Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Korkojen nousu näyttää siirtyvän entistä kauemmaksi tulevaisuuteen. Asuntovelalliselle se voi olla hyvä uutinen, sillä korkojen nousu kasvattaa asuntolainan kuluja.
Vielä muutama kuukausi sitten arvioitiin, että pitkään ennätysmatalalla olleet euribor-korot olisivat tänä vuonna kivunneet miinuslukemista nollan yläpuolelle.
Talousnäkymät ovat kuitenkin muuttuneet synkemmiksi ja inflaatio eli yleinen kuluttajahintojen nousu on pysynyt hyvin maltillisena.
Hypo-pankin mukaan nousukausi on nyt nähty. Euroopan keskuspankin koronnostot siirtyvät 2020-luvulle, uskoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
Samaa mieltä on Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
– Korot eivät nouse merkittävästi seuraavien reilun kahdentoista kuukauden aikana, hän sanoo.
Asuntovelallisen ei siis juuri nyt tarvitse menettää yöuniaan korkojen takia. Pitkällä aikavälillä asiaa on kuitenkin hyvä miettiä.
Ylen laskurilla voit vertailla, miten oman lainan kuukausikulut nousevat, kun korot alkavat kivuta ylöspäin.
Finanssivalvonta suosittelee, että asuntolainaa ottaessa pankissa tehtäisiin niin sanottu kuuden prosentin stressitesti. Siinä katsotaan, miten paljon lainanhoito maksaa, jos korko on kuusi prosenttia.
Asuntolainalaskuri
Valitse lyhennystapa
Annuiteettilainassa kuukausittainen maksuerä on samansuuruinen, jos korko ei muutu. Kun viitekorko nousee, maksuerä kasvaa, mutta laina-aika ei pitene.
* Viitekorko on se korko, johon asuntolaina on sidottu. Yleisimmin käytettyjä viitekorkoja ovat euribor-korot ja pankkien omat prime-korot.
** Marginaali on pankin osuus lainakorosta. Se neuvotellaan asiakaskohtaisesti ja lisätään viitekorkoon.
Asuntolainalaskurin kaavat perustuvat Suomen Hypoteekkiyhdistyksen laskukaavaan. Laskelma on suuntaa-antava eikä siinä oteta huomioon esimerkiksi lainan perustamisesta pankille maksettavia kuluja.
Vaikka korot ovat epätavallisen alhaalla, pankit tarjoavat asuntovelallisille erilaisia keinoja koronnousulta suojautumiseen.
Lainakorkoa voi suitsia esimerkiksi korkokaton tai korkoputken avulla tai sitomalla joko koko lainan tai osan siitä kiinteään korkoon.
Korkosuoja on kuin vakuutus. Se voi antaa mielenrauhaa, mutta ei välttämättä säästä rahaa.
On mahdollista, että suojasta maksettava hinta on suurempi kuin lainan kustannukset olisivat ilman korkosuojaa.
Yle listasi kysymykset, joita kannattaa miettiä korkosuojaa harkitessa.
1. Kuinka suuri laina on ja miten pitkään sitä maksetaan?
Jos lainaa on vain vähän jäljellä tai lainaa maksetaan enää korkeintaan muutaman vuoden ajan, korkosuoja ei välttämättä ole tarpeen.
Jos taas laina on suuri ja maksueriä riittää parinkymmenen vuoden päähän, korkojen nousu ehtii näkyä lainan kuluissa.
Pitkällä aikavälillä korot nousevat, sillä maailman väestö vanhenee ja säästämisaste laskee, sanoo Handelsbankenin Tiina Helenius.
2. Riittävätkö tulot jos korko nousee?
Onko taloutesi viritetty kovin tiukalle? Pystyisitkö hoitamaan lainaa, vaikka sen korko olisi huomattavasti nykyistä korkeampi? Tätä voi tarkastella yllä olevan laskurin avulla.
Jos kuudenkaan prosentin koronnousu ei nosta kuukausittaisia lainanhoitokulujasi liian korkeiksi, korkosuojaa ei välttämättä kannata ottaa.
Asumiskuluja ja tuloja vertailtaessa pankit pitävät suuntaa-antavana rajana 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että käytettävissä olevista tuloista korkeintaan 40 prosenttia saisi mennä asumiseen eli vuokraan tai vastikkeeseen ja asuntolainaan.
S-Pankin lainoista vastaavan kehityspäällikön Päivi Huttusen mielestä prosenttirajaa tärkeämpää on kuitenkin pohtia sitä, millainen asunto ja asuntolaina on kullekin sopiva.
Lainaa ei hänen mielestään välttämättä kannata ottaa niin paljon kuin pankki voisi sitä myöntää.
– Kenenkään elämän tarkoitus tuskin on lainan lyhentäminen. Rahaa pitää kuukaudessa jäädä muuhunkin: säästämiseen, elämiseen, unelmamatkan toteuttamiseen, Huttunen sanoo.
3. Entä jos jäät työttömäksi tai tulee ero?
Työttömyys, sairastuminen, kuolema ja ero. Nämä muuttavat paitsi elämän, myös käytettävissä olevien tulojen määrän.
Mitä tapahtuisi, jos jäisit työttömäksi tai sairastuisit niin, että joutuisit pidemmälle sairauslomalle? Entä jos sinä tai puolisosi kuolisitte tai eroaisitte?
Selviäisitkö lainasta yksin, vai täytyisikö asunto myydä ja muuttaa siitä pois? Näitä kannattaa Päivi Huttusen mukaan pohtia jo hyvissä ajoin, muutenkin kuin korkojen nousua ajatellen.
4. Nukutko hyvin vai haluatko maksaa mielenrauhasta?
Murehditko ja menetätkö yöunesi, jos et tiedä, kuinka paljon rahaa lainanhoitoon tulevaisuudessa menee?
Jos otat korkosuojan, saat varmuuden siitä, miten suureksi maksuerät enimmillään voivat nousta. On myös mahdollista, että korkosuojan kanssa laina on kalliimpi kuin ilman sitä, jos korot eivät lopulta nousekaan lainan maksuaikana kovin paljon.
Jos taas kestät epävarmuutta etkä halua maksaa pankille yhtään ylimääräistä, korkosuoja ei välttämättä ole tarpeen.
Oletko harkinnut korkosuojaa tai onko sinulle tarjottu sellaista? Miten korkosuojan tarpeellisuutta on sinulle perusteltu? Kirjoita asiasta meille tammikuun loppuun mennessä osoitteeseen heidi.sullstrom (at)yle.fi. Teemme aiheesta jutun.
Lue lisää: