Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Hiitolanjoen Voima -yhtiön valituslupahakemuksen, joka koski kalateiden rakentamisvelvoitetta yhtiön vesivoimalaitoksille Hiitolanjoella Rautjärvellä.
Päätös tarkoittaa sitä, että yhtiön on aloitettava kalateiden rakentaminen Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitoksille vuoden sisällä.
Valituslupahakemus koski sitä, millaiset kalatiet, millä ehdoilla ja millä aikataululla ne pitäisi rakentaa. Yhtiö muun muassa haki pidennystä rakennusaikataululle.
Asiaa on puitu lähes kolmen vuoden ajan. Aluehallintovirasto hyväksyi kalatiesuunnitelmat ja velvoitti Hiitolanjoen Voiman rakentamaan kalatiet vuonna 2016.
Yhtiö valitti aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Tästä päätöksestä Hiitolanjoen Voima haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Monen vuoden tie
Hiitolanjoen voimalaitokset ohittavista kalateistä on väännetty peistä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Lopulta korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 2013, että Hiitolanjoen Voiman sekä Vantaan Energia -yhtiön pitää rakentaa kalatiet vesivoimalaitoksilleen Hiitolanjoella.
Vantaan Energia omisti Lahnasenkosken voimalaitoksen, joka sijaitsee Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten välissä.
Yhtiö myi voimalaitoksen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle vuonna 2017. Säätiö tekee parhaillaan suunnitelmia kalojen nousun mahdollistamiseksi voimalaitoksella.
Hiitolanjoki on rajajoki, joka virtaa Rautjärveltä Venäjän puolelle. Joki laskee Laatokkaan.
Joesta kahdeksan kilometriä virtaa Suomen puolella ja 45 kilometriä Venäjän puolella.
Suomen puolella olevat vesivoimalaitokset estävät äärimmäisen uhanalaisen järvilohen nousun lisääntymisalueilleen.