Pitääkö minun muuttaa huumoriani? Pitääkö muuttaa esiintymisessäni jotakin?
Kysymysten ralli alkoi pyöriä Jussi Lankosken, 32, päässä sen jälkeen, kun hän oli saanut viestin koomikko Jamie McDonaldilta. Vuosi oli 2015. Lankoskelle tarjottiin keikkaa Helsingissä järjestettävälle Feminist Comedy Night -klubille.
Syntyjään kanadalainen McDonald on asunut Suomessa 15 vuotta ja noussut noin viiden vuoden koomikon urallaan nopeasti tunnetuksi alallaan. McDonaldin luotsaamalla klubilla tyypillisesti annetaan piut paut perinteisille näkemyksille ja kulahtaneille stereotypioille.
Kutsun klubille saanut Lankoski oli aloitteleva stand up -koomikko. Hän oli hakenut esiintymään klubille, jotta saisi alalta lisää kokemusta ja sitä kautta töitä.
Feminismi joutui tarkasteluun, ja samalla Lankoski kävi esiintymismateriaaliaan läpi. Hän alkoi kehittää mukaan myös feminismihuumoria.
Koomikko allekirjoitti aatteen perusajatukset.
– Tajusin, että minähän olen aina ajatellut samalla tapaa kuin feministit.
Aatteen allekirjoittamisen hetki oli merkittävä, sillä Lankoski oli elänyt elämää, jossa hän kyllä tiedosti epäkohtia yhteiskunnassamme, mutta ei tehnyt siitä numeroa.
– Olin pitkään ajatellut, että tässä yhteiskunnassa pystyy elämään ilman sitoutumista yhtään mihinkään.
Maailman muuttamisen halua oli ollut jo aiemmin, mutta joku asia oli pidätellyt ratkaisun tekemistä.
– En minä itseäni ennen minään sovinistina pitänyt, feminismiin vaan liittyi niin paljon harhoja, hän sanoo.
Mutta palataan näihin harhoihin myöhemmin.
Feministinen suuntaus valtaa teatterialaa
Talvinen iltapäivä on kylmä ja alkaa jo hämärtämään.
Väsyneen näköinen Jussi Lankoski istuu hiuksiaan haroen Helsingin Kannelmäen teatteri- ja konserttitalon Kanneltalon aulan kahviossa. Takana on usean tunnin pituiset intensiiviset harjoitukset. Lankoski on apuohjaajana vasta ensi-iltansa saaneessa Carmen suviyössä -oopperassa.
Hän on edellisenä iltana tehnyt töitä teatterissa Lappeenrannassa ja tullut taas viikonlopuksi Helsinkiin työstämään oopperaa. Carmen on nainen, joka uskoo ihmisen vapauteen ja itsemääräämisoikeuteen. Aihe sopii siis mainiosti apulaisohjaajalle, joka on pohtinut juuri näitä asioita viime vuosina elämässään.
Monipuolinen taiteilija tekee yli puolet töistään teattereissa, näyttelijänä ja esimerkiksi ohjaajana. Lisäksi hän muun muassa lausuu runoja, esittää monologeja ja tekee stand up -keikkaa.
Teatterin suuren yleisön lisäksi hän esiintyy pienille joukoille, esimerkiksi yksityisissä syntymäpäiväjuhlissa tai työpaikkojen järjestämissä tapahtumissa.
– Käyn naurattamassa ihmisiä suljettujen ovien takana.
“Feminismi on minulle ainoa aate, joka aktiivisesti ajaa tasa-arvoa”
Jussi Lankoski
Feministinä hän ei kokemuksensa mukaan erotu taidepiireissä, joiden keskellä hän työskentelee ja vaikuttaa. Lankosken mukaan taiteilijat toivovat muutosta ja tämä näkyy nyt erityisenä feministisenä taidesuuntauksena.
– Me taiteilijat saamme vähemmän ja vähemmän tehdä teoksia. Tällöin ajatusprosessi taiteen tekemisessä korostuu.
Aatetta kannatetaan salassa
Kanneltalon aulan kahvio on hiljainen. Välillä joku satunnainen kulkija säntää viereiseen kirjastoon.
Lankoski haroo hiuksiaan ja katsoo mietteliäänä suoraan silmiin. Hän epäröi kutsua itseään feministiksi. Onko liikkeen historia hänelle tarpeeksi tuttu, ja onko hän oikeutettu kutsumaan itseään feministiksi. Lopulta hän sanoo, että feminismi ei ole vain naisten liike naisille, vaan sen oletuksena on tasa-arvo kaikkien ihmisten välillä. Tämän perusteella mies voi hyvin ottaa kantaa epäkohtiin.
Lankoskelle feminismi näyttäytyy ainoana aatteena, joka aktiivisesti puolustaa ja ajaa tasa-arvoa. Hän naurahtaa kysymykselle, miltä miesfeministiksi kutsuminen kuulostaa.
– Yleensä mies- tai naisetuliitteet eivät palvele ketään.
Moni mies on feministi, vaikkei sitä julkisesti tunnustakaan. Liikkeeseen liittyy Lankosken mukaan liikaa juuri hiljaisuutta.
– Kukaan ei juuri kysy mitään, kun kerron olevani feministi. Saan enemmän palautetta kertoessani, että olen vegaani.
Syy hiljaisuuteen ja tunnustamattomuuteen saattaa olla aatteen historian vähäinen tuntemus.
