Outokumpulainen teatterintekijä Henry Räsänen veti vielä 2000-luvun alussa työttömien valmennuskursseja. Kunnes ristiriita pohjoiskarjalaisen sielunmaiseman ja kurssien tavoitteiden välillä kävi liian suureksi.
– Ihmisistä koetetaan tehdä sisäisiä yrittäjiä, jotka alkavat brändätä omaan henkilöään.
Nyt hän tekee teatterilavalle komiikkaa työttömien kursseista ja hyödyntää omia kokemuksiaan.
Uutta hän nappaa mukaan, kun saa esimerkiksi palautetta työttömiltä.
Viime aikoina työttömiä on puhuttanut erityisesti aktiivimalli.
Aktiivimallin herättämä ärtymys nousi esiin myös, kun Yle teki joulukuussa 2018 työttömille kyselyn siitä, millaisia kokemuksia heillä on työllistymishankkeista.
Valmennuskursseja ei ole keksitty aktiivimallin tultua voimaan vuonna 2018, vaan niitä on järjestetty vuosikausia. Vastaajien kritiikistä suurin osa näytti kuitenkin liittyvän viime vuonna pidettyihin valmennuksiin.
Yli 40 000 työtöntä kävi eri valmennuksissa vuonna 2017. Viime vuonna jo kesäkuun loppuun mennessä oli valmennettu 26 000 työtöntä. Koko vuoden lukumäärä ei ole vielä tiedossa.
"TE-toimistossa ei muuta tarjolla"
Moni kertoi osallistuneensa viime vuonna lyhytkestoisiin työnhaku- ja uravalmennuskursseihin ja välttäneensä siten aktiivimallin leikkurin. Kursseja he kuitenkin pitivät hyödyttöminä, koska niistä ei ollut apua työllistymiseen.
Esimerkiksi nelikymppinen nainen kertoi, että TE-toimiston virkailija oli esitellyt kahta firmaa, joiden koulutuksiin voisi mennä “täyttämään aktiivisuusehtoa”.
– Konsulttiyritykset pyörittävät suurta bisnestä näillä "aktivointikursseilla", koska TE-toimisto suoltaa heille asiakkaita joka viikko alkaviin samanlaisiin Työnhakuklubeihin, nainen hämmästeli Ylen kyselyssä.
– Näitä oli tarjolla, ei TE-toimistolla oikein ollut muuta. Ainoa motiivi siinä oli se aktiivimallin ehtojen täyttäminen, kertoi kolmelle valmennuskurssille viime vuonna osallistunut 61-vuotias mies.
Jos työllistymistä edistävä palvelu kestää vähintään viisi päivää, työtön on osoittanut riittävästi aktiivisuutta, eikä hänen työttömyysetuuttaan leikata. Asiaa tarkastellaan kolmen kuukauden jaksoissa.
Muita tapoja täyttää aktiivimallin ehdot on tehdä 18 tuntia työtä tai ansaita yrittäjänä 241 euroa.
– Työhaastatteluissa olen ollut ja osoittanut siten aktiivisuutta työnhaussani, mutta kuten tunnettua, tämä ei sisälly aktiivimalliin, tuskaili keväällä valmennusryhmään osallistunut nainen.
"Kaikki hakuvinkit itsestäänselviä"
Osa vastaajista koki työnhaku- ja uravalmennukset itselleen turhiksi, koska kursseilla oli jauhettu jo entuudestaan tuttuja asioita. Kokemus saattoi olla jopa työnhakua lannistavaa.
– Konsultit korostivat, kuinka sinun on oltava aktiivinen monessa eri sosiaalisen median kanavassa tai et ole olemassa työnantajille ollenkaan. Jos et ole päässyt sisälle hyvä veli -verkostoon, olet työttömäksi jäätyäsi jo tippunut kelkasta. Näiden sisältöjen jälkeen jokainen meistä työttömistä oli täysin henkisesti lyötyjä.
