Euroseteleistä suurin osa on jo uudistettu. Nyt on enää jäljellä uusien sadan ja 200 euron setelien tuominen markkinoille. Ne laitetaan liikenteeseen toukokuussa. Uusien turvatekijöiden avulla yritetään pysyä väärentäjien edellä.
Eurosetelit uudistetaan yksinkertaisesti sen takia, että niiden väärentäminen olisi vaikeampaa ja vastaavasti aitouden tunnistaminen olisi helpompaa.
– Tietynlaista kilpajuoksua mennään, mutta olemme askeleen edellä väärentäjiä koko ajan, toteaa Suomen Pankin seteliasiantuntija Olli Vehmas luottavaisena esitellessään uusien setelien lukuisia turvatekijöitä.
Uudistuksista huolimatta rosvot tulevat nopeasti perässä.
– Aika nopeasti setelin julkistamisen jälkeen alkaa näkyä jonkinnäköisiä tekeleitä väärennöksinä.
Pari konstia riittää erottamaan väärän aidosta
Vehmas muistuttaa, että aidon setelin tunnistaminen on tavallisellekin ihmiselle hyvin helppoa muutaman kikan avulla.
– Seteli tuntuu karhealta, ja sitä kallisteltaessa rahan hologrammissa näkyy vaihtelevia kuvioita. Lisäksi setelin etupuolella näkyy vihreä vaihtuva numero ja valoa vasten katsottaessa erittäin hyvä tuntomerkki, vesileima.
Hyvä tuntomerkki on setelin yhdessä hologrammissa oleva läpinäkyvä kohta, josta näkyy Europa-neidon kuva.
Seteliasiantuntija vakuuttaa, että nuo kohdat katsomalla ihan tavallinen ihminen voi ilman apuvälineitä varmistaa setelin aitouden.
– Käytännössä kaikki väärennetyt setelit pystyy tarkistamaan näillä menetelmillä.
Samalla Vehmas muistuttaa, että jos Suomessa törmää väärennökseen, niin silloin on ollut erittäin huonoa tuuria.
– Näitä on niin vähän kierrossa Suomessa. Seteli pitää toimittaa poliisille ja kertoa, mistä sen on saanut.
Rahankäsittelyn ammattilaiselle erot löytyvät heti.
– Kyllä ne huomaa. Paperista, painojäljestä, vesileimasta ja muista kuvioista. Jopa helpolla.
500 euron seteli jää pois muista syistä
Uutta 500 euron seteliä ei kuitenkaan tehdä. Syy ei ole väärentäminen, vaan noin ison setelin käyttö muuhun rikolliseen toimintaan.
– Sitä ei juurikaan tavallisen kansan käytössä ole, ja sen on nähty olevan enemmänkin hyödyke rikollisille ja muihin vilpillisiin toimintoihin, Vehmas kertoo.
Käytännössä isoja seteleitä on käytetty rahanpesuvälineenä tai rikollisten maksujen hoitamisessa.
Vehmas huomauttaa kuitenkin, että jos patjan alla sattuu olemaan tukku 500 euron seteleitä, niin niitä ei tarvitse vaihtaa pienempiin.
– Ei tarvitse huolestua. Seteli säilyttää arvonsa tulevaisuudessakin.
Setelit poistuvat aikanaan kierrosta sitä mukaa, kun niitä palautuu pankkeihin.
50 euron ja 20 euron setelit väärentäjien suosikkeja
Viime vuonna maailmalta löytyi Euroopan keskuspankin mukaan noin 262 000 väärennettyä euroseteliä. Niistä 80 prosenttia oli 50 euron ja 20 euron rahoja.
EKP:n mukaan vääriä seteleitä löytyi peräti 13 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2018 alkupuolella ja melkein 28 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla.
Oikeita euroseteleitä on liikkeellä yhteensä 22 miljardia kappaletta.
Myös Suomesta löydetyistä väärennetyistä rahoista yleisin oli 50 euron seteli. Niitä oli hieman yli puolet eli 445 kappaletta kaikista löydetyistä seteliväärennöksistä. Yhteensä vääriä seteleitä löytyi Suomesta 883. Vääriä 20 euron seteleitä oli 227 ja sadan euron seteleitä 58.
Väärennösten määrä on selvästi suurempi kuin vuonna 2014, jolloin niitä löytyi vain 502. Sen sijaan vuonna 2016 väärennöksiä löytyi peräti 2 171, selviää Suomen Pankin (siirryt toiseen palveluun) tilastoista.
Seteliasiantuntija Olli Vehmas tietää ainakin osan syistä miksi Suomessa on niin vähän väärää rahaa liikkeellä.
– Ihan varmasti ei voi sanoa, mutta ainakin yksi syy voisi olla, että meillä käytetään vähän käteistä. Lisäksi kun etelässä toimii väärentäjäliigoja, niin me olemme heistä maantieteellisesti kaukana.