Huoli ilmastonmuutoksesta on ajanut nuoria protestoimaan eri puolilla maailmaa.
Ilmastoaktivismin keulakuvaksi ja kansainväliseksi tähdeksi on lyhyessä ajassa noussut ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg. Hän aloitti protestinsa osoittamalla mieltään yksin Ruotsin valtiopäivien edessä, mutta on lopulta päätynyt puhumaan esimerkiksi ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa.
Thunbergin innoittamia suuria protesteja on nähty muun muassa Saksassa ja Belgiassa. Nuoria ja opiskelijoita on lähtenyt mielenosoituksiin kymmeniä tuhansia.
Nuorten ilmastoaktivismi Euroopassa ja Suomessa on aiheena keskiviikon A-studiossa. Lähetyksessä nuoret ilmastoaktivistit haastavat poliitikkoja ilmastotoimista.
Saksaan tai Belgiaan verrattuna suomalaisnuorten osallistuminen ilmastoprotesteihin on ollut maltillista. Ilmastonmuutos huolettaa silti nuoria myös Suomessa.
Tuoreimmassa Nuorisobarometrissa ilmastonmuutoksesta oli melko tai erittäin huolissaan lähes 70 prosenttia 15–29-vuotiaista. Ilmaston- ja ympäristönsuojelun edistäminen nousi kärkeen myös, kun toisessa tutkimuksessa kysyttiin 13–15-vuotiailta tulevan vaalikauden tärkeintä teemaa.
– Ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka laajasti ilmastoasiat nuorisoa Suomessa aktivoivat, toteaa tutkijatohtori Heta Heiskanen Tampereen yliopistosta.
– Nuorten arvoissa ja asenteissa ilmastokysymykset näkyvät selvästi. Ja IPCC:n viimeisimmän ilmastoraportin myötä on tapahtunut heräämistä, joka näkyy eri järjestöissä.
Heiskanen tuntee ympäristöjärjestöjen kentän. Hän on mukana nuorten yhteiskunnallista osallistumista tutkivassa ALL-YOUTH-hankkeessa ja istuu myös Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksessa.
Huoli ilmastosta voi ottaa monia muotoja
Heta Heiskasen mukaan nuorten ilmastohuolissa näkyy se, että ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt paljon, niin kouluissa kuin julkisuudessakin.
– Maailmallakin ilmastoaktivismi on nyt noussut nopeasti. Siksi en uskalla ennustaa, kuinka suurta siitä Suomessa tulee, Heiskanen toteaa.
– Ehkä toiminta ei vielä ole Suomessa niin suurta, että mukaan olisi helppo lähteä. Voi lopulta olla yksittäisistä aktiivisista nuorista kiinni, kuinka moni muu lähtee mukaan ja kuinka suureksi ilmiö kasvaa.
–Nuoret hyödyntävät vaikuttamisessa esimerkiksi sosiaalista mediaa ja kuluttajavalintoja. On toinen kysymys, syntyykö sen seurauksena varsinaista näkyvää liikettä, Heiskanen pohtii.
Heiskanen nostaa esimerkiksi nuorten omaehtoisesta toiminnasta ilmastotoimiin kannustavan Ilmastoveivi 2019 -kampanjan. Vaalien läheisyys ja Suomen pian alkava EU-puheenjohtajuuskausi saavat hänen mukaansa nuoret huomaamaan, että nyt on hyvä hetki vaikuttaa. Ei silti ole selvää, muuttuvatko kampanjat pysyväksi toiminnaksi.
– Kanavoituvatko nämä nyt aktivoituneet nuoret järjestöihin? Uskotaanko marsseihin ja vetoomuksiin vai johonkin muuhun? Ja kuinka nopeasti keinoja vaihdetaan, jos ne eivät toimi?
Juttua varten on haastateltu myös ympäristöpolitiikan professori Irmeli Mustalahtea Itä-Suomen yliopistosta sekä nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukiaa Tampereen yliopistosta.
Nuorten ilmastoaktivismi on aiheena keskiviikon A-studiossa kello 21.05. Ilmastoaktivistit Atte Ahokas ja Roosa Laakso haastavat lähetyksessä kokoomuksen Kai Mykkästä ja SDP:n Sanna Marinia siitä, millaisiin ilmastotoimiin Suomi on ensi vaalikaudella valmis. #yleastudio