Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen odottaa, että toimistoon tipahtaisi työhakemuksia kahteen avoinna olevaan pelastusalan virkaan. Hakuaika näihin umpeutuu lähipäivinä.
– Meillä on ylipalomiehen virka auki 11 000 asukkaan paikkakunnalla, ei yhtään hakemusta. Meillä on valmiussuunnittelijan paikka kolmatta kertaa auki ja vain yksi hakemus.
Haapasen mainitsema 11 000 asukkaan kunta on Nivala. Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii 17 kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, mutta tilanne on ihan sama muuallakin.
Käytännössä sellaisiin palomiehen virkoihin ei ole tulijoita, jotka ovat pienellä paikkakunnalla ja joissa tehdään vuorokausityörytmin sijaan päivätöitä. Tyypillistä näillä pelastusasemilla on, että niissä ei ole ympärivuorokautista työvuoroa. Virkaan valittava palomies saattaa olla jopa asemapaikan ainoa ammattipalomies.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tietää, että tilanne uhkaa lähivuosina laajeta myös sellaisille pienempien paikkakuntien asemille, joissa on toistaiseksi työvuoro minuutin lähtövalmiudessa yötä päivää.
– Ollaan todennäköisesti jossain vaiheessa sen edessä, ettei saada työvuoroihin palomies-ensihoitajia. Tällä hetkellä on vielä saatu, mutta hakijamäärät ovat olleet aika maltillisia.
Mutta on käynyt niinkin kuin esimerkiksi Leppävirralla. Siellä avoimeen palomiehen virkaan oli useita hakijoita, mutta lopulta kaikki hakijat vetivät paperit pois. Pohjois-Savon pelastuslaitos yrittää laittaa viran toukokuussa uudelleen auki.
Pois päivätöistä heti kun mahdollista
Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula mukaan rekrytointiongelmat eivät johdu paikkakunnan pienuudesta vaan työaikajärjestelmästä.
SPAL on teettänyt päivätyötä tekevistä palomiehistä selvityksen. Tarkasti ei tiedetä, montako palomiestä päivätöitä tekee, mutta arvio on ”muutamia satoja”.
Päivätöissä olevilla palomiehellä on usein päivystysvelvoitteita myös virka-ajan ulkopuolella, eikä sellainen Nikulan mukaan palomiehiä houkuttele. He haluaisivat tehdä työtä vuorokausirytmillä 24 tuntia kerrallaan ja olla muut päivät vapailla.
– 92 prosenttia meidän jäsenistä kokee työaikajärjestelmän tärkeäksi. Sen arvoa ei pidä väheksyä, että he kokevat pystyvänsä palautumaan ja yhteensovittamaan työelämän ja vapaa-ajan.
Nikula kertoo, että myös ”päiväpalomiehet” kokivat SPAL:in selvityksen mukaan työnsä merkittäväksi, mutta päivystäminen koettiin kohtuuttomaksi taakaksi.
– Jokainen sanoi, että heti kun heille tulee mahdollisuus, he lähtevät pois tästä järjestelmästä.
Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen on jo joutunut antamaan periksi, koska ammattikoulutettuja työntekijöitä ei saa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella viime vuosina muutettu palomiehen auki olevia virkoja kalustonhoitajan viroiksi. Sillä tavoin on mahdollista saada edes joku päivätöihin.
– Tämä on pahentunut koko ajan. Tämä 24-tunnin työajan glooria on noussut liian suureen arvoon.
Pienen paikkakunnan mahdollisesti ainoa ammattipalomies on yleensä virkaansa suurempi viranomainen, sillä työtehtäviin kuuluu muun muassa sopimuspalokuntalaisten kouluttaminen.
Pelastustoiminta on harvaan asutuilla alueilla vapaaehtoisten varassa, jolloin palomiehen täyttämättä jääneellä viralla voi olla suuri merkitys sopimuspalokuntalaisten osaamistasoon.
Kilpajuoksu palomiehistä käydään nyt laitoksien välillä
Sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio sanoo, että palomiesten koulutusta on uudistettava sellaiseksi, että myös pienemmille paikkakunnille löytyy päivätöitä tekemään haluavia ammattilaisia.
– Vuorotyö on se mitä miehistö haluaa, ja haluaa pitää kiinni siitä keinolla millä hyvänsä. Siihen pitää miettiä esimerkiksi palkkaratkaisuja, ettei ansiotaso hirveästi laskisi, jos vuorotyöstä siirtyy päivätöihin.
Se tiedetään myös, että nuorempia palomiehiä yksinäinen työ pienellä asemalla ei samalla tavalla kiinnosta kuin paikkakunnalla, jossa on enemmän hälytyksiä. Sisäministeriön Taito Vainio muistuttaa, että tilanteen ratkaisemiseksi pitää nyt ottaa käyttöön luovia keinoja.
– Sillä jatkossa ongelma tulee vain pahenemaan. Nämä ovat juuri niitä strategisia asioita, joista toimialalla pitää keskustella.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi sanoo, että henkilöstön riittävyys pienemmillä paloasemilla on heillä tunnistettu yhdeksi suurimmista riskeistä. Yksi ratkaiseva tekijä voi olla myös työaika. Sitä aiotaan nyt tarkastella, jotta henkilöstöä saadaan riittävästi ja nykyiset pysymään rivissä.
Mutta Viitaniemi uskoo, että työntekijöistä voisi kilpailla myös henkilöstön viihtyvyyttä lisäämällä. Nuoremmille se voi olla jopa suurempi vetovoimatekijä kuin palkkaus. Pelastusalalla se edustaa uutta ajattelua.
– Siinä meillä on yksi kilpailuvaltti. Toki, jos muut pelastuslaitokset hoitavat sen myös hyvin, niin silloin se ei toimi, Viitaniemi sanoo.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksella pitää lähes ihmeitä tapahtua, jotta Nivalan ylipalomiehen virkaan saapuisi vielä hakemuksia. Ylipalomies tarkoittaa oikeastaan vuosien työkokemusta omaavaa palomiestä, mutta vaikeassa rekrytointitilanteessa saattaa pelastusjohtajalla olla pelivaraa.
– Periaatteessa, jos on vasta pelastusopistosta valmistunut, niin on kelpoinen hakija, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen vinkkaa.