– Kaikki työpaikan saamista auttaneet toimenpiteet olivat itsestäänselviä. Näin olin toiminut omatoimisestikin ennen tätä "työllistävää palvelua".
– Laitettiin syksyllä CV:n teon yksityisvalmennukseen, vaikka sanoin, että olen opettanut CV:n tekoa ja muuta viestintää kahdessa korkeakoulussa Suomessa.
Valmennuspalvelujen tarjonta työttömille on kasvanut viime vuosina. Ely-keskukset hankkivat vuonna 2016 valmennuspalveluja 21,9 miljoonalla eurolla ja viime vuonna jo 26,1 miljoonalla.
Kymmeniätuhansia valmennuksia vuosittain – joukkoon mahtuu erilaisia kokemuksia ja kouluttajia, eikä suppea kyselymme pysty kertomaan tilanteesta koko totuutta. On silti kiinnostavaa, kuinka monet nostivat esiin samankaltaisia havaintoja.
"Neuvottiin menemään töihin selvinpäin"
Valmennukset olivat usein ryhmätapaamisia, osa taas oli tehty verkossa ja valmentajan kanssa asioitu vain sähköpostilla tai puhelimessa.
Jos valmennus oli tapahtunut ryhmässä, anti oli usein jäänyt vähäiseksi ryhmän kirjavan kokoonpanon takia. Samoihin ryhmiin oli laitettu ihmisiä, joilla oli aivan erilainen koulutustausta, työhistoria ja työttömyyden kesto.
– Osallistujien taustat vaihtelivat paljon – mitään yhteistä nimittäjää ei ollut. Omassa vertaistukiryhmässä piti tsempata muita ja toivoa muilta tsemppiä itselle. Ryhmäni oli hajanainen ja sen pääsi pilaamaan erittäin turhautunut ja kyynistynyt osallistuja.
– Kurssit, joita järjestetään työttömille, pitää olla kohdennettuja. Meille, aikuisille, korkeakoulutetuille, pitkään työelämässä olleille kerrotaan, että töihin pitää tulla ajoissa ja selvinpäin.
Lisäksi ihmeteltiin, mitä järkeä on laittaa työnhakuvalmennukseen ainakaan 60-vuotiaita, kun heidän työnsaantiongelmansa ei johdu puutteellisesta CV:stä. Heille aktiivimallin ehtojen täyttäminen on ollut kaikkein vaikeinta.
– Pitäisi olla oikeita töitä, niin ei tarvittaisi tehottomia kursseja, joihin menee veronmaksajien rahoja turhaan. Minulle ei jäänyt kuin paha mieli ja vältin aktiivileikkurin tällä erää. 60-vuotias ei tästä maasta töitä saa, vaikka olisi terve, hyvä koulutus ja mieletön kokemus takana.
– Minusta se on resurssien hukkaan heittämistä. Pitäisi keskittyä paljon nuorempiin henkilöihin.
"Käskettiin jättää syntymäaika pois"
Työllistyminen on valmennuskurssien jälkeen ollut hyvin vähäistä. Tuoreimman 2018 työnvälitystilaston mukaan esimerkiksi työnhakuvalmennuksen käyneistä oli avoimille työmarkkinoille työllistynyt 12,6 %, kun kurssin päättymisestä oli kulunut kolme kuukautta.
Pidemmän, jopa pari kuukautta kestävän, uravalmennuksen käyneistä oli töissä vielä vähemmän, 9 %. Luvut ovat olleet samalla tasolla aiempinakin vuosina.
Tulokset eivät hämmästytä, kun on lukenut kyselyymme vastanneiden kokemuksia omista valmennuskursseistaan. Vastaajat arvostelivat usein käymiensä kurssien laatua.
– Kurssin vetäjä kertoili vanhoja kokemuksiaan, miten hän oli muutama kymmenen vuotta sitten työpaikan löytänyt.
– Ohjaaja oli 20 vuotta nuorempi, eikä tuntenut oman alani hakukäytäntöjä. Käski mm. jättämään syntymäajan pois, koska olin niin vanha (49 v.).
– Opeteltiin käyttämään netissä TE-toimiston sivuja. Kyllä se vähän puudutti ja tuntui ihmisarvoa alentavaltakin, kun oli iän kaiken tehnyt tietokonejuttuja työkseen ja osaa vaikka vaihtaa tietokoneeseensa osan hajonneen tilalle.
– Typerät tentit, monivalintatehtävät tyyliä: miten löytää piilotyöpaikan?
a. En tiedä b. Odottamalla kotona c. Soittamalla yritykseen.
Kyselin sähköpostilla neuvoja työllistymiseen. Sain niitä iänikuisia monster.fi-linkkejä, jotka kaikki tietää. Täysin rahan tuhlausta.
Myös kyselyyn vastannut TE-toimiston virkailija oli huolestunut koulutusten tasosta:
– Monet valmennusyritykset tekevät kuluja säästääkseen ja riskin ulkoistakseen kouluttajilleen nollatuntisopimuksia. On turha kuvitella, että todelliset osaajat jäävät systeemiä sellaisilla sopimuksilla kehittämään.
"Valmennuksissa paljon tyhjäkäyntiä"
Valmennusten vaikuttavuutta on selvitetty Uudellamaalla laajasti aikana ennen aktiivimallia. Vuonna 2017 julkaistussa raportissa tarkastellaan työttömien kokemuksia vuonna 2016 järjestetyistä valmennuksista.
ELY-keskuksen raportissa todetaan, että valmennukset eivät juurikaan kohenna valmentautujien työmarkkina-asemaa. Mutta raportin mukaan osallistujat pitävät valmennusten sisältöjä laadukkaina.
Tämä on käynyt ilmi osallistujien antamasta erittäin kiittävästä palautteesta. Palautetta osanottajilta keräävät kurssien järjestäjät itse.
Raportissa kerrotaan myös valmentautujien esiin nostamista epäkohdista. Kommenteissa mainitaan pitkälti samoja asioita, joita Ylen kyselyn vastaajat arvostelivat:
– kokeneemmat työnhakijat saattoivat kokea erilaiset työnhakuharjoitukset liian yksinkertaisiksi
– työnhakuvalmennusryhmien kokoonpano aiheutti osalle turhautumista
– valmennukset koettiin liian lyhyiksi, mutta niiden sisällä oli myös paljon tyhjäkäyntiä
"Vertaistuki kaikkein hyödyllisintä"
Positiivisimpana asiana Ylen kyselyssä mainittiin valmennusryhmästä saatu vertaistuki. Sitä moni piti ELY-keskuksen raportissakin jopa hyödyllisempänä kuin valmentajan kuuntelemista.
Kyselyssämme työttömät kaipasivat työnhakukurssien sijaan esimerkiksi ammatillista koulutusta tai työkokemusta läheltä omaa alaa:
– Kun ei puhuta enää ammattikursseista niin kuin ennen vanhaan, vaan ne on nimenomaan tätä uuskieltä, tämmöinen valmentaminen, valmiuksien antaminen. Tekisi mieli sanoa, että se on työttömän ihmisen pilkkaamista.
–Joutava jargon ja CV:n muotoilu sekä turhanpäiväiset keskustelut pois. Ihmiset työpaikoille tekemään asioita ammatti-ihmisten kanssa ja luomaan verkostoja. Ja ennen kaikkea tekemään oman alan työtä tai vastaavaa, ansiosidonnaista korvausta vastaan.
Lisää aiheesta TV1:n A-studiossa 22.1. klo 21.00. Aihetta käsiteltiin myös 21.1. MOT-ohjelmassa: Näin työttömillä tienataan, jonka voit katsoa tästä.