TURKU Turussa oli asutusta jo 790 vuotta sitten, mutta kaupungin syntyhetkestä on eriäviä käsityksiä.
Varsinainen syntymäpäivä lasketaan 23.1.1229 päivätystä paavi Gregorius IX:n kirjeestä. Hän kehotti siirtämään Suomen piispanistuimen paremmalle paikalle. Tosin sitä kirjeessä ei kerrottu, missä piispanistuin silloin sijaitsi eikä edes sitä, mihin se siirrettiin.
Historiantutkijat ovat nykyään vakuuttuneita, että piispanistuin siirrettiin tuolloin Nousiaisista Koroisiin.
Turun kaupungin perustaminen on kuitenkin tulkinnanvarainen kysymys. Arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen mielestä on väärin ottaa Turun syntymäpäiväksi Koroisten piispanistuimen siirtämisajankohta. Hän on kirjoittanut aiheesta muun muassa Helsingin Sanomien yleisönosastolle vuoden 2018 toukokuussa (maksullisen sisällön voi lukea tästä linkistä).
Hiekkasen mielestä kaupunki syntyi vasta 1300-luvun tienoilla, kun kaupunki perustettiin nykyiselle paikalleen tuomiokirkon ja Suurtorin ympärille.
Koroistenniemellä yhä rakennusten jäänteitä
Turun yliopistossa työskentelevä filosofian tohtori ja arkkitehti Panu Savolainen vakuuttaa, että piispankirkko ja piispan palatsi sijaitsivat Koroistenniemellä.
– Tällä paikalla oli siis 1230-luvulta alkaen Suomen hiippakunnan pääkirkko. Jonkin aikaa kesti ennen kuin senaikaiset viestinviejät saivat paavin määräyksen perille, naurahtaa Savolainen.
Jännittävää on se, että kirkon ja palatsin jäännökset näkyvät yhä.
– Tämä on kaupungin vanhimpia muurattuja rakenteita, kertoo Savolainen innostuneena piispan palatsiksi tulkitun rakennuksen kivijalasta.
Voi laittaa mielikuvituksen liikkeelle ja pohtia, miten piispan sotilaat ovat olleet valppaina palatsin ikkunoissa, joiden alla Aurajoki on virrannut.
Savolainen kertoo, että kirkonmiehillä oli silloin omat sotaväkensä ja he olivat Suomen alueen hallitsijoita maallisten käskynhaltijoiden rinnalla.
Tuomiokirkko Unikankareelle vuonna 1300
Matkamme jatkuu kohti seuraavaa Turun historian vaihetta. Valitettavasti käytössä ei ole alusta, jolla lipuisimme Aurajokea kohti satamaa ja nykyistä historiallista keskustaa. Noin 50 vuoden päästä piispanistuin siirtyi nykyisen tuomiokirkon paikalle. Kirkko vihittiin käyttöön todennäköisesti vuonna 1300. Oliko kaupunki jo olemassa ennen kirkkoa vai rakentuiko se uuden tuomiokirkon ympärille?
– Tällä hetkellä vallitseva käsitys on se, että kauppa, kirkko ja konventti eli luostarilaitos tulivat kaikki tänne yhtä aikaa 1290-luvulla. Myös linnaa rakennettiin jokisuulle, kertoo filosofian tohtori ja arkkitehti Panu Savolainen.
Turun tuomiokirkon seinissä yhä lähes alkuperäistä ainesta
Lähdemme vielä tutkimaan, millaisia vanhoja seiniä on jäljellä Turun tuomiokirkossa. Löytyykö ehkä jopa alkuperäisiä seiniä. Pääsemme kurkistamaan pohjoisen kappelirivistön ullakolle. Panu Savolaisen silmät loistavat, kun hän esittelee lähes 700 vuotta vanhaa seinää.
– Tämä on ollut aikanaan ulkoseinä. Varovainen arvaukseni olisi, että tämä on 1300-luvun loppupuolelta. Olisi hienoa, jos voitaisiin tutkia tuomiokirkon seinärakenteet uudelleen ja uusimmilla tutkimusmenetelmillä. On suuri haaveeni, että sellaiselle tutkimushankkeelle löytyisi rahoitus, Savolainen sanoo.
Jokainen pääsee keskiaikaisen Turun tunnelmaan mielikuvituksen avulla. Turussa on paljon paikkoja, joissa voi eläytyä jopa 700 vuoden takaiseen elämään.
– Kaikki pääsevät tähän tuomiokirkon sakastin oven lähelle. Keskellä kirkkosalia näkyvät neliskulmaiset pylväät, jotka ovat osa vanhinta kirkkoa. Tässä on lähes 700 vuotta vanhaa seinää. Turun linnassa ja Aboa Vetuksen museon alueella pääsee myös hyvin tunnelmaan, neuvoo Savolainen.
Kymmenen vuoden päästä ovat edessä Turun 800-vuotisjuhlat, joiden valmistelu on jo käynnissä.
Lue lisää: