TALLINNA Työpajatilan nosto-ovi Tallinnan teknillisen yliopiston kampuksella rullautuu auki. Itseohjautuva pikkubussi liukuu pihalle.
Kuljettajaa bussissa ei ole, vaan sen liikkuminen perustuu ennalta ohjelmoituun reittiin.
Minibussi suunnistaa siihen asetettujen älykameroiden ja sensorien avulla. Kamerat toimivat auton "silminä" ja saavat sen pysähtymään, jos ne havaitsevat tiellään esineen tai ihmisen.
Reittiä valvoo aina myös reaaliaikaisesti oikea ihminen, joka on valmis ottamaan poikkeustilanteessa bussin etäohjaukseen.
Sähköllä kulkeva Iseauto-niminen bussi ajelee toistaiseksi vain kampusalueella. Nyt menossa on koeajo, jota opiskelijoista ja tutkijoista koostuva työryhmä seuraa tarkasti.
– Meillä on vielä monta käytännön ongelmaa ratkaistavana ennen kuin auto voi siirtyä liikenteen sekaan, kertoo projektia vetävä Raivo Sell.
Työryhmä miettii parhaillaan muun muassa sitä, kuinka saada kamerat erottamaan uhkaava esine turvallisesta esineestä. Puusta putoavan vaahteranlehden vuoksi auton ei tarvitse pysähtyä, mutta rakennustyömaalta ajotielle sinkoutuvan kivenmurikan vuoksi täytyy.
Jos ongelmat saadaan ratkaistua, bussia kokeillaan liikenteessä kesällä 2019.
Minibussit joukkoliikenteen jatkeeksi
Tallinnan Teknillisessä yliopistossa suunnitellun ja valmistetun Iseauton sisään mahtuu kerrallaan kuusi ihmistä. Ajoneuvo on noin kaksi ja puoli metriä korkea ja puolitoista metriä leveä.
Vastaavia robottiminibusseja kehitetään ympäri maailmaa, myös Suomessa. EU-rahoitteinen Fabulos-hanke testaa niitä parhaillaan kuudessa Eurooopan kaupungissa, Helsinki ja Tallinna mukaanlukien.
Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin vetämässä Fabulos-hankkeessa tavoitteena on selvittää, miten kaupungit voivat hyödyntää itseohjautuvia linja-autoja osana julkista liikennettä.
Iseauto on siis vain yksi monista Fabulos-hankkeessa kehitettävistä minibussityypeistä. Muut hankkeen minibussit ovat kuitenkin ulkonäöltään ja toimintaperiaatteiltaan hyvin Iseauton kaltaisia.
Niiden vauhti ei päätä huimaa: esimerkiksi Iseauto köröttelee tällä hetkellä keskimäärin 10–20 kilometrin tuntivauhtia eli noin pyöräilynopeutta.
Ketä tällainen pieni ja hidas bussi hyödyttää?
Moniakin, arvelee Raivo Sell.
Hän kertoo, että itseohjautuva minibussi ohjelmoidaan kulkemaan tiettyä reittiä yhden tai kahden neliökilometrin säteellä.
Minibussin ei ole siis tarkoitus syrjäyttää joukkoliikennettä vaan toimia sen täydentäjänä. Se voisi esimerkiksi kuljettaa lähiön laitamilla asuvia ihmisiä juna-asemalta lähemmäs kotiaan.
– Iseauto voisi liikennöidä vaikka jonkin sairaalan läheisyydessä kuljettaen ihmisiä lähimmältä bussipysäkiltä sairaalalle. Se voisi olla suuri apu esimerkiksi huonokuntoisille vanhuksille, Sell sanoo.
Pidemmälle kehittyneenä versiona minibussin voisi kytkeä kyytipalvelu Uberin tai Taxifyn kaltaiseen taksisovellukseen. Asiakas voisi tilata bussin haluamaansa osoitteeseen haluamanaan aikana.
Tulevaisuudessa vauhti lisääntyy
Tallinnassa ei ole toistaiseksi suunniteltu itseohjautuville minibusseille omia ajokaistoja, vaan ne tulevat kulkemaan muun liikenteen joukossa ajoradoilla.
Hitaan ajovauhtinsa vuoksi ne eivät kuitenkaan voi kulkea vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Aluksi niitä tullaankin kokeilemaan syrjäisillä pikkuteillä, jollaisia Tallinnassa löytyy esimerkiksi Kadriorgin kaupunginosasta.
Jatkossa itseohjautuvien bussien nopeutta on tarkoitus kasvattaa. Fabluos-hankkeessa kehitettyjä busseja tullaan kokeilemaan lajasti ympäri Eurooppaa vuonna 2020. Tuolloin tavoite on, että bussit voisivat jo ajaa normaalin liikenteen seassa.
Viro edelläkävijä robotiikassa
Itseohjautuvat minibussit eivät ole ainoita robottiajoneuvoja, joita Virossa kehitetään.
