Kuka tahansa osaa suuttua. Se on helppoa. Mutta osata olla oikealla tavalla sopivasti vihainen oikeasta asiasta oikealle henkilölle, siinä on taito, sanoi filosofi Aristoteles.
Jos aggressiota ei osaa kanavoida rakentavasti, se saattaa olla todella vahingollista, kuvaavat psykoterapeutit Terhi Ketola-Huttunen ja Heli Pruuki.
He ovat kirjoittaneet kirjan Vihainen nainen, joka käsittelee erityisesti naisten aggressiota. Naisille on edelleen usein vaikeaa hyväksyä vihaisia tunteitaan saati purkaa niitä oikein.
Vinkkejä oman aggressiotyypin tunnistamiseen löytyy artikkelin lopusta.
Aggressio voi olla tuhoavaa väkivaltaa tai positiivista elämänvoimaa
Aggressio on yksi ihmisen perustunteista, kuten ilo, suru, seksuaalisuus ja pelko. Tunteena aggressio ei ole itsessään hyvää eikä pahaa, vaan se riippuu siitä, kuinka sen kanavoi ulos päin.
Ihminen tarvitsee aggressiota myös energiakseen. Sitä tarvitaan jo siihen, että jaksaa nousta aamulla sängystä ylös ja laittaa asioita tapahtumaan silloinkin, kun on väsynyt tai ei jaksa.
Usein negatiivisen aggressiokäyttäytymisen taustalta löytyy vaillejäämisen kokemusta, surua, pelkoa ja kipua.
– Jos suruun ei ole kosketusta, käy usein niin, että elämän varrella se käsittelemätön suru saattaa laueta hirveinä aggressio- tai suuttumuskohtauksina. Aggressio tulee siinä suojaamaan sitä kipeää herkkää ydintä, Ketola-Huttunen sanoo.
Kasvatus tekee edelleen pojista kovia ja tytöistä hoivaajia
Aggression kanavoimiseen vaikuttavat kasvatus ja kulttuuri. Lapsena opitut tunnetaidot näkyvät aikuisuuteen asti.
Usein sukupuoli määrittelee edelleen sitä, mitä tunteita ja miten lapsi saa näyttää. Pojat eivät saa olla herkkiä, surullisia tai itkuisia. He joutuvat sen takia hyvin usein kanavoimaan oman surunsa aggressiiviseen käytökseen, pahimmillaan väkivaltaan.
Ketola-Huttusen ja Pruukin mukaan tytöiltä kiukku, suuttumus ja aggressio puolestaan kielletään usein jo ihan pienenä. Tytöistä kasvatetaan hillittyjä hoivaavia pikkuäitejä. Se saattaa johtaa siihen, että nainen ei aikuisenakaan uskalla sanoa ei.
– Suomessa on on hyvin paljon masentuneita ja erityisesti masentuneita naisia. Masennus on usein kiellettyjä aggression tunteita ja myös sitä surua ja kipua mitä ei ole pystyny käsittelemään aktiivisesti, Pruuki kertoo.
Epäsuora ja passiivinen aggressio ilmenevät juoruamisena ja mykkäkouluna
Aggressiota on monta eri tyyppiä. Epäsuora aggressio ilmenee ulospäin, mutta sen osoite on väärä. Se voi näkyä esimerkiksi niin, että puhutaan pahaa selän takana siitä tyypistä joka ei ole juuri nyt paikalla.
Passiivinen aggressio voi näkyä muun muassa tietoisena ulkopuolelle jättämisenä tai tervehtimättä jättämisenä. Se voi olla myös katsekontaktin välttämistä.
Yksi tutuimmista passiivisen aggression muodoista on mykkäkoulu. Se voi olla myös vaikka ovien paiskomista tai tietyn perheenjäsenen pyykkien ryttäämistä. Eli tunnetta ei ilmasta suoraan, mutta ilmaistaan kuitenkin.
Itseen kääntyvä aggressio on pahimmillaan itsemurhayrityksiä ja viiltelyä
Itseen käännetty aggressio kohdistuu ihmiseen itseensä. Silloin kyse on tunteesta, jota ihminen ei ole osannut tai uskaltanut ilmaista oikeaan kohteeseen.
