pahkakuksa ei kuitenkaan ole oikea kuksa. Siinä on jotain, mikä riitelee perimmäisen käyttötarkoituksen kanssa. On kuitenkin parempi, että katsoja itse näkee ja sitten tulkitsee, että toimiiko se niin kuin minä olen ajatellut.
Laiti opiskelee Saamelaisessa korkeakoulussa Norjan Kautokeinossa saamenkäsityötä, ja näyttely on osa hänen maisterityötään. Laiti on kotoisin Utsjoelta. Hän on pitkään toiminut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenkäsityöalan lehtorina Inarissa.