Tallinnan jalkakäytävillä on jo parin vuoden ajan saattanut tulla vastaan virolaisen Starship-yhtiön polvenkorkuisia kuljetusrobotteja. Ne voivat kuljettaa parin kilometrin säteellä paikasta toiseen esimerkiksi pieniä postipaketteja ja ruokaa.
Muun muassa suomalainen ruuankuljetuspalvelu Wolt on kokeillut niitä Tallinnassa ruokalähetteinä. Testikuljetukset ovat yhtiön mukaan onnistuneet hyvin.
Robottilähetti toimii samoin kuin ihmislähettikin: asiakas tilaa Woltin sovelluksessa haluamansa ravintola-annoksen. Wolt lähettää tiedon tilauksesta lähimmälle vapaalle kuljetusrobotille. Kun robottilähetti saapuu ravintolalle, valmis annos asetetaan robotin sisälle tiiviiseen säiliöön.
Lopuksi robotti kuljettaa ruuan asiakkaalle, joka saa säiliön auki klikkaamalla linkkiä puhelimessaan.
Viron parlamentti hyväksyi vuonna 2017 lain, joka sallii kuljetusrobottien käytön liikenteessä. Virolainen Starship on yksi kuljetusrobottien johtavista valmistajista maailmassa. Sen takana ovat internetpuhelupalvelu Skypen perustajat Ahti Heinla jaJanus Friis.
Viroa pidetäänkin yhtenä robottiteknologian edelläkävijämaana. Korkeatasoinen robotiikan opetus houkuttelee Tallinnan Teknilliseen yliopistoon opiskelijoita useista maista.
Viro on pitkällä myös sähköautoteknologiassa. Maassa on yksi Euroopan kattavimmista sähköautojen latausverkostoista: latauspisteitä löytyy ympäri maata noin viiden-kuudenkymmenen kilometrin välein.
Kuvaavaa on sekin, että virolaisesta Taxify-taksisovelluksesta voi halutessaan tilata itselleen taksikyydiksi Teslan sähköauton.
Auton omistaminen pian ehkä historiaa
Iseauto ja muut vastaavat itseohjautuvat minibussit ovat kaukana itseohjautuvista yksityisautoista, joita jotkin suuret autofirmat parhaillaan kehittävät.
Minibussien kehitys on yksityisten robottiautojen kehitystä pidemmällä. On paljon yksinkertaisempaa suunnitella auto, joka kulkee tiettyä rajattua reittiä pitkin, kuin auto, joka ajaa ihmisen pyynnöstä minne tahansa.
Raivo Sell uskookin, että yksityisautot ovat viimeinen autotyyppi, joka robotisoituu.
– Ensin tulemme näkemään liikenteessä erilaisia itseohjautuvia julkisia kulkuvälineitä ja tavaroiden sekä ruuan kuljetusajoneuvoja, sitten ehkä robottitakseja, hän sanoo.
Sell uskoo, että robottiautojen yleistyessä yhä harvemmalla on tarve omistaa auto.
– Siinä vaiheessa, kun sähköisen robottiauton voi tilata tarpeen vaatiessa kotiovelle, moni alkaa kyseenalaistaa kalliin auton ostamisen ja ylläpidon mielekkyyttä.
Tällä olisi Sellin mukaan paljon positiivisia vaikutuksia ihmisten arkeen.
Yksityisautoilun väheneminen johtaisi muun muassa liikenneonnettomuuksien vähenemiseen. Esimerkiksi Suomessa Liikennevakuutuskeskuksen onnettomuusraporttien mukaan (siirryt toiseen palveluun)valtaosa liikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajien tekemistä inhimillisistä virheistä.
Robottiauto ei väsy, ei kaahaa eikä kilpaile toisten autojen kanssa.
Itseohjautuvat minibussit on ohjelmoitu pysähtymään liikennevaloissa, välttämään esteitä ja tunnistamaan liikennemerkit.
Haasteena ovat vielä tilanteet, joita ei voi ennakoida. Toistaiseksi yllättävissä tilanteissa auton ohjaus siirtyy ihmisen käsiin. Tulevaisuudessa autojen olisi tarkoitus selvitä haastavistakin tilanteista yksin.
Raivo Sell uskoo myös, että kotipihoillemme ja kaupunkien keskustoihin syntyy tulevaisuudessa enemmän elintilaa, kun suuria parkkipaikkoja ja -halleja ei enää tarvita.
– Käsityksemme autoilusta, liikenteestä ja koko kaupunkikulttuurista tulee muuttumaan täysin, Sell ennustaa.
Lue myös:
Japanilaisen designjätti Mujin Suomen-suunnitelmat tarkentuivat: luvassa muun muassa robottibussi
Otaniemessä ajelevat robottiautot ennakoivat automaattibussia
