Jani Hotanen tarpoo lumisessa metsässä kohti kuusen juurella olevaa loukkua. Kuusen oksat levittäytyvät metallisen häkin ylle suojaten paikkaa, johon Hotanen on tuonut syötin houkuttelemaan supikoiran loukkuun. Kun supikoira tarttuu syöttiin ja alkaa repiä sitä, häkkiä avoinna pitävä vaijeri vapautuu. Loukku pamahtaa kiinni ja supikoira on ansassa.
– Syöttinä tässä loukussa on aiemmin metsästetty supikoira. Se toimii hyvin, koska supikoira on kannibaali ja syö mielellään lajitoveriaan, Hotanen kertoo.
Hotanen on virittänyt 17 loukkua pitkin asuinympäristönsä metsiä. Hän on poikkeuksellisen aktiivinen pienpetojen pyytäjä. Syksyllä loukut vaihtuvat metsästykseen koiran avulla.
– Koira pysäyttää supikoiran haukkumalla. Koira saattaa myös purra supikoiraa niin, että se halvaantuu. Minä tulen sitten ampumaan eläimen.
Hotanen metsästää supikoiria, koska ne levittävät tauteja, vievät elintilaa kotimaisilta pienpedoilta, tuhoavat lintujen pesiä ja syövät marjat pensaista. Monet vihaavat supikoiria.
Pian supikoiraa saattaa saada metsästää kuka tahansa ilman metsästyskorttia pelkällä maanomistajan luvalla. Eduskunnan hyväksyntää odottaa juuri julki tullut lakiesitys, jolla supikoira siirtyy riistaeläimestä samaan kastiin rottien ja varisten kanssa eli rauhoittamattomiin eläimiin.
Taustalla on supikoiran luokittelu EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallisen lajin metsästystä ei ole järkevää säädellä samoilla laeilla, joilla huolehditaan esimerkiksi siitä, ettei metsäkanalintuja metsästetä liikaa. Supikoira haluttaisiin metsästää Suomesta sukupuuttoon.
– Ei sitä metsästämällä enää pois saa, Hotanen sanoo.
Samaa mieltä ovat kaikki asiaan perehtyneet. Supikoirien kantaa ei tiedetä. Jotain kertoo kuitenkin se, että niitä metsästetään Suomessa 100 000-170 000 yksilöä vuodessa, ja silti supikoiria riittää. Jotta laji ei enää leviäisi laajemmalle, aiotaan supikoirien metsästystä tehostaa. Ja siksi metsästyksen sääntöjä höllätään.
Supikoiralta ei voi lyödä tajua kankaalle
Suunnitelma metsästyksen tehostamisesta on Hotasesta periaatteeltaan hyvä, sillä hänenkin kokemuksensa mukaan supikoiria on paljon. Eräänä syksynä Hotanen tappoi viikon aikana yhdeltä pellolta 35 supikoiraa, kun naapurit olivat valittaneet marjapensaiden tyhjenevän parempiin suihin. Hotasta kuitenkin arveluttaa, miten supikoiran metsästys mahtaisi sujua ihmiseltä, jolla ei ole metsästyskorttia.
Loukun voi virittää pihalleen melko helposti, mutta se ei vielä riitä.
– Herää kysymys, että mitenkähän lopettaminen mahtaa tapahtua? Supikoiran kokoista eläintä ei saa hengiltä haravalla lyömällä, Hotanen sanoo.
Hotanen ei yrittäisi lyödä supikoiraa hengiltä millään muullakaan välineellä, ei kivellä eikä kirveellä. Supikoira on on noin 25 senttiä korkea, muutaman kilon painoinen eläin. Se on sitkeä, ja tajuttomaksi kalauttaminen voisi helposti mennä pieleen. Lisäksi supikoira on ärhäkkä olento, eikä se suinkaan odota loukussa rauhallisesti lopettajaansa.
– Ne ryntäilevät loukussa ympäriinsä. Ei sellaisen kiinnipitäminen oikein onnistuisi. Eläinlääkärikin luultavasti lopettaisi supikoiran ampumalla, Hotanen sanoo.
Suomen eläinsuojeluyhdistystoivoo, ettei lakiesitys ilman metsästyskorttia metsästämisestä menisi läpi. Eläinsuojeluyhdistys jakaa Hotasen pelon siitä, miten supikoiran tappaminen onnistuisi eettisesti maallikolta.
– Siinä on iso riski, että eläimelle aiheutetaan ylimääräistä kärsimystä. Myöskään lajin tunnistus ei ehkä ole kovin hyvää, sanoo Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.
Pulli arvelee, että maallikko saattaisi vahingossa tappaa jonkun muun eläimen kuin supikoiran.
Haitalliseen vieraslajiin ei päde reilun pelin henki.
Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, maa-ja metsätalousministeriö
Lakiesitystä laatimassa olleen maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppaisen mukaan laki ei jatkossakaan antaisi anteeksi väärän lajin tappamista sillä perusteella, että eläintä on luultu supikoiraksi.
– Siitä lähdetään, että henkilöllä, joka lopettaa eläimen, on riittävät tiedot ja taidot sekä eläimen tunnistamiseksi, että sen lopettamiseksi ilman turhaa kärsimystä, Kemppainen sanoo.
