Ruokolahden Puntalan kylässä Etelä-Karjalassa sähkökatkot eivät helpolla häiritse elämää. Kylän halki kulkevan sähkölinjan ympärillä on leveä vyöhyke, jossa kasvaa korkeintaan pieniä taimia.
– Puiden aiheuttamia vikoja ei täällä oikeastaan ole ollut yhtään, sanoo liiketoimintapäällikkö Tero Karjola Imatran Seudun Sähkönsiirrosta.
Muutoin tykkylumen kaatamat puut ovat taanneet verkostoasentajille alkuvuodesta pitkiä päiviä ja öitä.
Tähän mennessä leveää puutonta linjaa on rakennettu Imatran seudulla vasta kymmeniä kilometrejä, mutta parin vuoden aikana tavoitteena on leventää johtokatua 560 kilometrin matkalta.
– Imatran seudulla kaikkien haja-asutusalueilla olevien 20 kV:n keskijännitelinjojen ympäristö raivataan kokonaan puuvarmaksi, sanoo Karjola.
Näin tapahtuu, jos maanomistajat ovat hankkeelle suotuisia. Nykyinen suojavyöhyke kaksinkertaistuu 40 metriin, jolloin linjan reunalle jäävät puut eivät kaatuessaan enää yllä sähkölinjalle. Se tarkoittaa vähemmän sähkökatkoja.
– Maanomistajat ovat suhtautuneet todella hyvin. Vain muutamia kyselyitä on tullut, pohtii raivauksesta vastaavan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan projektiesimies Joni Vuorikoski.
Metsänomistajille korvataan puiden kaatamisesta aiheutuva hakkuutulon menetys. Sähköyhtiöille hakkuut ovat huomattavasti edullisempi vaihtoehto taata häiriötön sähkönjakelu, kuin maakaapelin upottaminen metsään.
– Monitoimikone ja metsuri ottavat puut pois. Muuta ei tarvita, sillä johdothan ovat valmiina ja sähkönjakelu toimii, jatkaa Karjola.
Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan vierimetsänhoito on nopein tapa parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Raivauksen jälkeen voidaan olla jopa 30 vuotta varmoja, etteivät puut kadu ilmassa olevien johtojen päälle.
Siirtomaksut jopa alenevat
Kalliin maakaapeloinnin välttäminen alentaa sähkönsiirtoyhtiöiden paineita nostaa siirtomaksuja.
Suoja-alueen raivaaminen maksaa sähkönsiirtoyhtiöille 5 000–8 000 euroa kilometriltä maastosta ja hakkuutavasta riippuen. Työ on huomattavasti edullisempaa, kuin maakaapelin upottaminen metsään.
Varsinkaan uuden avojohdon korvaaminen maakaapelilla ei ole kannattavaa.
– Voimme lykätä linjan uusimista siihen asti, että sen tekninen ikä alkaa olla lopussa, kertoo Imatran Seudun Sähkönsiirron liiketoimintapäällikkö Tero Karjola.
Sähkömarkkinalaki edellyttää, että sähkön toimitusvarmuus paranee asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä. Tämän vuoden lopussa enintään puolella asiakkaista sähkökatko voi kestää 36 tuntia.
– Puuvarman verkon ansiosta me olemme jo saavuttaneet tämän vaatimuksen, muistuttaa Karjola.
Vuosien päähän siirtyvät investoinnit antavat sähkönsiirtoyhtiöille aikaa pohtia, onko nykyiselle sähkönsiirtokapasiteetille tarvetta. Sähköyhtiöissä on nimittäin huomattu, että osa mökkiläisistä panostaa sähkön pientuotantoon eli aurinko- ja tuulisähköön, eikä tarvetta ympärivuotiselle lämmitykselle välttämättä ole.
– Sähköliittymiä irtisanotaan, eikä sähköä syöttävälle johdolle välttämättä ole enää tarvetta.
Suomessa 20 kV:n keskijänniteverkkoa on rakennettu 140 000 kilometrin matkalle. Pisimmällä sen muuttaminen toimintavarmaksi on Pohjois-Karjalassa, jossa vuosittain tehdään vierimetsänhoitoa noin 500 kilometrillä.
Lue seuraavaksi: Sähkökatkoja torjutaan Imatran seudulla – edessä mittava puiden kaatourakka