Tunne kääntyy itseä kohti.
– Samoin voi toimia suru ja pettymys. Kun sen pitäisi tulla pihalle, niin se pakkautuukin sisälle itseen, Ketola-Huttunen kuvaa.
Tällöin ihminen esimerkiksi puhuu itselleen piinaavan rumasti ja arvostelevasti. Pahimmillaan itseen käännetty aggressio voi johtaa itsemurhayrityksiin ja viiltelyyn.
Tuhoava aggressio on fyysistä tai henkistä väkivaltaa
Jos omasta aggressiosta ei ole tietoinen, se voi purkautua tuhoavana aggressiona. Suorana ilmenevä tuhoava aggressio on esimerkiksi fyysistä väkivaltaa toista ihmistä kohtaan.
Yleisimmin tuhoava aggressio ilmenee kuitenkin emotionaalisena tai henkisenä väkivaltana, joka voi olla esimerkiksi haukkumista, vähättelyä, ivaamista tai rumaa puhetapaa.
Jos on huolissaan siitä, että käyttää muihin ihmisiin emotionaalista tai fyysistä väkivaltaa, kannattaa hakea apua.
Myönteinen aggressio on kykyä sanoa kyllä, mennä kohti unelmia ja kykyä iloita
Mutta se negatiivisista aggression muodoista. Myönteinen aggressio on kykyä ilmaista omaa halua ja se auttaa rakentamaan yhteyttä toisiin ihmisiin, olemaan selkeä ja rehellinen.
Myönteinen aggressio tukee myös tervettä seksuaalisuutta ja kykyä sanoa asioille selkeästi kyllä ja ei.
– Terve seksuaalisuus onnistuu vain hyvien rajojen avulla – uskallanko sanoa ei ja kyllä niille asioille, joita haluan tai en halua, Ketola-Huttunen korostaa.
Terhi Ketola-Huttunen ja Heli Pruuki summaavat, että myönteinen aggressio on usein myös sitä, että uskaltaa elää täydellä potentiaalillla. Silloin pystyy nauttimaan elämästä ja antaa luvan olla täynnä iloa, onnea ja onnistumista silloin kun on sille paikka.
Eli sen muistamista, että tämä elämä ei ole kenraaliharjoitus, vaan se tapahtuu tässä ja nyt.
Vinkkejä, joilla voit tutustua omaan aggressioosi:
- Mieti, mikä aggression ilmaisun tyyleistä on sinulle tutuinta: epäsuora, passiivinen, itseen kääntyvä tai tuhoava?
- Mieti, keneltä lapsuuden perheen jäseneltä olet kenties kopioinut tapaasi käsitellä aggressiota.
- Oletko oppinut vaikeiden tunteiden ilmaisua suoraan ja rakentavasti?
- Pohdi onko myönteinen aggressio sinulle tuttua ja miten voisit pyrkiä lisäämään sitä elämässäsi.
- Pidä aggressiopäiväkirjaa: kirjaa parin viikon ajan ylös kaikki aggressiosi. Näin tulet tietoiseksi siitä, mihin asioihin ja millaisissa tilanteissa harmistut, suutut tai raivostut. Pohdi ja kirjaa, mikä kaikki vaikutti tunnereaktioosi ja mitä kiukullesi teit: miten purit sitä tai minne sen piilotit?
- Mieti, mille asioille haluat sanoa tällä hetkellä elämässäsi kyllä ja mille ei. Mieti myös tilanteita, jossa käytät sanaa ehkä. Onko ehkä-sanan käyttö vastuun välttelyä tai kenties sitä, että et uskalla sanoa ei?
Juttuun haastateltu Terhi Ketola-Huttunen on psykoterapeutti ja teologian maisteri. Heli Pruuki on pariterapeutti, perhepsykoterapeutti ja teologian tohtori.
Lue lisää aiheesta:
"Myönteinen aggressio on muutosvoima ja välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille."