Helsinkiläinen asunnottomien kahvila Vepa täyttyy pikkuhiljaa asiakkaista. Normaalisti päiväsaikaan kahvilasta saa ilmaisen lounaan, mutta tänään keskiviikkona on poikkeus, sillä Heikki Hursti jakaa ruokaa vähävaraisille. Kun Hurstin ruokajono on auki, Vepan soppajono on kiinni.
Muutenkaan kyseessä ei ole normipäivä, sillä kesken kaiken sisälle tulevat Ranskan Yleisradion ja maan pääkanavan kuvaaja ja toimittaja. Eric Josset ja Marie Croccel valmistelevat reportaasia asunnottomuuden vähenemisestä Suomessa. Ilmiö on Euroopassa ja mahdollisesti koko maailmassa ainutlaatuinen.
Suomen systeemiä ovat käyneet muutaman viime vuoden aikana ihmettelemässä monien Euroopan maiden lisäksi Australian, USA:n, Vietnamin ja Indonesian tiedotusvälineet. Britannian asuntoministeri kävi henkilökohtaisesti selvittämässä, mitä lukujen takana piilee.
Näiden lisäksi suomalaiset toimijat ovat käyneet ympäri maailmaa esittelemässä täkäläisiä konsteja.
Ensin vakituinen asunto
Kahdeksankymmentäluvulla asunnottomia oli noin 20 000. Tällä hetkellä asunnottomia on reilut 7 000, joista valtaosa asuu sukulaisten tai tuttavien luona.
Tuloksia on saatu aikaan viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyöllä, jossa ratkaisun avain on vakituinen asunto tilapäismajoituksen sijaan.
Vuonna 2008 aloitettiin kahdeksanvuotinen Asunto ensin -ohjelma, johon lähti mukaan ministeriöitä, kaupunkeja ja erilaisia järjestöjä. Koteja hankittiin ja rakennettiin kodittomille, ja kustannuksista vastasivat valtio, kunnat ja muun muassa Raha-automaattiyhdistys sekä asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Ohjelman avulla vakituinen asunto on järjestynyt tuhannelle asunnottomalle. Määrä sinänsä ei ole valtava, mutta se on osunut juuri oikeaan porukkaan.
– Se on kohdistunut ennen kaikkea kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleviin pitkäaikaisasunnottomiin eli ulkona ja tilapäisasunnossa asuviin, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.
Y-Säätiö on yleishyödyllinen toimija, joka tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yli 50 paikkakunnalla.
Asunto on perusoikeus eikä palkkio
Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön Feantsan mukaan Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt, vaikka eri maiden luvut eivät olekaan suoraan vertailukelpoisia eikä aivan kaikista maista ole kattavia tietoja.
Feantsan raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan esimerkiksi Irlannissa oli asunnottomia lapsia (siirryt toiseen palveluun)3 300 marraskuussa 2017. Ruotsissa puolestaan hätämajoitukseen sijoitettujen lasten määrä kasvoi 60 prosenttia vuosina 2011–2017. Britanniassa oli vuoden 2017 maaliskuussa 78 000 taloutta väliaikaismajoituksessa.
Feantsan raportti syyttää Suomea lukuun ottamatta Euroopan maita ”täydellisestä tietämättömyydestä” asunnottomia kohtaan. Sen mukaan Suomessa asunto on pyritty näkemään perusoikeutena, kun taas monissa muissa maissa sitä pidetään palkkiona hyvästä käytöksestä.
Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen pitää yhtenä keskeisenä syynä Euroopan maiden asunnottomuusongelmaan sosiaalista asuntotuotantoa, tarkemmin sanottuna sen puutetta.
– Englannissa tehtiin poliittinen ihmiskoe, että hoitavatko markkinat asunnottomuuden. Lopputulos on, että eivät hoida.
Kaakisen mukaan Britanniassa valmistui viime vuonna 6 400 asuntoa, joita voi verrata Suomen ARA-asuntoihin.
– Suomessa valmistui enemmän, ja Englannissa on kymmenkertainen väestö.
Sama tilanne on Ranskassa, arvelee toimittaja Marie Croccel. Tosin Ranskassa pyritään laajentamaan samantyyppistä mallia kuin Suomessa.
– Järjestelmää on kokeiltu neljässä kaupungissa vuodesta 2011, ja nyt se pyritään laajentamaan 16 kaupunkiin, mutta Ranskassa on pulaa sosiaalisesta asuntotuotannosta.
Ranskassa asuntoprojektissa ovat mukana Lille, Toulouse, Marseille ja jotkin Pariisin kaupunginosat.
Helsingissä kadulla asuu yhä enemmän nuoria
Nurinkurisesti samaan aikaan kun asunnottomien määrä on vähentynyt, Helsingin kaduilla asuvien määrä on saattanut lisääntyä viiden viime vuoden aikana, arvioi Vailla Vakinaista asuntoa ry:n asumispalvelujen päällikkö Jussi Lehtonen.
Yksi syy tähän on se, että Helsinkiin tulee väkeä sekä muualta Euroopasta että muualta Suomesta.
– Sitä ihmistä vaan on liikkeellä ja tänne tulee koko ajan muualta Suomesta ihmisiä, jotka eivät ole helsinkiläisiä. He helposti juuttuvat kadulle, vaikka se olisi hoidettavissa, että muuttaa itsensä helsinkiläiseksi.
Helsingissä Hietaniemen palvelukeskus ottaa sisään vain helsinkiläisiä. Lisäksi yhteen hätämajoituspaikkaan pääsevät ensisijaisesti EU:n ulkopuolelta tulevat ja yhteen Euroopan liikkuva väestö.
Käytännössä ihmisiä voi jäädä Lehtosen mukaan pakkaseen, koska hätämajoitukset ovat usein täynnä. Hätämajoituksesta taas väkeä ei siirry tarpeeksi palveluasuntoihin, koska palveluasunnoista on edelleen pulaa ja yksiöihin on Lehtosen mukaan vaikea päästä, koska sitä ennen on kuntouduttava riittävästi.
Tuoreimman tilaston mukaan nuorten asunnottomuus on lisääntynyt, ainoana asunnottomuuden lajina. Helsingissä oli toissa vuonna jo 800 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Jussi Lehtonen arvelee, että yhtenä syynä on peruskoulun muuttuminen, minkä vuoksi syrjäytyminen alkaa usein jo koulussa.
Milloin kukaan ei ole enää asunnoton?
Asunto ensin -ajattelu alkoi tuottaa asuntoja asunnottomille kesken laman. Siitä huolimatta asunnottomuus saatiin vähenemään. Juha Kaakisen mielestä tuleva kehitys riippuu paljolti siitä, miten paljon edullisia ARA-vuokra-asuntoja tulevaisuudessa rakennetaan.
Hallitus päätti keväällä, että asunnottomuus puolitetaan neljässä vuodessa. Juha Kaakinen toivoo, että tuleva hallitus pistäisi vielä hieman paremmaksi.
– Kun asunnottomuusluvut on saatu näinkin pieniksi, miksi ei sitten hoidettaisi tätä yhteiskunnallista ongelmaa kokonaan pois päiväjärjestyksestä.
Olisiko Suomi silloin maailman ensimmäinen maa, jossa ei ole asunnottomia?
– Todennäköisesti – tai ainakin Euroopan ensimmäinen.
Lue myös:
Korjaus 27.1. klo 18.10: Korjattu tekstiin, että Suomessa asunto pyritään näkemään perusoikeutena.