Koulumaailma politisoitui voimakkaasti 70-luvulla. Sen seurauksena politiikka sai kouluihin ”porttikiellon” 80-luvulla.
– 70-luvun jälkeen kouluissa tuli totaalinen muutos. Liinat laitettiin kiinni kaikille, sanoo Tornion sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkrona.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen koki muutoksen 80-luvun koululaisena.
– En nähnyt itsekään poliitikkoa kertaakaan koulussa. Se oli sitä aikaa, kun 70-luvulla koettiin, että koulumaailma oli ylipolitisoinut. Siitä tuli sellainen vastareaktio, että ei oltu missään tekemisissä politiikan kanssa, Virkkunen kertoo.
Tämän päivän hyvin alhaisista äänestysprosenteista saamme myös vähän kiittää sitä, että kouluissa on ollut niin allerginen suhtautuminen politiikkaan.
Timo Laaninen
Politiikan ja koulujen suhde on kuitenkin muuttunut. 80-luvun hiljaiselon jälkeen esimerkiksi poliitikkojen kouluvierailut ovat yleistyneet.
– Mielestäni 90-luvusta alkaen on koko ajan aktivoiduttu. Nykyään poliitikot käyvät aika paljon kouluissa kertomassa työstään ja oppilaat vierailevat eduskunnassa ja EU-parlamentissa, Virkkunen sanoo.
Varjovaalit ovat tulossa joka vaaliin
Kouluissa järjestetään entistä enemmän vaalipaneeleita ja varjovaaleja. Nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssi on järjestänyt varjovaaleja eduskuntavaalien yhteydessä 90-luvulta lähtien. Tällä vuosikymmenellä varjovaalit on laajennettu jokaisen vaalin yhteyteen.
– Jos maakuntavaalit toteutuvat, järjestetään varjovaalit myös niiden yhteydessä, kertoo Allianssin osallisuusasiantuntija Kirsi Uusitalo.
Lisäksi Allianssi järjesti viime vuonna ensimmäistä kertaa politiikkaviikon, johon osallistui lähes 500 koulua.
Tavoitteena lisätä nuorten äänestämistä
Koulujen politiikka-allergia on myöhemmin yhdistetty nuorten laskevaan äänestysintoon.
– Tämän päivän hyvin alhaisista äänestysprosenteista saamme myös vähän kiittää sitä, että kouluissa on ollut niin allerginen suhtautuminen politiikkaan, ja varsinkin puoluepolitiikkaan monta kymmentä vuotta. Sen me saimme aikaan ja sitä meidän pitäisi vähän hävetä, sanoo Teiniliiton pääsihteerinä vuosina 1974-75 toiminut keskustan Timo Laaninen.
Dokumentti koulujen politisoitumisesta on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa.
Poliitikkojen ja politiikan paluuta kouluihin perustellaan sillä, että se innostaa nuoria seuraamaan politiikkaa ja kannustaa äänestämiseen.
– Politiikan paluu on terve ilmiö, joka elävöittää yhteiskuntaopin opetusta, sanoo Kemin Syväkankaan koulun opettaja Kalle Helske.
– Yksittäisen poliitikon vierailulla ei kuitenkaan tuoda esille poliittista agendaa. Se ei ole 70-luvun touhua, Halmkrona kertoo.
Allianssi haluaa vaikuttaa nuorten ensimmäiseen mahdolliseen äänestyskertaan.
– Tutkimusten mukaan äänestyskynnys kasvaa, jos ei äänestä ensimmäisellä kerralla, Allianssin osallisuusasiantuntija Kirsi Uusitalo sanoo.
Äänestäminen periytyy ja riippuu koulutuksesta
Suomessa on keskusteltu nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta 70-luvun lopusta alkaen. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wassin mukaan nuoret äänestävät vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Yleisen äänestysaktiivisuuden laskiessa ero on kasvanut.
Wassin, Jani Erolan ja Hannu Lahtisen mukaan nuorten äänestysinto ei välttämättä juuri kasva iänkään karttuessa. Tutkijoiden havaintojen mukaan iso tekijä nuorten äänestysaktiivisuudessa onkin sosioekonomisen aseman ja vanhempien äänestystottumuksen periytyminen.
Sosioekonomisen aseman vaikutus aiheuttaa eliittikehän, joka vähentää äänestämistä edelleen.
– Kun hyväosaiset äänestävät enemmän, tehdään hyväosaisia suosivaa politiikkaa, mikä vähentää entisestään huono-osaisten äänestysaktiivisuutta, Wass sanoo.
Wassin mukaan korkeakoulutetuilla nuorilla äänestysaktiivisuus on itse asiassa kasvanut.
– 25–34 -vuotiaat korkeakoulutetut äänestävät 2,5 kertaa enemmän kuin peruskoulutuksen varassa olevat, Wass kertoo.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 18–24 -vuotiaiden äänestysprosentti oli 47. Heistä korkeakoulutetuista äänesti 73 ja perusasteen varassa olevista 41 prosenttia.
Nuoria kiinnostaa ympäristöpolitiikka
Henna Virkkunen vieraili äskettäin Kemin Syväkankaan koulussa. Virkkunen puhui esimerkiksi EU:n päättämistä autojen päästöjen vähentämisestä, muovien kielloista ja uusiutuvasta energiasta, joka tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia.
Ympäristöön liittyvät asiat kiinnostivat myös oppilaita.
– Itse lähtisin ilmastonmuutoksesta, koska se on nykyajan ongelma ja tulevaisuudessa se pahenee. Se pitää hoitaa nyt. Ja sitten on työttömyys ja ne maat, joiden asiat ovat huonommin kuin meillä. Niistäkin pitää huolehtia, listaa 9-luokkalainen Sara Ylimäki.
– Voisimme siirtyä ympäristöystävälliseen energian tuottamiseen, sanoo 9-luokkalainen Samu Pikkarainen.
Ympäristöasioiden lisäksi koululaisia kiinnosti erityisesti EU:n tekeillä olevan tekijänoikeusdirektiivin artikla 13, jolla pyritään varmistamaan artistien korvaukset esimerkiksi Youtubesta.
Saatiinpa tilaisuudessa myös vastaus siihen, osaako europarlamentaarikko flossata. Muotitanssi flossaus ei ole Virkkusella hallussa.
Joka tapauksessa nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi Lapissa on noin 14 000 alle 25-vuotiasta äänestysikäistä. Heidän äänillään saataisiin omalta listalta valituksi yksi kansanedustaja.