Hajosiko kodinkone juuri, kun sen takuuaika oli ehtinyt ummeta? Sanoiko korjaaja, ettei laitetta voi korjata, koska varaosia ei ole saatavilla tai laitetta ei saa auki sitä rikkomatta. Eikö korjausohjetta löytynyt mistään?
Euroopan unionissa on viime vuosina tehty paljon työtä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Jäsenmaiden viranomaiset ovat parhaillaan hyväksymässä suurta säädöslistaa, joka vaatii sähkölaitteiden valmistajia helpottamaan laitteiden korjattavuutta.
Säädökset liittyvät EU:n ekosuunnitteludirektiiviin, joka edellyttää, että laitteiden korjattavuutta, kierrätettävyyttä ja kestävyyttä parannetaan jatkuvasti.
Korjattavuuteen liittyvä säädöstö on hyvin hankala kokonaisuus, koska laitteita on valtavasti erilaisia. Pelkästään tuoteryhmiä on yli 60, kertoo Energiaviraston erikoisasiantuntija Kaisa-Reeta Koskinen.
Käytössä parin vuoden sisällä
Kolmen viime vuoden aikana EU-virkamiehet ovat keränneet tietoa ja laatineet standardeja, miten laitteiden korjattavuutta arvioidaan ja mitataan. Ilman näitä standardeja lakeja ei voisi soveltaa, kyseessä olisi tyhjä lainsäädäntö, Koskinen kertoo.
Työ on nyt alkanut tuottaa tulosta. Viime vuoden lopulla EU-tasolla hyväksyttiin alustavasti muiden muassa valaisinlaitteita, tiskikoneita ja erilaisia tietokone- ja TV-näyttöjä koskevat määräykset.
Määräykset edellyttävät, että laitteet on kyettävä avaamaan korjaamista varten ja tietyt osat on voitava irrottaa. Lisäksi saatavilla tulee olla varaosia ja korjausohjeita.
Säädökset käyvät vielä läpi EU:n tarkistusprosessin. Sen jälkeen eri laiteryhmillä on 1 - 2 vuoden siirtymäaika ennen kuin säädökset astuvat varsinaisesti voimaan. Tämä tarkoittaa, että ne ovat voimassa näillä näkymin vuosista 2020 tai 2021 alkaen.
Uusia tuoteryhmiä hyväksytään jatkuvasti lisää. Lähipäivinä EU-virkamiehet hyväksynevät muiden muassa sähkömoottoreita, tehomuuntajia, ulkopuolisia teholähteitä ja kauppojen kylmälaitteita koskevat määräykset, Koskinen kertoo.
Energiaviraston erikoisasiantuntija arvelee, että muutos kohti laitteiden parempaa korjattavuutta on vasta alkanut. Nyt otetaan ensimmäisiä askeleita. Säädöksetkin on tarkoitettu vain laajalti myydyille tuotteille. Direktiivi koskee vain tuotteita, joita myydään EU-maissa vähintään 200 000 kappaletta vuodessa.
Korjattavuudelle huutava tarve
Kuluttajajärjestöt ovat vaatineet, että EU parantaisi laitteiden korjattavuutta. Niiden mielestä EU on liikaa mukautunut laitevalmistajien vaatimuksiin. Valmistajat ovat halunneet, että monia laitteita saisivat korjata vain valmistajien omat edustajat tai että korjaaminen edellyttää erikoistyökaluja, joita saa vain valmistajalta.
Toisaalta valmistajat ovat sanoneet kiristyvien vaatimusten haittaavan tuotekehitystä.
Monet tilastot tukevat käsitystä, jonka mukaan yhä suurempi osa sähkölaitteista heitetään pois lyhyen käytön jälkeen.
BBC:n tietojen mukaan vuosien 2004 ja 2012 välisenä aikana niiden laitteiden osuus, jotka menivät rikki viiden käyttövuoden kuluessa nousi 3,5:sta prosentista 8,3:een prosenttiin.
BBC:n mukaan pesukoneista yli kymmeneosa hajoaa alle viiden vuoden käytön jälkeen. EU:ssa on myös myynnissä valaisimia, joiden lamppuja ei voi irrottaa ja vaihtaa, vaan koko valaisin menee roskiin lampun sammuttua.
BBC kertoo myös tutkimuksesta, jonka mukaan pitkään kestävä pesukone aiheuttaa 20 vuoden aikana 1,1 tonnia pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin jos kone pitäisi vaihtaa useaan kertaan.
Halu parantaa laitteiden käyttöikää ei rajoitu vain EU-maihin. Yhdysvalloissa jo 18 osavaltiota on ottamassa käyttöön lakeja, jotka parantavat "right to repair" -säädöksiä.
Löytyykö laitteille minimikäyttöikä?
EU:ssa pohditaan myös säädöksiä, kuinka kauan laitteiden on vähintään kestettävä käyttökunnossa.
Minimikäyttöiän määritteleminen on vieläkin monimutkaisemman valmistelun takana kuin korjattavuusstandardin. Laitetyyppejä on lukuisia, mutta myös ihmisten tavat käyttää laitetta vaihtelevat paljon.
Tälläkin saralla on silti tapahtunut edistystä.
Esimerkiksi hehkulamput ovat jo kadonneet kauppojen hyllyiltä samaisen ekosuunnitteludirektiivin ansiosta. Kun lamppujen ekotehokkuusvaatimuksia aikanaan vähitellen kiristettiin, hehkulamput eivät enää täyttäneet vaatimuksia, jolloin niistä piti luopua.
Hehkulamppujen tilalle tuli muun muassa energiansäästölamppuja ja led-valoja, joiden sähkönkulutus oli vain noin neljännes verrattuna hehkulamppuun ja käyttöikä moninkertainen.