– Yritän kuitenkin kannustaa, että muutkin paremmassa ja etuoikeutetummassa asemassa olevat uskaltaisivat sanoa olevansa feministejä.
Valkoihoinen ja heteromies, siinä jo pari tekijää, jotka tekevät Lankosken mielestä hänestä onnekkaamman ihmisen suhteessa joihinkin muihin.
Työskentelytavat muuttuivat
Sanataiteilija Lankosken repertuaariin kuuluvat erilaiset monologiesitykset lavalla. Hän on esittänyt esimerkiksi teatterin suorapuheisen uudistajan ja monen taiteilijan arvosteleman teatterinjohtajan Jouko Turkan tekstejä. Turkan suhdetta naisiin ja naisten kohtelua on arvosteltu lehdissä, milloin kriitikoiden, milloin näyttelijöiden suulla.
Feminismiin havahtumisensa jälkeen, Lankoski alkoi tutkia enemmän naisten tekstejä ja alkoi myös esittää niitä. Turkan teksteihin tuli epämiellyttävä sivumaku.
– Aloin miettiä, millä perusteella olen valinnut tekstejäni esityksiini ja millä perusteella olin ohittanut niin paljon naiskirjailijoiden ja -runoilijoiden tuotantoa, Lankoski sanoo.
Ja oopperan apulaisohjaajana Lankoski pohtii paljon Me Too -kampanjan jäljiltä näyttelijöiden ohjaamista. Hänen mukaansa kaikilla täytyy olla hyvä olo tehdä töitä. Työtä paremman ja tasapuolisen kohtelun eteen pitää tehdä koko ajan, koska vallalla on niin paljon vanhoja rakenteita, jotka ohjaavat ihmisten käytöstä.
– Itse olen joutunut määrittelemään uusiksi esimerkiksi sen, miten voin koskea näyttelijöitä näyttämöllä. Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää rajat ja turvallisuuden tunne.
Huumori ei ole tasa-arvoista
Moni muistaa lapsuudesta tai nuoruudesta hetkiä, jolloin maailma aukeni uudella tavalla.
Jussi Lankoski alkoi lukioikäisenä tehdä huomioita omasta perheestään. Äiti hoiti kodin ja neljä lasta sekä kävi lisäksi töissä. Isä oli aina töissä. Hän työskenteli oman isänsä kanssa yhteisessä yrityksessä.
Aikuisena äidiltä asiaa kysyessään Lankoskea hämmästytti äidin lojaali vastaus isän toimintaa kohtaan. Äidin mukaan lasten isä oli itse kiinni omassa isässään ja eli kahden yhteisön, oman perheensä ja lapsuuskotinsa, välissä.
Äiti tyytyi elämäntilanteeseensa.
Nyt vuosia myöhemmin Lankoski haluaa olla hajottamassa epätasa-arvoisia rakenteita työssään ja vapaa-ajallaan.
Esimerkiksi stand up -komiikassa yleisö ottaa jutut paremmin vastaan, jos esittäjänä on keski-ikäinen ja hieman pyöreä mies kuin jos esittäjänä on nainen.
– Huumori ei ole vieläkään tasa-arvoista.
“Ne ihmiset, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen, eivät myöskään kannata feminismiä. Nämä ihmiset haluavat pitää vanhoista valtarakenteista kiinni.”
Jussi Lankoski
Leimaavat harhat
Nyt Jussi Lankoski on julkinen feministi. Viimeistään tämän haastattelun myötä.
Aatteeseen on liittynyt ja liittyy yhä tänä päivänä vastustusta. Lankoski kuitenkin uskoo ihmisten perimmiltään olevan samaa mieltä tasa-arvosta. Se kuuluu kaikille.
– Feminismi on minulle ainoa aate, joka aktiivisesti ajaa tasa-arvoa, hän toteaa.
Ystävilleen hän ei ole joutunut feminismiään puolustelemaan. Entäs vastustajat? Lankoski uskoo, että ne pelkäävät vanhojen rakenteiden murtuvan.
– Ne ihmiset, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen, eivät myöskään kannata feminismiä. Nämä ihmiset haluavat pitää vanhoista valtarakenteista kiinni.
Liikkeeseen on erityisesti menneinä vuosina liitetty naisten aggressiivinen omien asioiden ajaminen, joka ei välttämättä aja tasa-arvoa. Aatteen ikävä kaiku on alkanut hälvetä, ja feministiksi tunnustautuu yhä useampi mieskin.
Menneestä maineesta taitaa olla kuitenkin myös jotain hyötyä.
– Jos sanoisin olevani tasa-arvon kannattaja, sillä ei olisi yhtä suurta painoarvoa kuin sillä, että sanon olevani feministi, Lankoski toteaa.
Entä ne epätasa-arvon asiat muualla kuin taiteen piirissä?
– Esimerkiksi naisen euro on pöyristyttävimpiä käsitteitä! En voinut kuvitellakaan, että sellaista pitää vielä kuulla tänä aikana.
Tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan yhä paljon työtä myös Suomessa. Lankosken tilanteeseen herätti Feminist Comedy Night.
– Lopetin asian väistelemisen silläkin uhalla, että minua pelottaa asettaa itseni alttiiksi tämän asian kanssa. Kuitenkin sen levittäminen ja julkituominen on isompi asia kuin että jäisin neutraalille alueelle.