Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä syntyy vuosittain reilusti yli kaksisataa tonnia jätettä erilaisista sairaalan toiminnoista: käytettyjä kertakäyttöastioita ja -tekstiileitä, hygieniatuotteita, pakkausmateriaaleja. Jätettä syntyy myös sairaanhoidollisista operaatioista, kuten leikkauksista.
Erityisen jätteen, kuten esimerkiksi kudosten, käsittelylle sairaaloissa on omat määräyksensä. Tavanomaisempien jätteiden lajitteluun on Länsi-Pohjassa kiinnitetty huomiota jo vuosia.
– Se näkyy kaikille ihan arkipäivässä esimerkiksi siinä, että jätesäkit on värikoodattu kertomaan siitä, mitä jätettä mihinkin laitetaan, kertoo kiireellisen hoidon palvelulinjan johtaja Outi Nyberg Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:stä.
Nybergin mukaan ympäristöasiat vaikuttavat toimintaan ja ajatteluun kaikissa yksiköissä, mutta erityisesti leikkaussalitoiminnassa, josta Nyberg itse vastaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Hänen mukaansa ympäristöajattelusta on tullut suorastaan talon tapa.
– Nämä eri yksiköt ja ennen kaikkea niissä toimivat ihmiset ovat niitä, jotka oikeasti vaikuttavat siihen, miten esimerkiksi kierrätys toimii.
Hyödyntämisaste vaihtelee
Pontevasta lajittelusta huolimatta suurin osa Länsi-Pohjan keskussairaalassa syntyvästä jätteestä päätyy polttoon Oulun jätteenpolttolaitokselle. Reilusta paristasadasta tonnista jätettä noin neljännes pystytään hyödyntämään materiaalikierrätyksen tai suoran uusiokäytön kautta.
Esimerkiksi HUS:issa hyödyntämisaste on hieman alle 50 ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa noin 50 prosenttia. Lukemat ovat hyviä, sillä Tilastokeskuksen tuoreimman jätetilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaikkien suomalaisten tuottamista yhdyskuntajätteistä noin 41 prosenttia päätyy hyödynnettäväksi kierrätyksen kautta. Polttamisen osuus on viime vuosina ollut kasvussa.
– Hyödyntämisaste on tällä hetkellä ihan kohtuullisen hyvä, mutta paranee vielä kun saamme alipaineisen keräysjärjestelmän kattamaan kaikki yksiköt, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan ympäristöpäällikkö Jukka Collan.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa palava jäte kerätään kiinteistöihin asennetulla kuljetinjärjestelmällä, jossa jätekuiluihin lajiteltu energiajae kuljetetaan murskattavaksi jätehalliin ja edelleen poltettavaksi Leppävirran jätevoimalaitokselle.
Yksi este jätteen tehokkaamman hyödyntämisen tiellä voivat olla esimerkiksi pitkät kuljetusmatkat käsittelylaitoksille. HUS:issa iso osa materiaalihyödynnettävästä jakeesta on biojätettä. Länsi-Pohjassa biojätteestä vain osa kerätään erikseen jätekeskus Jäkälässä kompostoitavaksi. Loput päätyvät poltettavan jätteen sekaan.
Jäkälässäkin tosin ollaan luopumassa erilliskerätyn biojätteen kompostoinnista. Jatkossa sitä kuljetetaan reilun sadan kilometrin päähän Oulun Ruskoon, missä Gasum tuottaa siitä biokaasua.
Sairaalamuovien keräys ei kannata
Osassa sairaaloista on aloitettu muovijätteen erilliskeräys. Ongelmana on kuitenkin se, että iso osa sairaaloiden muovijätteestä ei tahdo kelvata jälleenkäsittelylaitoksille.
– Terveydenhuollon pakkausmuovit eivät kuulu tuottajavastuullisesti kierrätettäväksi Rinki Oy:n kautta. Ainoastaan elintarviketeollisuuden muovit kelpaavat, koska Rinki saa niistä tuloja pakkauksia tuottavien kautta. Terveydenhuollon muoveissa on myös oma hygienianäkökulmansa, joten niiden energiaksi hyödyntäminen on paras käsittelytapa, kertoo Jukka Collan KYSistä.
Oma lukunsa ovat terveydenhuollossa syntyvät erityisjätteet. Esimerkiksi osa leikkaussalien kudosjätteestä voidaan toimittaa polttolaitokselle, kuten KYS:issä tehdään.
Länsi-Pohjan keskussairaalaa lähinnä sijaitseva polttolaitos Oulussa ei kuitenkaan pysty vastaanottamaan sairaalan kudosjätettä, sillä se vaatisi erillisen syöttölinjan.
Perämeren Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajan Tuija Ahrikkalan mukaan jäteyhtiö voisi haudata sairaalassa syntyvää biohajoavaa jätettä kaatopaikan penkkaan kuten ennenkin, mutta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ole myöntänyt siihen poikkeuslupaa. Valitus lupapäätöksestä on tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä.
– Biohajoavaa jätettä kertyy varsin vähän kaikkeen kaatopaikkajätteeseen suhteutettuna. Siinä mielessä sen kuljettaminen pienissä erissä jopa satojen kilometrien päähän ei välttämättä ole kovin mielekästä, Ahrikkala sanoo.
Kekseliäästi lisää käyttöikää instrumenteille
Länsi-Pohjan ja myös Lapin keskussairaalan leikkaussaleissa käytetään pääsääntöisesti kestäviä, uudelleenkäytettäviä instrumentteja. Esimerkiksi vanhoja käytöstä poistettuja instrumentteja saatetaan lahjoittaa katastrofialueille, opetuskäyttöön tai vaikkapa taideprojektien raaka-aineeksi.
Kertakäyttöisiäkin välineitä joudutaan toki käyttämään esimerkiksi päivystyksessä, missä tarvittavaa leikkausvälinesettien määrää on vaikea arvioida etukäteen. Isommissa sairaaloissa pullonkaulaksi voi muodostua välinehuollon kapasiteetti, sillä leikkausvälinesettien puhdistaminen ja desinfiointi vaatii myös käsityötä.
Pieniä säästöjä ja hyötyjä saadaan myös ihan tavallista maalais- tai kaupunkilaisjärkeä käyttämällä. Esimerkiksi leikkaussaleissa käytettäviä saksia ei ole pakko heittää metallikeräykseen, vaikka ne eivät enää kelpaisi leikkaussalikäyttöön.
– Mietitään, voidaanko niitä käyttää jossakin toisessa yksikössä jonkun muun asian leikkaamiseen. Esimerkiksi haavanhoitotarvikkeiden leikkaamiseen ei tarvi olla niin erityissakset kuin ohuiden lankojen leikkaamisessa [leikkaussalissa], vinkkaa Outi Nyberg.