Ei myrkkyjä, eikä sähköiskuja supikoiralle
Supikoira on selvästi suurempi nisäkäs kuin rotta, hiiri tai varis, joiden joukkoon se metsästyslain silmissä jatkossa kuuluisi. Tästä syystä lausunnolla on lain lisäksi asetus, jossa määritellään tarkemmin, millaisilla keinoilla supikoiraa saa metsästää.
Rotan saa myrkyttää, mutta supikoiraa ei. Rotan saa tappaa ilmakiväärillä, supikoiraa ei. Rotan voi houkutella loukkuun, jossa se kuolettavan sähköiskun, mutta supikoiran kohdalla tämäkin on kielletty.
Myrkyn tai sähkölaitteen käyttämistä supikoiran tappamiseen ei voida pitää eläinsuojelullisesti hyväksyttävänä. Niiden käytöstä voisi myös aiheutua vaaraa ihmisille sekä koti- ja muille eläimille.
Jatkossa supikoiraa saisi metsästää pimeänäkölaitteiden, valojen, peilien ja koneellisten houkutusäänien avulla. Ne ovat tavallisesti metsästyksessä kiellettyjä.
– Haitalliseen vieraslajiin ei päde reilun pelin henki, Kemppainen sanoo.
Jani Hotasella on jonkin verran kokemusta esimerkiksi yötähtäimestä. Vaikka niitä ei saa käyttää tavallisessa metsästyksessä, hän on käyttänyt niitä tilanteissa, joissa on etsinyt esimerkiksi loukkaantunutta hirveä poliisin apuna. Hän pitää laitteita kiinnostavina, sillä ne helpottavat metsästystä ja mahdollistavat sen myös pimeällä.
– Tuovathan ne turvallisuuttakin, ettei ammuta vahingossa naapurin kissaa, Hotanen sanoo.
Hotanen arvelee, että pimeännäkölaitteet ovat kuitenkin niin kalliita, etteivät tavalliset harrastajat raaski niitä hankkia.
Talviturkissa olevan supikoiran turkin voi ottaa talteen ja myydä.
Metsästäjä Jani Hotanen, Hirvensalmi
Suomen eläinsuojeluyhdistyksessä uusi metsästyskeinoja pidetään tervetulleina, jos ne helpottavat ja nopeuttavat eläimen kärsimystä.
Sen sijaan yhdistys tuomitsee jyrkästi sen, että vieraslajin vähentämisen nimissä supikoiria saa metsästää milloin vain, myös pesimäaikaan.
– Ei ole eettistä tappaa emoeläimiä ja jättää poikasia kuolemaan hitaasti kärsien nälkään, Kati Pulli sanoo.
Eläinsuojeluyhdistyksen linja on, että on hyvä, jos supikoirien leviämistä uusille alueille yritetään estää. Silloin eläimet välttyvät myös siltä, että niitä tapetaan, koska ne ovat väärässä paikassa. Yhdistys haluaisi, että tieteellisin menetelmin tutkittaisiin, millä konstilla supikoirien leviäminen saataisiin tehokkaimmin estettyä.
– EU ei vaadi, että kantaa täytyy hoitaa metsästämällä, Pulli sanoo.
Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen arvelee, ettei supikoiran metsästyksestä tule suuren joukon puuhaa. Jos supikoiria on häiriöksi asti omassa pihapiirissä, voi supikoiran loukuttaa ja pyytää sitten metsästäjän lopettamaan sen. Tähänkin uudella asetuksella haetaan helpotusta: supikoiran saisi jatkossa lopettaa loukkuun myös taajamassa. Tällä hetkellä eläintä ei saa ampua jos lähimpään naapuriin on matkaa alle 150 metriä.
– Esityksen mukaan se olisi sallittua. On kuitenkin ehdottoman tarkkaa, että eläimen saisi ampua vain loukkuun, lainsäädäntöneuvos Kemppainen sanoo.
20 vuotta supikoiria metsästänyt Hotanen pohtii, ettei loukuttamisesta välttämättä tule kovin suosittua. Se vaatii aikaa ja rahaa. Loukku täytyy käydä tarkistamassa vähintään kerran päivässä, ettei eläin joudu kärsimään. Hotanen on hankkinut omiin loukkuihinsa laitteen, joka lähettää hänelle tekstiviestin, kun ansa laukeaa.
– Olen laittanut tähän puuhaan tuhansia euroja.
Uusi laki ja asetus astuvat voimaan todennäköisesti tänä keväänä, jollei eduskunta toisin päätä. Kemppainen korostaa, että vaikka lain mennessä läpi säännöt supikoiran metsästyksessä höllenevät, eläinsuojelulakia täytyy noudattaa, kuten tähänkin asti.
Jani Hotasen mielestä ainoa eettinen tapa lopettaa supikoira on sen ampuminen riittävän tehokkaalla aseella. Hän itse lopettaa supikoirat pistoolilla.
Jäljelle jäänyt ruho päätyy useimmiten mullan alle.
– Talviturkissa olevan supikoiran turkin voi ottaa talteen ja myydä, mutta ei niistä paljon rahaa saa, Hotanen sanoo.
Juttua korjattu ke 23.1. kello 11:53 Loukut vaihtuvat koirapyyntiin syksyllä, ei kesällä, kuten jutussa aiemmin oli.
Juttua tarkennettu ke 23.1. kello 12:11 Jani Hotasen toista kommenttia tarkennettu. Koiran on tarkoitus pysäyttää supikoira haukkumalla, ei puremalla.