Anne Elisabeth Falkevik Hagenin olinpaikasta ei edelleenkään ole tietoa. Hän katosi lokakuun viimeisenä päivänä. Miljönääri Tom Hagenin puolisoa on jäljitetty kaikessa hiljaisuudessa. Norjan poliisi kertoi katoamisesta vasta keskiviikkona.
Forset Groupin johtava turvallisuuskonsultti Tommi Nyström selvittää, että taustalla näyttää olevan huolellinen tutkimustyö, jonka perusteella on ammattimaisesti arvioitu, että asia kannattaa tuoda julkisuuteen siten, että siepatun turvallisuus ei vaarannu.
– Oli positiivinen yllätys, että asia on pysynyt tällä tietotulvan aikakautena poissa julkisuudesta näin pitkään. Myös perheenjäsenet ovat vaienneet katoamisesta valtavasta paineesta huolimatta.
Nyström sanoo, että on vielä epäselvää, miten ulostulo vaikuttaa ja onko vihjeistä hyötyä tapauksen selvittämisessä. Poliisin mukaan myös siepatun status on epäselvä.
– Varmuudella ei tiedetä, onko henkilö elossa vai ei.
Tommi Nyströmillä on kymmenien vuosien kokemus turvallisuusalalta. Yhtiön toimenkuvaan kuuluu riskienhallinta, matkustusturvallisuus ja korkean profiilin henkilöiden turvallisuus Suomessa ja ulkomailla. Norjan sieppauksen kanssa Nyström ei ole ollut tekemisissä.
Kryptoraha on nykysieppaajien valuutta
Hagenien kotoa löytyi heikolla norjankielellä kirjoitettu lappu, jossa uhattiin surmata rouva, jos poliisi sekaantuisi tapaukseen tai miljoonalunnaita ei makseta. Poliisi ei ole tutkinnallisista syistä julkistanut viestin sisältöä.
– Virheitä vilisevä kieli voi viitata kansainvälisyyteen. Se voi olla myös hämäystä.
Tommi Nyström arvioi sieppauksia yleisellä tasolla. Poliisitutkimuksia tehdään kuumeisesti, esimerkiksi perheenjäsenien mahdollista tarkkailua ennen rikoksen toteuttamista selvitetään. Hän muistuttaa, että Norja on suhteellisen pieni maa ja avoin yhteiskunta. Rouva Hagen saattaa olla myös Norjan ulkopuolella.
Nyströmin mukaan sieppaus voi periaatteessa jatkua miten kauan tahansa.
– Kyllä tässä jo sitä rajaa jo lähestytään, jos sieppaajat eivät ole rahoja saaneet, että jotain ratkaisuja on tulossa, kun puhutaan jo kuukausista.
Pohjoismaissa sieppaukset usein huoltajuuskiistoihin liittyviä
Pohjola on sieppaustenkin määrässä lintukoto. Suomen viime vuosien tunnetuin tapaus on varakkaaseen Herlinien sukuun kuuluvan naisen sieppaus vuonna 2009.
– Sieppausyritykset eivät tule julkisuuteen vaikka niitä on.
– Suomalaiset kidnappaukset liittyvät yleensä arkipäiväisempiin asioihin, kuten lastenhuoltajuuskiistoihin. Ne eivät yleensä ylitä uutiskynnystä. Uhkatilanteet sinänsä eivät ole harvinaisia.
Kansainvälisesti panttivankien sieppaamisen yleisin syy on silti raha. Terroristiryhmät keräävät varoja operaatioihinsa, rikolliset vaurastumiseen.
– Arjessa vaikuttavat toki myös muut syyt, perhesyyt ja tunteet. Kiristys liittyy esimerkiksi tapaamisoikeuteen. Pankkitili saatetaan tyhjentää pakottamalla ihminen automaatille baari-illan jälkeen.
Henkilöturvallisuuspalvelujen käyttö kasvussa
Tommi Nyström sanoo, että esimerkiksi sosiaalisen median aiheuttama tietotulva on muuttanut yhteiskuntaa. Ihmisten liikkeistä on olemassa valtavasti julkista tietoa. Se antaa informaatiota myös rikollisille.
– Suomea suojaa jonkin verran syrjäinen sijainti. Mutta Eurooppa on muutoin avoin, ei meillä rajoja tarkastella tiukasti, liikkua voi vapaasti maasta toiseen. Avoimuus lisää myös rikollisten mahdollisuuksia. Kolikolla on aina kaksi puolta.
Vaikka tavallinen kansalainen joutuu sieppauksen kaltaiseen tilanteeseen erittäin harvoin, Nyström kehottaa pohtimaan esimerkiksi henkilökohtaista tietoturvallisuutta. Kaikkia aikatauluja, aivan koko elämäänsä ei kannata jakaa somessa.
– Pohjoismaalaiset ovat perinteisesti vaatimattomia, varakkuutta ei haluta näyttää. Ei ajatella, että oltaisiin erityisiä missään mielessä. Sosiaalista mediaa osataan kuitenkin käyttää myös ulkomailla, kyllä siellä osataan katsoa, ketkä alueella matkustavat.
Lue myös: